Oikein Ihanaa Uutta Vuotta 2018 ja uudenvuodenarvonta

Kaikkea Hyvää Uudelle Vuodelle 2018! Vielä en ole takaisin Baselissa, loma loppuu vasta tiistaina.

Lupailin jouluarvontaa, mutta arvotaanpa siihen suunniteltu palkinto nyt, ja koska haluan laittaa sen postiin Suomesta, arvonta päättyy maanantaina 1.1.2018 keskiyöllä (24.00) ja minulla olisi oltava voittajan osoite jo tiistaina 2.1. klo 12 mennessä (lähden iltapäivällä), muuten palkinnon saaminen postiin ei onnistu.

Muistutan jo tässä vaiheessa, että arvonta on vakkarilukijoille ja liittyä lukijaksi saa toki nytkin, toivon sinun kuitenkin jäävän seuraamaan blogiani edelleen arvonnankin jälkeen.

Muistathan kertoa osallistumiskommentissasi, mitä kautta luet, ja antaa toimivan s-postiosoitteesi. En halua, että yhtäkään vastausta diskataan niiden puutteessa :)

Palkintona on Misslyn-merkkinen luomiväripaletti, jossa tukevien pahvikuorien suojassa on myös iso peili ja applikaattori. Olen poistanut kääreen saadakseni paletista valokuvan, mutta itse paletti on tietenkin täysin uusi, käyttämätön ja koskematon. Sävyt ovat mattaisia tai hieman kimaltavia, uskon niiden sopivan ihan joka tyyliseen meikkiin ja jokaiselle. Paletin arvo oli muistaakseni noin kolmenkympin luokkaa, ja sen olen itse ostanut, kuten muutkin arvontojeni palkinnot.

Sitten kysymys, johon kommenttikentässä pitäisi osallistuakseen antaa vastaus: Missä aiot viettää/vietit tämän uudenvuodenaattoillan?

Ihana luomiväri hieman tuntemattomammalta merkiltä

Christian Breton on Suomessa hieman tuntemattomampi ranskalainen kosmetiikkamerkki, jolla on mm. ihanaa värikosmetiikkaa. En ole varmaan ikinä eläissäni käyttänyt juurikaan montaa luomiväriä ihan loppuun saakka, ja ostanut vielä samaa sävyä uudelleenkin  - paitsi tältä merkiltä. Sarjaa myy mm. Turussa samanniminen kauneuskeskus. Sarjassa on esimerkiksi paljon nyt niin muodikkaita ja kauniita metallisävyjä.

Tässä oli mielestäni erittäin loistava keksintö; pigmenttiä roll-on -pullossa! Sävyjä oli saatavilla useita, kaikki heijastaen montakin eri sävyä eri valaistuksessa. Kuvan sävy on nimeltään Pure White, mutta valkoiselta se ei näytä ainakaan sähkövalossa.

Voi sitä valinnan vaikeutta, tähän kuitenkin päädyin! Ehkä ennen kotiinlähtöä on vielä hankittava toinenkin.

Jos kiinnostut, Turun myyntipisteen ja mahdolliset muut Suomessa löytyvät Googlen välityksellä, ja tässä linkki merkin englanninkielisille nettisivuille.

Ihana kaksikko hamasta menneisyydestäni

Muistan kun olin kolmentoista ja kosmetologi-tätini halusi pitää lapsuudenkodissani kosmetiikkakutsut. kosmetiikkamerkki esittelyssä oli sveitsiläinen Colosé, ja minäkin sain oikein asiantuntijan tekemän meikin kasvoilleni. Varmaankin ihan ekaa kertaa elämässäni. Muistan vielä vaaleanvihreän luomivärinkin todella hyvin, se oli sellainen "keväänvihreä".

Muistan vieläkin, miltä ensikontakti silloin näiden kahden, Mandariini- ja Banaanivoiteen kanssa tuntui ja tuoksui. Kävin joululomalle tultuani otattamassa microblading-vahvistukset kulmiini, ja koska sama liike myy Coloséa, en voinut vastustaa kiusausta ja ostin molemmat.

