Muistelen joitakin Saksanmatkoja, joilta tuli ostettua valmiita rommiruukkuja, eli rommiin säilöttyjä hedelmiä. Tuumasin, että voisihan tuota itsekin kokeilla, vaihteeksi. Nyt oli kirsikoita aika paljon varastossa (ja pihapuussa), joten eikun poistelemaan niistä kiviä (yleisön pyynnostä, jostakin olen tosin kuullut, että nimenomaan kivelliset kirsikat tekisivät seoksen entistä paremmaksi.
Rommiruukkuun voi käyttää oikeastaan miltei kaikenlaisia marjoja ja hedelmiä. En kuitenkaan suosittelisi ihan kaikista pehmeimpiä marjoja, kuten lakkoja tai vadelmia. Sen sijaan herukat käyvät hyvin. Hedelmistä tulee poistaa kivet. Huuhtele marjat/hedelmät, ja valuta ne kunnolla.
Rommiruukkua voi tehdä pikkuhiljaa satokauden aikana. Siis siihen voi lisätä kerroksia, mutta kaiken on pysyttävä rommiliemen alla.
Suositeltava suhde on käyttää yhtä marja/hedelmäkiloa kohden puoli kiloa sokeria (tässä en suosittele kuitenkaan steviasokeria, koska se ei auta säilömisessä). Fariinisokeri tai demerada toimivat kuitenkin ihan hyvin, antaen omaa aromiansa rommille.
Pilko säilöttävät hedelmät ja laita niitä ja sokeria kerroksittain. Kaada aina kerroksen päälle rommia niin, että marjat/hedelmät peittyvät. On tärkeä lisätä rommia kerroksille, ettei sinne jää ilmakuplia.
Käytin tässä "pikkuruukussa" (ruskea lasipurkki) filippiiniläistä rommia ja tavallista kidesokeria.
Rommiruukku laitetaan tekeytymään viileään ja sen annetaan olla siellä vähintään yksi kuukausi ennen käyttöä. Parhaimmillaan se on kolmisen kuukautta sen valmistamisesta. Herkkua esimerkiksi vaniljajätskin kanssa! Tosin alkoholipitoista herkkua, joten lapsille sitä ei kannata tarjota (tuskin suostuisivat syömäänkään).
Blogi terveydestä, terveellisestä ruoasta, kosmetiikasta, luontaistuotteista ja yleensä maailmanmenosta aikuisen naisen silmin nähtynä. Kaksi kierrosta syövän sairastelua värittää elämääni ja kolmas jäi pysyväksi riesaksi. Arkielämän psykologiaa ja johtajuuttakin saatetaan blogissa sivuta. Taustaltani olen pitkän linjan lääketutkimusammattilainen, ja ruodin postauksissa mm. kosmetiikan ja luontaistuotteiden ainesosia ja tehoa omien käyttökokemusten ohella.
▼
sunnuntai 31. heinäkuuta 2016
lauantai 30. heinäkuuta 2016
Ihanat Swanit ja superviikonloppu
Turussa on superviikonloppu. DBTL, Swanien Regatta, Kuninkuusravit (=kunkkarit) jne. Minä en tämän jalan kanssa juuri minnekään pääse, mutta oltiin Ruissalossa Villa Kuuvassa ystävättäreni synttäreillä. Hyvät olivat tarjoilut, suosittelen paikkaa, joka on hiukan "off the beaten track".
Meille oli katettu pöytä rantaa, josta näimme Aurajokeen palaavia Swan-veneitä. Oh, miten upeita ne ovatkaan!
Onko muuten lukijakunnassa Turun alueen bloggareita (kauempana olevatkin bloggarit huomioidaan)? Minulla olisi jotakin suunnitelmia...
Meille oli katettu pöytä rantaa, josta näimme Aurajokeen palaavia Swan-veneitä. Oh, miten upeita ne ovatkaan!
Onko muuten lukijakunnassa Turun alueen bloggareita (kauempana olevatkin bloggarit huomioidaan)? Minulla olisi jotakin suunnitelmia...
perjantai 29. heinäkuuta 2016
Arvontamuikkari ja päivän kynnet
Ihan ensiksi muistuttaisin teitä arvonnasta, johon voi osallistua sielä TÄMÄN KUUN loppuun saakka! Siis pari päivää aikaa! Tässä linkki. Palkintona siis brittikosmetiikkaa, jota ei Suomesta saa.
Minä olen nyt saikkarin aikana huvitellut nettiostoksilla, joten tässä muutama vinkki. Koska minulla on paksu ja suhteellisen hyvinvoiva tukka, mutta kynnet ovat ongelma, käytän säännöllisesti Nailtiquesin proteiinilakkoja, muuten kynnet eivät valitettavasti kasva. Posti toi juuri niitä satsin.
Kohtuuhinnalla niitä saa täältä. Briteistä nettikaupoista niitä ei kannata tilata, sillä Royal Mail kieltäytyy kaiken palavan kuljetuksesta ulkomaille, mukaanlukien siis kynsilakat ja parfyymit.
Ennenkuin Nailtiquesin lakkoja alkaa käyttää, kannattaa hiukan opiskella, mitä lakkaa pitää käyttää missäkin tilanteessa. Sarjassa on omansa ohuille ja liuskoittuville kynsille, paksuille ja kuiville jne. Jos köyttää kynsiä kovettavaa formulaa, pitää välillä käyttää myös ykköstä, ettei kynsi kovetu lasimaiseksi ja katkea sen takia. Lisää asiasta täällä.
Minulla on myös kauan hakusessa kullanhohtoinen, oranssiin taittava metallinhohtoinen kynsilakka, ja tässä taitaa olla juuri napakymppi; Orlyn Gilded Coral.
Mitäs tykkäätte?
Minä olen nyt saikkarin aikana huvitellut nettiostoksilla, joten tässä muutama vinkki. Koska minulla on paksu ja suhteellisen hyvinvoiva tukka, mutta kynnet ovat ongelma, käytän säännöllisesti Nailtiquesin proteiinilakkoja, muuten kynnet eivät valitettavasti kasva. Posti toi juuri niitä satsin.
Kohtuuhinnalla niitä saa täältä. Briteistä nettikaupoista niitä ei kannata tilata, sillä Royal Mail kieltäytyy kaiken palavan kuljetuksesta ulkomaille, mukaanlukien siis kynsilakat ja parfyymit.