Näitä hedelmäemulsioita on viittä eri tyyppiä (lisätietoja täältä) ja niitä voi käyttää myös naamioina. Mandariiniemulsiolla on myös lievä antiseptinen vaikutus sen sisältämän mandariiniöljyn kautta, ja tuoksu myös karkoittaa hyttysiä! Antiseptisen vaikutuksensa ja kevyen koostumuksensa takia se sopii myös nuorelle ja epäpuhtaalle iholle, jota se kosteuttaa tehokkaasti mm. sisältämänsä glyseriinin avulla. Se sisältää myös C- ja E-vitamiineja.

Banaaniemulsio taas on kuivemman ihon ystävä. Se sopii myos kosteuttavaksija ravitsevaksi naamioksi 2-3 kerroksella ihoon imeytettynä ja kuivan ihon meikinpohjustusvoiteeksi. Emulsio sisältää banaania ja C-, B- sekä A-vitamiineja.

Molempia voiteita voi käyttää kasvojen ihon lisäksi koko vartalolle ja ne myydään 125 ml:n pulloissa. Olen oikein tyytyväinen ostokseeni! Eivätpä nämä varmaan ihan syyttä ole olleet niin kauaa merkin valikoimissa.

Omituinen huulipuna

Jo sitten joulusta selvittiin, ja arvonta tulee vasta uudenvuoden aikaan. Ennen kuin puhun mitään joululahjoista, pitää esitellä eräs huulipuna ja huomata, että totuus on hiukan erilainen, kuin mitä mainoksissa luvataan. Kyseessä on Ciatén Glitter Flip, joka jäi eräältä shoppailureissulta "käteen" sen kummempia sitä testaamatta.

Kuvat ylempänä: Ciaté London.

Kuvat valehtelevat aina. Tällainen kimaltava sävy saadaan siis aikaan, kun ensin mataksi jäävä nestemäinen huulipuna levitetään huuliin, ja sitten huulia hierotaan yhteen. Tai siis tällainen tuloksen pitäisi olla!

Nappasin mukaani sävyn Infamous. Sellainen kuin ylemmässä kuvassa, hiukan neutraali ja rusehtava pinkki.

Tässä vielä kosteana iholla tuoreeltaan.

Värin pitäisi antaa kuivua, ennen kuin sitä hieroo. Tulos oli sitten huulilla aika kaukana mainoskuvista.

Kiinnostaisiko ostaa tämä huulipuna?

EDIT: Lisäänpä tämän linkin, koska nyt 29.12. oli eräässä suomalaislehdessä arvio tästä samasta tuotteesta. Eipä se siis ole toiminut muillakaan.

Have a Happy Christmas!

Turkuun päästiin, ja postauksia pukkaa edelleenkin joulun yli + jouluarvonta, joten pysykäähän langoilla!

Ruokakaupan ihmettelynaiheita

Kosmetiikkakauppojen lisäksi ruokakaupat ovat yksi hauska ajanviettokohde. Varsinkin ulkomailla on kiva hypistellä tavaroita, vaikka ei ostaisikaan. Tässä muutama tuore ihmettelynaihe  - vieläpä ihan tavallisesta marketista täällä Baselissa.

Savustettuja valkosipuleita. Mikä tuoksu niistä lähtikään!

Mustia valkosipuleita!? Ellen olisi tänään lähdössä Suomeen, niin olisin ostanut ja kokeillut!

Tuoretta valkosipulia näkee Suomessa harvoin.

Mustia perunoita! Ja ei, nämä eivät ole sitä sinistä Kongo-lajiketta, mitä saa Suomestakin, vaan joku paikallinen lajike.

Salak-niminen hedelmä. Sisus muistuttaa hiukan rambutaania tai litsiluumua, eli ohut, läpikuultava hedelmäliha ja sisällä iso kivi.Kuori on kova.

Yuzu, jota löytää esimerkiksi japanilaisesta kosmetiikasta antioksidanttisena ainesosana. Sitriúunainen ja siemeninen hedelmä.

Nectacot, joka on naktariinin ja aprikoosin risteytys.

Thaimango. Olen täällä ihastellut ennemmin Alphonso-mangoja, ja tämä liki vetää vertaa niille makunsa puolesta.

Mikä näistä kiinnostaisi?

Pettymyksien joulukalenterit

Minulla on tänä vuonna sekä Lookfantasticin, että Douglasin kosmetiikkajoulukalenterit, ja täytyy sanoa, että kumpikin on ollut hienoinen pettymys. Miehelle ostin Douglasin miesten kosmekalenterin, ja sieltä sentään on tullut kunnon tavaraa, kuten paljon Biothermia.

Lookfantasticin kalenterin hinta ja ulkonäkö antaisivat odottaa enemmän sisällöltä. Kaunis laatikko, joka on kuin pieni piironki.

Jos on aiemmin ostanut tämän firman kalenterin, tai tilaillut heidän kosmetiikkaboxiaan, sisältö on ainakin tähän mennessä ollut sieltä tuttua tavaraa. Tosin tähän mennessä (ja vielä on viisi päivää edessä, sillä kalenterissa on myös 25. "luukku"  - tai oikeammin laatikko) on ainoastaan pari vanhastaan tuttua ja unohtumaan päässyttä helmeä tullut vastaan.

Toinen niistä on First Aid beautyn Ultra Repair Cream. Kerrankin ihoa rauhoittava ja kosteuttava voide, joka ei ole paksua ja huippurasvaista ja imeytyy ihoon hyvin. Se sisältää kolloidaalista kauraa, allantoiinia, sheavoita ja yrttiuutteita (reunuspietaryrtti, lakritsinjuuri ja valkoinen tee).

Toinen taas on This Works -merkkinen monitoimituote, joka toimii naamiona, kosteutus- ja meikinalusvoiteena. Tällä kiitellyllä ja palkitulla tuotteella on erittäin kosteuttava koostumus. Se sisältää mm. aaloeta, argan- , ruusu- ja purasruohoöljyjä, glyseriiniä, sheavoita, hyaluronihappoa kofeiinia ja kasvisuutteita.

Kicks muuten myy tuota First Aid Beautyn voidetta, ja oletteko muuten huomanneet, että Lookfantasticilla on nykyään suomalainen verkkokauppa?

Arvonnan voittajat ja lempituoksuni kohtalo

Varmaan ette hoksanneet, että tuolla sunnuntaiarvonnan kommenteissa oli kerrottu voittaneet kommentit numeron perusteella? Ainakaan yhtäkään yhteydenottoa (= toimitusosoite) ei tullut. Eli voittajat siis ovat SariBP, Hippohiiri ja Ellen. Kahdelta viimeiseltä pyytäisin vielä e-mailin mukana kommentin siitä, mitä kautta luette. Laittakaahan e-mailia osoitteenne kanssa, niin saan sukat postiin Suomesta.

Sitten sattui harmillinen asia: Ostin ties monennenko pullollisen tätä ehdotonta  kaikkien aikojen lemppariani, Guerlainin "Sinistä Hetkeä", l'Heure Bleue.

Kylläpä harmittaa, että voikin tiputtaa täyden, eli 75 ml:n pullon keittiön lattialleen! Osa meni mekolle, osa lattialle ison lasinsirpalemäärän kera. Ja asunto todella tuoksui vahvasti pitkän aikaa.

Ostin sittemmin uuden pullon harmistustani lievittämään. Tämä kun todellakin on se rakkain tuoksuni.

Mite tätä tuoksua oikein kuvailisi? Puuterinen, hiukan makea, kukkainen, mausteinen ja aromaattinen. Salamyhkäinen ja viettelevä! Näin ainakin koen itse. Muistuttaa hiukan Hermes'n Twillyä.