Ennenkuin Nailtiquesin lakkoja alkaa käyttää, kannattaa hiukan opiskella, mitä lakkaa pitää käyttää missäkin tilanteessa. Sarjassa on omansa ohuille ja liuskoittuville kynsille, paksuille ja kuiville jne. Jos köyttää kynsiä kovettavaa formulaa, pitää välillä käyttää myös ykköstä, ettei kynsi kovetu lasimaiseksi ja katkea sen takia. Lisää asiasta täällä.
Minulla on myös kauan hakusessa kullanhohtoinen, oranssiin taittava metallinhohtoinen kynsilakka, ja tässä taitaa olla juuri napakymppi; Orlyn Gilded Coral.
Mitäs tykkäätte?
torstai 28. heinäkuuta 2016
Hikeä pukkaa!
Jos ulkona on ollut helle, on se sitä ollut täällä sisätiloissakin. Mukavaahan se olisi vilvoitella raittiissa ilmassa, mutta leikatulle jalalle saa vasta tänään varata. Vain 15 kg, joten edelleen pitää olla ekstravarovainen.
Kipulääkkeiden syöminen tekee hikoamisen vain pahemmaksi. Ainakin parasetamoli/kodeiinikombo saa hien pintaan, luultavimmin sisältämänsä kodeiinin takia.
Tästä päästäänkin seuraavaan asiaan, eli hikoamiseen. Joskus Livboxista tuli iso putkilo Lumenen heleyttävää BB-voidetta vartalolle. En vaan voinut kuvitellakaan käyttäväni sitä, joten se on vieläkin jossakin korkkaamatta.
Kyseessä on siis poispestävä, iholle terveen rusketuksen antava voide. Jos tottapuhuen arvelen hien vievän itseruskettavan voiteenkin antaman värin pois, tai aiheuttavan vähintäänkin epäesteettisiä rantuja ihoon, niin miten tämä sitten voisi pysyä sen kummemmin?
Aina voi tietty yrittää muutaman konstin voimalla. Esimerkiksi hikoavien pintojen (kainalot, polvitaipeet jne.) puuteroiminen talkilla käyttäen isoa ja pehmeää sivellintä kuulemma vähentää riskiä. Minun tapauksessani varmaan talkkia olisi laitettava yltympäri kroppaa.
Sitten sain vieläkin paremman vinkin: suojaa tekorusketuksesi vedenkestävällä aurinkovoiteella! Noniiin, se jo alkoi hiukan toimiakin. Joskin ihoa on tuuletettava koko ajan.
Jos ei mikään muu auta, voi tietty aina vaihtaa vaaleampaan itseruskettavan sävyyn, jolloin raidat ja lionneet läiskät eivät niin selvästi erotu omasta ihonväristä. Hiki on hapanta, joten on myös paras olla käyttämättä varottaviin ihon pintoihin mitään alkoholipitoista, kuten parfyymit.
Hyviä neuvoja, mutta ne eivät saa minua kuitenkaan kokeilemaan tuota Lumenen voidetta.
Kipulääkkeiden syöminen tekee hikoamisen vain pahemmaksi. Ainakin parasetamoli/kodeiinikombo saa hien pintaan, luultavimmin sisältämänsä kodeiinin takia.
Tästä päästäänkin seuraavaan asiaan, eli hikoamiseen. Joskus Livboxista tuli iso putkilo Lumenen heleyttävää BB-voidetta vartalolle. En vaan voinut kuvitellakaan käyttäväni sitä, joten se on vieläkin jossakin korkkaamatta.
Kyseessä on siis poispestävä, iholle terveen rusketuksen antava voide. Jos tottapuhuen arvelen hien vievän itseruskettavan voiteenkin antaman värin pois, tai aiheuttavan vähintäänkin epäesteettisiä rantuja ihoon, niin miten tämä sitten voisi pysyä sen kummemmin?
Aina voi tietty yrittää muutaman konstin voimalla. Esimerkiksi hikoavien pintojen (kainalot, polvitaipeet jne.) puuteroiminen talkilla käyttäen isoa ja pehmeää sivellintä kuulemma vähentää riskiä. Minun tapauksessani varmaan talkkia olisi laitettava yltympäri kroppaa.
Sitten sain vieläkin paremman vinkin: suojaa tekorusketuksesi vedenkestävällä aurinkovoiteella! Noniiin, se jo alkoi hiukan toimiakin. Joskin ihoa on tuuletettava koko ajan.
Jos ei mikään muu auta, voi tietty aina vaihtaa vaaleampaan itseruskettavan sävyyn, jolloin raidat ja lionneet läiskät eivät niin selvästi erotu omasta ihonväristä. Hiki on hapanta, joten on myös paras olla käyttämättä varottaviin ihon pintoihin mitään alkoholipitoista, kuten parfyymit.
Hyviä neuvoja, mutta ne eivät saa minua kuitenkaan kokeilemaan tuota Lumenen voidetta.
Raikas sitrus-suklaatorttu ilman uunia
Tästä tuli niin makoisaa, että pitää jakaa ohje teidänkin kanssanne. Torttu on todella helppotekoinen. Tämä torttu on hiukan tiramisun sukua, mutta mauiltaan ihan eri maata.
Sitrus-suklaatorttu ilman uunia
savoiardi-kekesejä (kuva alla)
1-1 1/2 dl veteen tehtyä kaakaota (tummista kaakaojauhoista)
1 prk sitruunatuorejuustoa (Viola, kuva alla)
1 prk créme fraîchea (200 g)
1 sitruunan mehu (ja haluttaessa myös kuoren keltainen osa hienoksi raatettuna)
2 prk mandariinilohkoja omassa mehussaan (kuva alla)
3 rkl liivatejauhoa
(hiukan vaniljasokeria)
Laita liivatejauhe likoamaan sitruunamehuun. Lado keksit vuoan pohjalle ja kostuta ne läpikotaisin kaakaojuomalla.
Valuta mandariinilohkot ja sekoita ne créme fraîchen ja sitruunatuorejuuston kanssa (käytä sauvavatkainta tai blenderiä saadaksesi tasaisen seoksen).
Sulata liivatejauhe nopeasti sitruunamehussa ja sekoita se mandariinimassaan. Kaada kostutettujen keksien päälle ja anna hyytyä jääkaapissa yli yön.
Ennen tarjoilua ripottele siivilän läpi tummaa kaakaojauhoa tortun pinnalle. Joku varmaan nyt kysyy, että jäikö ohjeesta sokeri pois. Ei jäänyt, sillä mielestäni sitä ei tässä tarvita enää lisää.
Sitrus-suklaatorttu ilman uunia
savoiardi-kekesejä (kuva alla)
1-1 1/2 dl veteen tehtyä kaakaota (tummista kaakaojauhoista)
1 prk sitruunatuorejuustoa (Viola, kuva alla)
1 prk créme fraîchea (200 g)
1 sitruunan mehu (ja haluttaessa myös kuoren keltainen osa hienoksi raatettuna)
2 prk mandariinilohkoja omassa mehussaan (kuva alla)
3 rkl liivatejauhoa
(hiukan vaniljasokeria)
Laita liivatejauhe likoamaan sitruunamehuun. Lado keksit vuoan pohjalle ja kostuta ne läpikotaisin kaakaojuomalla.
Valuta mandariinilohkot ja sekoita ne créme fraîchen ja sitruunatuorejuuston kanssa (käytä sauvavatkainta tai blenderiä saadaksesi tasaisen seoksen).
Sulata liivatejauhe nopeasti sitruunamehussa ja sekoita se mandariinimassaan. Kaada kostutettujen keksien päälle ja anna hyytyä jääkaapissa yli yön.
Ennen tarjoilua ripottele siivilän läpi tummaa kaakaojauhoa tortun pinnalle. Joku varmaan nyt kysyy, että jäikö ohjeesta sokeri pois. Ei jäänyt, sillä mielestäni sitä ei tässä tarvita enää lisää.
keskiviikko 27. heinäkuuta 2016
Viimeisintä hassutusta maailmalta
Kun jokin aika sitten esittelin nuo vihreät kosmetiikkatuotteet (jotka siis kirjaimellisesti näyttivät vihreän värisiltä), tarkastellaanpa tässä toista väriä vaihtavaa kesän suosikkituotetta, joka on mennyt niiin hyvin kaupan, että sitä on ollut välillä jo vaikea saada.
Kiinalainen kosmetiikkamerkki Kailijumei lanseerasi läpikuultavan ja väriä vaihtavan huulipunan, jossa näyttää olevan kukka sisällä. Ohhoh! Nyt jo kulttimaineeseen noussut huulipuna sisältää kultaisten hippujen lisäksi aitoja kukkia, joten se kuulostaa todella herkulliselta vaihtoehdolta (eipä sillä, että sitä maistaisin, tuli vaan olo, että tuollainen pitää saada!).
Punat ovat erittäin pigmenttisiä ja jättävät huulille upean kiillon. Sävy muokkautuu ruumiinlämmön mukaisesti. Eipä ihme, että punat on esimerkiksi USA:ssa viety suorastaan käsistä, ja niille on pre-order -listakin olemassa (KLIKS!). Kuulemma mitä kylmempi ihon lämpötila on, sitä sinertävämpi on sävy. Läpikuultavasta olemuksestaan huolimatta huulipuikko on täyttä pigmenttiä
Dupejakin alkaa jo olla markkinoilla. Esimerkiksi Amazon myy hiukan edullisempaa variaatiota - tosin näissä ei näköjään ole noita kuuluisia kukkia.
Merkki on Weixinbuy ja siitä voit lukea lisää täältä.
Heräsikö ostohinku?
Kiinalainen kosmetiikkamerkki Kailijumei lanseerasi läpikuultavan ja väriä vaihtavan huulipunan, jossa näyttää olevan kukka sisällä. Ohhoh! Nyt jo kulttimaineeseen noussut huulipuna sisältää kultaisten hippujen lisäksi aitoja kukkia, joten se kuulostaa todella herkulliselta vaihtoehdolta (eipä sillä, että sitä maistaisin, tuli vaan olo, että tuollainen pitää saada!).
Punat ovat erittäin pigmenttisiä ja jättävät huulille upean kiillon. Sävy muokkautuu ruumiinlämmön mukaisesti. Eipä ihme, että punat on esimerkiksi USA:ssa viety suorastaan käsistä, ja niille on pre-order -listakin olemassa (KLIKS!). Kuulemma mitä kylmempi ihon lämpötila on, sitä sinertävämpi on sävy. Läpikuultavasta olemuksestaan huolimatta huulipuikko on täyttä pigmenttiä
Dupejakin alkaa jo olla markkinoilla. Esimerkiksi Amazon myy hiukan edullisempaa variaatiota - tosin näissä ei näköjään ole noita kuuluisia kukkia.
Merkki on Weixinbuy ja siitä voit lukea lisää täältä.
Heräsikö ostohinku?
tiistai 26. heinäkuuta 2016
Se yksi ja ainoa (ja sen kilpailija)
Kuten pidempään blogiani seuranneet tietävät, on yksi tuote, jota olen käyttänyt varmaan viimeiset parikymmentä vuotta, enkä siitä hevillä luovu. Se on Lumenen huultenrajauskynä, joka alunperin oli sävyä nimeltä Vanamo, mutta menivät ryökäleet sitten uudistamaan sen, ja lähinnä vanamoa on nyt sävy numero 6.
Vuosien varrella on tehty tässä suhteessa paljon syrjähyppyjä, mutta aina palaan tuohon Lumeneen, sillä sävy on aikalailla kohdillaan ja se pysyykin huulissa aika hyvin. Sitten luin netistä arvioita tästäs NYXin rajauskynästä.....
NYX Retractable Lipliner (samaa vedenkestävää laatua saa myös silmänrajauksiin, tässäkin mukana yksi turkoosi sävy) kuulosti kestävyydessään siltä, että se oli saatava. Tai ostin siis niitä jopa muutaman...
Olipa aikamoinen metsästäminen näissä. Halusin saada nimenomaan sävyn Grapefruit (nuo kolme alinta (MLP14), mutta tuli sitten ostettua myös kirkkaampi sävy Fruit Punch (MLP15) ja silmänrajausväri Turquoise Blue (MPE09). Muutaman taalan koko setti. Alla vielä swatchit.
Grapefruit saa Lumenen kutosen näyttämään todella kalvakalta, mutta ei se haittaa. Näin kesällä tulee käytettyä muutenkin kirkkaampia huulipunia. Lumenen kutonen on enemmänkin kalpean ihon sävy.
Se hyvä puoli näissä myös on, ettei näitä tarvitse erikseen teroittaa, sen kun vaan ruuvaa päätä enemmän näkyviin, kun kynä kuluu. Olen tyytyväinen!