Tuoksu on luotu vuonna 1912 Jacques ja Raymond Guerlainin toimesta. Se on juuri näitä vanhempia Guerlain-tuoksuja, jotka vetoavat minuun.

Tuoksu avautuu kuin samettisen hämärän ja tumman yön odotuksessa makeaan anikseen, bergamottiin, jatkuen ruusuun, tuberosaan, neilikkaan, orvokkiin ja neroliin. Pohjana on vaniljaista tonkapapua, vaniljaa, iiristä ja benzoinia. Minulle täydellinen kombinaatio, joka huokuu mystisyyttä ja eleganssia. Todella täydellinen, en voi muuta sanoa.

Onko tämä tuoksu tuttu?

Sunnuntaiarvonta!

Näin ex tempore! Yllätin itseni tänään funtsimasta, mikä paikka on tehnyt maailmassa minuun suurimman vaikutuksen. Ajattelin kysyä samaa teiltä, lukijani! Kerrothan myös perustelun siihen. Aloitan itse kertomalla omastani.

Vaikea valinta. Niitä paikkoja kun on niin monia. Valitsen Egyptin ja sen pyramidit sun muut. Varmaankin Gizan Sfinksi, sen näkemisestä livenä olen haaveillut lapsesta saakka!

Niin, luin kakarana paljon, koko pikkukaupungin kirjaston aikuistenkin osasto oli luettu läpi ennen kouluikää, ja Sinuhe Egyptiläinen teki suuren vaikutuksen. Samoin Thor Heyerdahlin Kaislaveneellä yli Atlantin.

Sen jälkeen imin itseeni kaiken, mikä koski muinaista Egyptiä ja esimerkiksi Tutankhamonin haudan löytymistä koskevat jutut, ne kaikki aarteet (mitkä olen myöhemmin nähnyt IRL) ja British Museumin muumiot sun muut ovat olleet järisyttäviä kokemuksia minulle.

Kun aikoinaan kävin Egyptissä, käynnit vähemmän tunnettujen pyramidien sisällä olivat vielä sallittuja, olen ymmärtänyt, että nykyään pääsy on todella rajoitettua. Se kaikki muinaismuistojen määrä siellä maaseudullakin oli todella tajunnanräjäyttävää. Yhtäkkiä pellon keskellä saattoi olla valtava alabasteriveistos.

Nyt on teidän vuoronne kertoa! Vastanneiden kesken arvon kolmet jalkojenkuorintasukat, eli nyt on hyvä mahis voittaa, sillä arvonta kestää vain sunnuntain loppuun CET ja palkintoja on kolme.

Postitan sukat kunhan pääsen Suomeen, eli todennäköisimmin joulun jälkeen. Arvontaan osallistuaksesi sinun on oltava vakkarilukija (kerro, mitä kautta luet), annat s-postiosoitteesi ja olet heti maanantaina tsekkaamassa voittajien nimet (joko omassa s-postissasi tai täällä blogissa).

Lukijakaartiin voi toki liittyä osallistuaksesi, mutta toivon myös sinun jäävän. Huomasin joulukalenteriarvonnassa, että muutama, joita ei lykästänyt, lähti arvonnan jälkeen. Muistuttaisin, että minulla on aika usein näitä ylläriarvontoja, joten kannattaa pysyä linjoilla!

Onnea arvontaan! Laitan sen nyt jo esille, enkä vasta huomisaamuna. Mielenkiinnolla vastauksianne odotellen...

Kuinka paljon vettä on tarpeeksi per päivä?

Meillä on työpaikalla vesiautomaatti, josta saa tavallista vettä sekä huoneenlämpöisenä, että kylmänä ja kylmänä kuplilla. Hanavesikin on tosin täällä Sveitsissä juotavaa ja jopa miltei kaikista suihkulähteistä saatava vesi on juomakelpoista (ellei ole, se kerrotaan selkeästi lähteessä olevassa kyltissä). Kiitos roomalaisten, jotka täällä aikoinaan akvedukteja rakentelivat.