Vuosien varrella on tehty tässä suhteessa paljon syrjähyppyjä, mutta aina palaan tuohon Lumeneen, sillä sävy on aikalailla kohdillaan ja se pysyykin huulissa aika hyvin. Sitten luin netistä arvioita tästäs NYXin rajauskynästä.....
NYX Retractable Lipliner (samaa vedenkestävää laatua saa myös silmänrajauksiin, tässäkin mukana yksi turkoosi sävy) kuulosti kestävyydessään siltä, että se oli saatava. Tai ostin siis niitä jopa muutaman...
Olipa aikamoinen metsästäminen näissä. Halusin saada nimenomaan sävyn Grapefruit (nuo kolme alinta (MLP14), mutta tuli sitten ostettua myös kirkkaampi sävy Fruit Punch (MLP15) ja silmänrajausväri Turquoise Blue (MPE09). Muutaman taalan koko setti. Alla vielä swatchit.
Grapefruit saa Lumenen kutosen näyttämään todella kalvakalta, mutta ei se haittaa. Näin kesällä tulee käytettyä muutenkin kirkkaampia huulipunia. Lumenen kutonen on enemmänkin kalpean ihon sävy.
Se hyvä puoli näissä myös on, ettei näitä tarvitse erikseen teroittaa, sen kun vaan ruuvaa päätä enemmän näkyviin, kun kynä kuluu. Olen tyytyväinen!
maanantai 25. heinäkuuta 2016
Tuppaavatko kilot kertyä vartalon keskikohtaan?
Minä en ole mikään fanaatikko ruokailujeni suhteen, mutta sen olen huomannut, että sokeri ja viljaperäiset hiilihydraatit eivät ole hyväksi, ainakaan suurissa määrissä. Nyt kun en pysty liikkumaan, on ruokavalio entistä tärkeämpi, sillä kilot kertyvät nopsaan, ellei syö tietyllä tavalla. Paljon kasviksia ja sitä rataa.
Eräs entinen sihteerini väitti kivenkovaan, ettei ihminen liho kuin sen 500 g, jos syö 500 g suklaata. Ei se nyt ihan niinkään ole. Ihmisellä on perusaineenvaihdunta, joka vie energiaa enemmän tai vähemmän, ja sitäpaitsi rasvakudoksessa on myös nestettä, eli ei se rasva sellaisenaan suklaasta ihon alle siirry.
Insuliini on hormoni, joka pilkkoo ruoasta saamamme hiilihydraatit glukoosiksi ja siirtää sen soluihin, joissa siitä tulee energiaa. Joissakin tilanteissa (ja usein siis syytetään epäterveellistä ja paljon hiilihydraatteja sisältävää ruokavaliota) tämä toiminto häiriintyy, ja insuliini ei saakaan soluille tarpeeksi "ruokaa". Tällöin haima pumppaa elimistöön lisää insuliinia ja siitä seuraase, että veressä on paljon sokeria ja paljon insuliinia, joka siis on "varastohormoni" ja varastoi ihan kaiken etenkin keskivartaloon. Tilaa kutsutaan insuliiniresistenssiksi. Tässä tilanteessa siis liika glukoosi varastoituu rasvaksi ja koska sokeria on liikaa, keho ei käytä omia rasvarvarastojaan energiaksi. Syntyy kierre.
Painon pudotus auttaa asiaa, mutta ellei kroppa ole normaalisti herkkä insuliinille, niin se on äärettömän vaikeaa. Rasva ei lähde nahan alta noin vain.
Minulla on juuri tämä ongelma. Jos puputan pullaa ja leipää ja karkkia niin ne jäävät takuulla kroppaan, joten kaikista paras on ottaa hiilihydraatit kasviksista. Onneksi meillä niitä syödäänkin paljon. Pihvi tai grillattu kala salaatin kera on mitä mainiointa kesäruokaa, ja miksei talviruokaakin. Perunaa ei aina tarvita lisukkeena, joskin perunan glykeeminen indeksi kuulemma on alhaisempi jos sen keittää ensin jäähdyttää ja kuumentaa uudelleen. Mutta miksi pitäisi syödä perunaa, kun hedelmä- ja vihannesosastoilla kaupoissa on on niin paljon muutakin?
On olemassa sellaisiakin ruoka-aineita, jotka auttavat insuliiniresistenssiin. Niitä ovat esimerkiksi mustikat. Muistan lukeneeni eräästä arvovaltaisesta alan lehdestä tutkimuksesta, joka oli asetelmaltaan hyvä, että kun koehenkilöt joivat mustikkasmoothien joka päivä kuuden viikon ajan, heidän insuliinisensitivisyytensä parani 22%, kun taas placeboa saaneella verrokkiryhmällä arvo parani tuskin lainkaan. Eivätkä mustikat ole ainoita marjoja, jotka auttavat. Kirsikoiden on myös todettu sisältävän antosyaniineja (antioksidantteja), jotka toimivat myös.
Heraproteiini todettiin myös hyväksi vatsantäytteeksi, joka paransi insuliiniherkkyyttä. Laitan päivitttäiseen vihersmoothieeni kotimaisten marjojen lisäksi hiukan sitäkin.
Yllättäen myös avokadon syömisellä on vaikutusta. Sen lisäksi, että se sisältää hyviä rasvoja, jotka hidastavat sokerien pääsyä verenkiertoon, se sisältää myös kuituja ja insuliinineritystä tasaavaa mannoheptuloosia (lue tästä lisää täältä).
Chiansiemenet ovat varsin uusi tulokas kaupoissa. Chia on gluteeniton ja siinä on hyvien omega-3 -rasvahappojen lisäksi kuitua, magnesiumia, kaliumia, kalsiumia ja foolihappoa. Sen lisäksi, että nämä siemenet pitävät verensokerin tasaisena, ne myös alentavat kolesterolia ja jopa verenpainetta.
Muita hyödyllisiä lisiä ruokavalioon ovat esimerkiksi pellavansiemenet. Niiden käyttö on kuitenkin kasvin maaperästä keräämän kadmiumin vuoksi rajattava 1-2 ruokalusikalliseen per päivä. Pellavansiemenet yös pilaantuvat helposti, joten ne kannattaa säilyttää pakkasessa ilmatiiviissä pussissa.
Monet mausteet, kuten valkosipuli, sipulit yleensäkin, aito kaneli ja kurkuma auttavat insuliiniresistenssitilanteessa. Kananmunat pitävät hyvin nälkää, mutta nostavat vain vähäisessä määrässä verensokeria (tosin proteiiniakin pitää varoa syömästä liikaa, sillä kyllä ylijäämä siitäkin rasvaksi muodostuu). Oliiviöljy on myös laihduttajan apu. Voin kertoa omakohtaisen kokemuksen siitä, että teolliset salaatinkastikkeet lihottavat, mutta oliiviöljy ja viinietikka salaatin joukossa ei. Ovathan ne puhdasta ruokaa, joka on aina hyvä asia.
Eräs entinen sihteerini väitti kivenkovaan, ettei ihminen liho kuin sen 500 g, jos syö 500 g suklaata. Ei se nyt ihan niinkään ole. Ihmisellä on perusaineenvaihdunta, joka vie energiaa enemmän tai vähemmän, ja sitäpaitsi rasvakudoksessa on myös nestettä, eli ei se rasva sellaisenaan suklaasta ihon alle siirry.
Insuliini on hormoni, joka pilkkoo ruoasta saamamme hiilihydraatit glukoosiksi ja siirtää sen soluihin, joissa siitä tulee energiaa. Joissakin tilanteissa (ja usein siis syytetään epäterveellistä ja paljon hiilihydraatteja sisältävää ruokavaliota) tämä toiminto häiriintyy, ja insuliini ei saakaan soluille tarpeeksi "ruokaa". Tällöin haima pumppaa elimistöön lisää insuliinia ja siitä seuraase, että veressä on paljon sokeria ja paljon insuliinia, joka siis on "varastohormoni" ja varastoi ihan kaiken etenkin keskivartaloon. Tilaa kutsutaan insuliiniresistenssiksi. Tässä tilanteessa siis liika glukoosi varastoituu rasvaksi ja koska sokeria on liikaa, keho ei käytä omia rasvarvarastojaan energiaksi. Syntyy kierre.
Painon pudotus auttaa asiaa, mutta ellei kroppa ole normaalisti herkkä insuliinille, niin se on äärettömän vaikeaa. Rasva ei lähde nahan alta noin vain.
Minulla on juuri tämä ongelma. Jos puputan pullaa ja leipää ja karkkia niin ne jäävät takuulla kroppaan, joten kaikista paras on ottaa hiilihydraatit kasviksista. Onneksi meillä niitä syödäänkin paljon. Pihvi tai grillattu kala salaatin kera on mitä mainiointa kesäruokaa, ja miksei talviruokaakin. Perunaa ei aina tarvita lisukkeena, joskin perunan glykeeminen indeksi kuulemma on alhaisempi jos sen keittää ensin jäähdyttää ja kuumentaa uudelleen. Mutta miksi pitäisi syödä perunaa, kun hedelmä- ja vihannesosastoilla kaupoissa on on niin paljon muutakin?
On olemassa sellaisiakin ruoka-aineita, jotka auttavat insuliiniresistenssiin. Niitä ovat esimerkiksi mustikat. Muistan lukeneeni eräästä arvovaltaisesta alan lehdestä tutkimuksesta, joka oli asetelmaltaan hyvä, että kun koehenkilöt joivat mustikkasmoothien joka päivä kuuden viikon ajan, heidän insuliinisensitivisyytensä parani 22%, kun taas placeboa saaneella verrokkiryhmällä arvo parani tuskin lainkaan. Eivätkä mustikat ole ainoita marjoja, jotka auttavat. Kirsikoiden on myös todettu sisältävän antosyaniineja (antioksidantteja), jotka toimivat myös.
Heraproteiini todettiin myös hyväksi vatsantäytteeksi, joka paransi insuliiniherkkyyttä. Laitan päivitttäiseen vihersmoothieeni kotimaisten marjojen lisäksi hiukan sitäkin.
Yllättäen myös avokadon syömisellä on vaikutusta. Sen lisäksi, että se sisältää hyviä rasvoja, jotka hidastavat sokerien pääsyä verenkiertoon, se sisältää myös kuituja ja insuliinineritystä tasaavaa mannoheptuloosia (lue tästä lisää täältä).
Chiansiemenet ovat varsin uusi tulokas kaupoissa. Chia on gluteeniton ja siinä on hyvien omega-3 -rasvahappojen lisäksi kuitua, magnesiumia, kaliumia, kalsiumia ja foolihappoa. Sen lisäksi, että nämä siemenet pitävät verensokerin tasaisena, ne myös alentavat kolesterolia ja jopa verenpainetta.
Muita hyödyllisiä lisiä ruokavalioon ovat esimerkiksi pellavansiemenet. Niiden käyttö on kuitenkin kasvin maaperästä keräämän kadmiumin vuoksi rajattava 1-2 ruokalusikalliseen per päivä. Pellavansiemenet yös pilaantuvat helposti, joten ne kannattaa säilyttää pakkasessa ilmatiiviissä pussissa.
Monet mausteet, kuten valkosipuli, sipulit yleensäkin, aito kaneli ja kurkuma auttavat insuliiniresistenssitilanteessa. Kananmunat pitävät hyvin nälkää, mutta nostavat vain vähäisessä määrässä verensokeria (tosin proteiiniakin pitää varoa syömästä liikaa, sillä kyllä ylijäämä siitäkin rasvaksi muodostuu). Oliiviöljy on myös laihduttajan apu. Voin kertoa omakohtaisen kokemuksen siitä, että teolliset salaatinkastikkeet lihottavat, mutta oliiviöljy ja viinietikka salaatin joukossa ei. Ovathan ne puhdasta ruokaa, joka on aina hyvä asia.
lauantai 23. heinäkuuta 2016
Tuskastumista ja hyvä scones-ohje
Tämä sisällä kököttäminen alkaa pikkuhiljaa nyppiä pahemman kerran. Nyt vielä tuli tuo Pokémon Go - en ole mikään pelihullu, mutta se kuulostaa kiinnostavalta tavalta höystää ulkoilulenkkejä. Paloin myös halusta tietää, että onko tontilla Pokéja (hehheh!), mutta siivooja onneksi tänään huomautti tsekanneensa jo asian, ja että ei löytynyt yhtään. Se nyt vielä puuttuisi, että lähtisin noitten kyynärsauvojen kanssa niitä metsästämään ;) Joku pikkupoika tuossa kadun kulmassa tosin kuulemma oli yhtenä päivänä niitä otuksia odottelemassa... Jokos te olette innostuneet Pokémoneista?
Förbi meni myös paikallisten FinnBrittinaisten (The Ladybirds) viimeiset teekekkeritkin. Tarjolla oli kuulemma aivan jumalaisia teeleipiä (scones), jonka ohjeen laitan tähän, niin, että se on itsellänikin muistissa. Ohje on BBC:n nettisivuilta.
Englantilaiset teeleivät (scones, n. 5-6 hengelle, valmistusaika n. 25-35 min)
225 g itsestään nousevia jauhoja (self-rising flour, saa monista marketeista, mutta ellet löydä niitä, laita tuohon vehnäjauhomäärään n. 4 tl leivinsoodaa ja 1/2 tl leivinjauhetta)
1/4 tl suolaa
50 g voita (vähäsuolaista)
25 g ruskeaa sokeria (demerada)
1 1/4 dl piimää
4 rkl täysrasvaista maitoa
hieman jauhoja ripoteltavaksi leivinalustalle
Tarjoiluun: hilloa tai marmeladia ja clotted creamin voi korvata kermavaahdon ja mascarpone-juuston seoksella (huom, sconesiane kanssa englantilaiset eivät syö appelsiinimarmeladia, se kuuluu paahtoleivän päälle voikerroksen ylle)
Voin on oltava jääkaappikylmää ja pieninä kuutioina.
Laita uuni lämpiämään 220 C ja vuoraa uunipelti leivinpaperilla.
Siivilöi jauhot ja suola kulhoon ja lisää voi. Nypi seos yhteen tiputellen muruset sormistasi niin, että taikina saa ilmaa. ÄLÄ kuitenkaan vaivaa sitä liikaa! Sekoita samalla sokeri joukkoon niin, että taikina on yhtä murua. Tee muruseoksen keskelle kolo.
Sekoita kylmä piimä ja maito ja kaada se melkein kokonaan kuoppaan taikinan keskellä. Ota pyöreäpäinen veitsi ja sekoita sillä taikinaa varovaisesti käännellen. Taikinasta pitäisi tulla hieman tahmean tarttuvaa. Käytä loppu piimä-maitoseos, jos tarvitaan. Älä taaskaan vaivaa liikaa, ettei taikina kovetu!
Laita taikinapallo jauhotetulle leivinalustalle ja leivo sitä pariin otteeseen, niin, että kuplat ja murtumat taikinasta saadaan pois. Taputtele sen jälkeen taikina n. 2-2,5 cm paksuksi levyksi ja ota siitä jauhotetulla, pyöreällä muotilla n. 5 cm läpimittaisia pyörylöitä.
Laita pyörylät pellille ja ripota hieman jauhoja niiden päälle. Paista uunissa n. 10-12 minuuttia kunnes teeleivät ovat kohonneita ja kullanruskeita. Jäähdytä paistetut leivonnaiset metalliritilällä. Jos haluat rapeakuorisia sconeseja, alä peitä niitä leivinliinalla tässä vaiheessa, jos taas haluat pehmeitä teeleipiä, peitä ne.
Tarjoa hillon/marmeladin ja "pseudo-clotted creamin" kanssa, ellet siis löydä tai tee omaa clotted creamia.
Cornwallissa, joka on clotted creamin koti, laitetaan cream hillon päälle, kun taas Devonissa (Cornwallin naapurissa) tehdään toisinpäin.
Tarjoile teeleivät tuoreina.
Per scone (ilman päällysteitä):
262 kcal
9 g rasvaa
42 g hh
joista 5 g sokeria
1 g kuitua
5 g prot
Yksi asia, mikä vieläkin naurattaa on se, että aamiaisella saatetaan kysyä, että haluaako vieras ruskeaa vai valkoista leipää (toast). No niillä ei ole todellakaan juurikaan eroa, sillä eihän siellä käytetä kunnon ruskeaa leipää (ruisleipää) kuten Suomessa. Tosin Hammersmithistä löysin saksalaisen leipomon Kings Streetiltä, ja sieltä saa kunnon ruislimppua!
Förbi meni myös paikallisten FinnBrittinaisten (The Ladybirds) viimeiset teekekkeritkin. Tarjolla oli kuulemma aivan jumalaisia teeleipiä (scones), jonka ohjeen laitan tähän, niin, että se on itsellänikin muistissa. Ohje on BBC:n nettisivuilta.
Kuva: BBC |
Englantilaiset teeleivät (scones, n. 5-6 hengelle, valmistusaika n. 25-35 min)
225 g itsestään nousevia jauhoja (self-rising flour, saa monista marketeista, mutta ellet löydä niitä, laita tuohon vehnäjauhomäärään n. 4 tl leivinsoodaa ja 1/2 tl leivinjauhetta)
1/4 tl suolaa
50 g voita (vähäsuolaista)
25 g ruskeaa sokeria (demerada)
1 1/4 dl piimää
4 rkl täysrasvaista maitoa
hieman jauhoja ripoteltavaksi leivinalustalle
Tarjoiluun: hilloa tai marmeladia ja clotted creamin voi korvata kermavaahdon ja mascarpone-juuston seoksella (huom, sconesiane kanssa englantilaiset eivät syö appelsiinimarmeladia, se kuuluu paahtoleivän päälle voikerroksen ylle)
Voin on oltava jääkaappikylmää ja pieninä kuutioina.
Laita uuni lämpiämään 220 C ja vuoraa uunipelti leivinpaperilla.
Siivilöi jauhot ja suola kulhoon ja lisää voi. Nypi seos yhteen tiputellen muruset sormistasi niin, että taikina saa ilmaa. ÄLÄ kuitenkaan vaivaa sitä liikaa! Sekoita samalla sokeri joukkoon niin, että taikina on yhtä murua. Tee muruseoksen keskelle kolo.
Sekoita kylmä piimä ja maito ja kaada se melkein kokonaan kuoppaan taikinan keskellä. Ota pyöreäpäinen veitsi ja sekoita sillä taikinaa varovaisesti käännellen. Taikinasta pitäisi tulla hieman tahmean tarttuvaa. Käytä loppu piimä-maitoseos, jos tarvitaan. Älä taaskaan vaivaa liikaa, ettei taikina kovetu!
Laita taikinapallo jauhotetulle leivinalustalle ja leivo sitä pariin otteeseen, niin, että kuplat ja murtumat taikinasta saadaan pois. Taputtele sen jälkeen taikina n. 2-2,5 cm paksuksi levyksi ja ota siitä jauhotetulla, pyöreällä muotilla n. 5 cm läpimittaisia pyörylöitä.
Laita pyörylät pellille ja ripota hieman jauhoja niiden päälle. Paista uunissa n. 10-12 minuuttia kunnes teeleivät ovat kohonneita ja kullanruskeita. Jäähdytä paistetut leivonnaiset metalliritilällä. Jos haluat rapeakuorisia sconeseja, alä peitä niitä leivinliinalla tässä vaiheessa, jos taas haluat pehmeitä teeleipiä, peitä ne.
Tarjoa hillon/marmeladin ja "pseudo-clotted creamin" kanssa, ellet siis löydä tai tee omaa clotted creamia.
Cornwallissa, joka on clotted creamin koti, laitetaan cream hillon päälle, kun taas Devonissa (Cornwallin naapurissa) tehdään toisinpäin.
Tarjoile teeleivät tuoreina.
Per scone (ilman päällysteitä):
262 kcal
9 g rasvaa
42 g hh
joista 5 g sokeria
1 g kuitua
5 g prot
*****
Tästä tulikin mieleen muutama juttu englantilaisesta aamiaiskattauksesta. Minä laitan yleensä suomalaisittain pöytään voin ja siihen veitsen. Briteissä taas jokaisella on oma veitsi.
Toinen juttu koskee teetä. Tarjoilen sen yleensä pannussa ja maito tietty omassa nekassaan. Tee kaadetaan kuppiin ensin, sitten vasta maito. On kuulemma "alaluokkainen tapa" tehdä toisinpäin.
Yksi asia, mikä vieläkin naurattaa on se, että aamiaisella saatetaan kysyä, että haluaako vieras ruskeaa vai valkoista leipää (toast). No niillä ei ole todellakaan juurikaan eroa, sillä eihän siellä käytetä kunnon ruskeaa leipää (ruisleipää) kuten Suomessa. Tosin Hammersmithistä löysin saksalaisen leipomon Kings Streetiltä, ja sieltä saa kunnon ruislimppua!
perjantai 22. heinäkuuta 2016
Kulmakarvojen "tatuoinnit"
Minulla on ollut aina tuskaa näitten kilpirauhasen vajaatoiminnan harventamien kulmakarvojen takia. Niissä on ollut kestopigmentointi, joka esimerkiksi silmien ympärillä kesti viitisen vuota, mutta kulmakarvoista häipyi alta aikayksikön. Nyt värjäilen niitä, mutta mikään väri ei niissä jostakin syystä kauaa pysy.
Kokeilinpa sitten näitä niinsanottuja "tatuointivärejä", ensimmäisenä Misshan 7 Days Tinted Eyebrow -kynä. Itse kynä on kuin ohutkärkinen tussi, sillä piirtää mukavasti ohuita linjoja.
Ongelmana tänän kynän kanssa on se, ettei se pysy yhtään sen paremmin kuin tavalliset kulmakynät. Ei vaikka kuinka yrittäisi puhdistaa ihon ennen piirtelyä ja antaisi sen kuivua vaikka kuinka kauan. Yksi käden pyyhkäisy, ja jälki menee sottaiseksi ja häipyy. En suosittele. Itse tussi on kuitenkin hyvä ja ajattelin, että ehkä sillä voi kuitenkin esim. rajata silmiä, sillä se tekee tarkkaa jälkeä.
Toinen kokeilluista on myös korealaista kosmetiikkaa, eli Berrisomin Oops My Brow Tattoo pack, joka on kuin kynsilakkaa, ja tuubissa onkin sen levittämiseksi sivellin kuin huulikiillossa. Paksu tahna levitetään kulmakarvoille ja annetaan kuivahtaa. Minulla se jämähti erään puhelun takia siihen hiukan pidemmäksikin aikaa...
Väri poistuu kulmalta kumimaisena liuskana. Tälläkään kertaa kulmat eivät kovin värjäänny.
Summa summarum: Berrisomin tuote kuitenkin toimii jotenkin, mutta jos haluaa kovin tummat kulmat, niin tämäkään ei riitä! Ehkä se siten onkin paremmin vaaleaveriköille sopiva?
Taidan itse pitäytyä Swiss-O-Par'issa edelleen.
Kokeilinpa sitten näitä niinsanottuja "tatuointivärejä", ensimmäisenä Misshan 7 Days Tinted Eyebrow -kynä. Itse kynä on kuin ohutkärkinen tussi, sillä piirtää mukavasti ohuita linjoja.
Sävy on Sepia Brown. |
Toinen kokeilluista on myös korealaista kosmetiikkaa, eli Berrisomin Oops My Brow Tattoo pack, joka on kuin kynsilakkaa, ja tuubissa onkin sen levittämiseksi sivellin kuin huulikiillossa. Paksu tahna levitetään kulmakarvoille ja annetaan kuivahtaa. Minulla se jämähti erään puhelun takia siihen hiukan pidemmäksikin aikaa...
Sävy on 01 Mocha Brown. |
Summa summarum: Berrisomin tuote kuitenkin toimii jotenkin, mutta jos haluaa kovin tummat kulmat, niin tämäkään ei riitä! Ehkä se siten onkin paremmin vaaleaveriköille sopiva?
Taidan itse pitäytyä Swiss-O-Par'issa edelleen.
torstai 21. heinäkuuta 2016
Vihreää huulipunaa - ja vielä poskipunaakin?
Kuulostaa hassulta. Käyttäisitkö sinä huulillasi ja poskillasi myrkynvihreää sävyä? Minä en niinkään hämmästynyt tuosta huulipunasta, mutta että poskipuna? Tästä piti ottaa selvää!
Asialla on amerikkalainen firma nimeltä Lipstick Queen, joka on aiemmin lanseerannut vihreän huulikiillon ja vihreän huulipunan. Nyt sitten tämä poskipuna... Sarja on nimeltään "Frog Prince". Osuvaa.
Kun luin tarkemmin asiasta, alkoi hiukan naurattaa. Ei mikään uusi juttu, olen väriä vaihtaviin huulipuniin tutustunut jo teini-ikäisenä Marokossa. Kyllähän väriä vaihtavia tuotteita on monellakin firmalla, mutta väriä vaihtavasta poskipunasta kuulen nyt ekaa kertaa. Vaikka samalla tavallahan se toimii - siis reagoimalla ihon pH-arvoon.
Puna todellakin vaihtaa väriä! Valmistajan mukaan sävy mukautuu käyttäjän ihonväriin. Toisinsanoen, kun hain swatcheja netistä, nuo tuotteet näyttävät joka iholla hiukan erilaisilta, kuitenkin yhtenäinen tekijä on se, että tulos on pinkihtävä. Huulipuna saattaa joidenkin huulilla näyttää vaaleammalta, toisten taas tummemmalta, mutta poskipuna on joka tapauksessa ruusunpunainen, joka sopii kenelle hyvänsä.
Koostumukseltaan puna on silkinpehmeän geelimäistä ja ohutta, mutta kerrostettavaa. Ja kyllä, iholla se näyttää jokaisella ihan oman väriseltä perustuen ihon vaihtelevaan happamuuteen ja omaan pohjasävyyn.
Jos nyt heräsi hinku kokeilla, niin SpaceNK UK:ssa myy näitä, ja toimitusmaksu muualle Eurooppaan on vitosen (puntaa). Nyt kun punnan kurssikin on alhaalla, kannattaa käyttää tilaisuus hyväkseen!
Asialla on amerikkalainen firma nimeltä Lipstick Queen, joka on aiemmin lanseerannut vihreän huulikiillon ja vihreän huulipunan. Nyt sitten tämä poskipuna... Sarja on nimeltään "Frog Prince". Osuvaa.
Kun luin tarkemmin asiasta, alkoi hiukan naurattaa. Ei mikään uusi juttu, olen väriä vaihtaviin huulipuniin tutustunut jo teini-ikäisenä Marokossa. Kyllähän väriä vaihtavia tuotteita on monellakin firmalla, mutta väriä vaihtavasta poskipunasta kuulen nyt ekaa kertaa. Vaikka samalla tavallahan se toimii - siis reagoimalla ihon pH-arvoon.
Puna todellakin vaihtaa väriä! Valmistajan mukaan sävy mukautuu käyttäjän ihonväriin. Toisinsanoen, kun hain swatcheja netistä, nuo tuotteet näyttävät joka iholla hiukan erilaisilta, kuitenkin yhtenäinen tekijä on se, että tulos on pinkihtävä. Huulipuna saattaa joidenkin huulilla näyttää vaaleammalta, toisten taas tummemmalta, mutta poskipuna on joka tapauksessa ruusunpunainen, joka sopii kenelle hyvänsä.
Koostumukseltaan puna on silkinpehmeän geelimäistä ja ohutta, mutta kerrostettavaa. Ja kyllä, iholla se näyttää jokaisella ihan oman väriseltä perustuen ihon vaihtelevaan happamuuteen ja omaan pohjasävyyn.
Jos nyt heräsi hinku kokeilla, niin SpaceNK UK:ssa myy näitä, ja toimitusmaksu muualle Eurooppaan on vitosen (puntaa). Nyt kun punnan kurssikin on alhaalla, kannattaa käyttää tilaisuus hyväkseen!
keskiviikko 20. heinäkuuta 2016
Timanttihiontaa kotona
Saikkarilla on mukava huvitella nettiostosten parissa, koska ulos ei oikein vielä pääse näitten keppien kanssa. Paljon on rahaa mennytkin, ja ostosten mukana hankin myös kotikäyttöisen timanttihiontalaitteen, jonka merkki on Silk'n ReVit.
Ihan hyvältä laitteelta vaikuttaa näin muutaman kokeilukerran jälkeen. Iho suorastaan imaisee hoitovoidetta käsittelyn jälkeen.
Pakettiin kuuluu kolme erilaista hiontapäätä, helllempi hiontapää, karkeampi pää ja sellainen, hieman pienempi pää, jolla voi kaiketi hioa pienempiä pintoja. Koneessa on myös kaksi nopeutta. Se lupaa säännöllisessä käytössä:
* parantaa ihon väriä, rakennetta ja kimmoisuutta
* vähentää aknearpia ja ikääntymisläikkiä
* vähentää juonteita silmien ympärillä (varmaan muuallakin?)
* jättää ihon sileämmän näköiseksi
Ohjeet ovat tarkat ja helpot, tästä alta näkee sen, mihin suuntaan suutinta tulee kuljettaa kuivalla ja puhtaalla iholla.
Varsin pieni laite toimii verkkovirralla ja mahtuu pieneen tilaan. Mukana tuli pussillinen huopakankaisia suodattimia (musta pussi tuossa etualalla).
Tykkään, että tämä vehje oli aika hyvä ostos, iho tuntuu paljon pehmeämmältä. Nyt on hyvä aika tehdä hionta pari kertaa viikossa, kun ulos en pääse tämän koiven takia. Jos hionnan jälkeen menee ulos, on käytettävä todella suurikertoimista aurinkosuojaa, ettei iho pala tai läiskity.
Gigantista sai ostoksen kylkiäisinä Babylissin letityslaitteen, jolla saa jonkinlaisia kierrelettejä, mutta siitä tulee oma postauksensa, jahka pääsen sitä kokeilemaan.
Ihan hyvältä laitteelta vaikuttaa näin muutaman kokeilukerran jälkeen. Iho suorastaan imaisee hoitovoidetta käsittelyn jälkeen.
Pakettiin kuuluu kolme erilaista hiontapäätä, helllempi hiontapää, karkeampi pää ja sellainen, hieman pienempi pää, jolla voi kaiketi hioa pienempiä pintoja. Koneessa on myös kaksi nopeutta. Se lupaa säännöllisessä käytössä:
* parantaa ihon väriä, rakennetta ja kimmoisuutta
* vähentää aknearpia ja ikääntymisläikkiä
* vähentää juonteita silmien ympärillä (varmaan muuallakin?)
* jättää ihon sileämmän näköiseksi
Laitteessa on hiontapää ja imuri (+vaihdettavia suodattimia), joten ei tarvitse pelätä, että kristallikiteitä lentelisi omiin silmiin (tai jonkin toisen silmään). Kiteitä ei siis käytetä, mikä tekee homman yksinkertaisemmaksi.
Varsin pieni laite toimii verkkovirralla ja mahtuu pieneen tilaan. Mukana tuli pussillinen huopakankaisia suodattimia (musta pussi tuossa etualalla).
Tykkään, että tämä vehje oli aika hyvä ostos, iho tuntuu paljon pehmeämmältä. Nyt on hyvä aika tehdä hionta pari kertaa viikossa, kun ulos en pääse tämän koiven takia. Jos hionnan jälkeen menee ulos, on käytettävä todella suurikertoimista aurinkosuojaa, ettei iho pala tai läiskity.
Gigantista sai ostoksen kylkiäisinä Babylissin letityslaitteen, jolla saa jonkinlaisia kierrelettejä, mutta siitä tulee oma postauksensa, jahka pääsen sitä kokeilemaan.