Firma sponssaa työntekijöilleen myös juomapullon, jonka saa automaatista täytettyä. Intranetissä on myös työntekijöille juomaohjeet, joita tässä postauksessa osin siteeraan.

Minulle vedenjuonti ei ole ikinä ollut ongelma, taidan juoda sitä hiukan liikaakin. Tiedän kuitenkin, että on niitä, joille sen saaminen alas ei ole niitä yksinkertaisimpia juttuja. Minulle taas kylmä ja raikas vesi aamuisin ja pitkin päivää on todella välttämätön juttu.

Ajattele vettä kehossasi aineena, joka saa metaboliset prosessit toimimaan ihan kuin öljy, joka rasvaa moottorin niin, että se toimii kitkatta.

- Urheilusuorituksissa vesi pitää ruumiinlämpöä ja sydämen sykettä kurissa toiminnan aikana.
- Painonhallinnassa vesi auttaa, sillä kehon on joskus vaikea erottaa nälkää janosta.
- Kognitiiviset funktiot: Elimistön kuivuminen voi aiheuttaa aivotoiminnan häiriintymistä, joka ilmenee tiedon prosessoinnin vaikeutena, keskittymisvaikeuksina ja horrosmaisena väsymysenä.
- Iho: Ei epäilystäkään, etteikö se rypisty/näytä kurtistuneelta, jos se on sisäisesti kuiva.

Käytännössä n. 68-kiloinen ihminen tarvitsee 2-4 litraa vettä vuorokaudessa. Jos syöt hedelmä- ja kasvisvoittoista ravintoa, niistä tulee noin 20% tästä veden määrästä. Muu täytyy juoda nesteenä, kuten vetenä (sveitsiläinen suositus on tietty juoda myös yrttiteetä ja kohtuullisia määriä maitoa). Makeuttamaton kookosvesi on myös ravintoarvollisesti hyvää juotavaa.

Lääkärit tarkkailivat kehon nesteytystä ja sikäli terveydentilaa virtsan värin avulla jo 4000 vuotta sitten.

- Väritön virtsa: Juot liikaa vettä.
- Hennon oljenkeltainen virtsa: Olet normaali, terve ja hyvin nesteytetty.
- Läpikuultavan keltainen virtsa: Normaali.
- Tumman keltainen virtsa: Normaali, mutta juo lasi vettä pian.
- Hunajan tai meripihkan värinen virtsa: Nesteenpuutos. Juo vettä heti.

Muista kuitenkin, että ruoassa käytetyt elintarvikevärit, jotkut lääkkeet (mm. parkinsonlääke entakaponi), laksatiivit, punajuuri, tummat marjat ja joskus raparperi saattavat värjätä virtsan. Jos virtsa on jatkuvasti punaista, ruskeata tai oranssihtavaa, se voi olla merkki jostain vakavammasta, eli ota yhteyttä lääkäriin.

Vesiappseja älypuhelimille:

iPhone:
- Waterlogged (seuraa päivittäistä vedenjuontiasi verrattuna tarpeeseesi)
- Tapit (Vesipullontäyttöverkosto käyttäen GPS-paikanninta ilmaiseksi)

Android:
- We Tap (löydä ja jaa ilmaiset lähteet vesipullon täyttämiseksi)
- Carbodroid (animoitu droidi rohkaisee juomaan vettä hälyttämällä aina kun on sen aika)

Surua ja muistoja

Eilen klo 18 Suomen aikaa tuli viisi vuotta pienen, iloisen koissuni kuolemasta. Polvenkorkuinen ja todella arka hörökorvamme tuli aikoinaan Kuwaitista hiukan kuin "tuliaisena".

Meidän ihana Sere-koissu. Neitokainen eli juhlalliseen palttiarallaa 18-vuoden ikään. Emme tiedä tarkalleen, koska neitokainen on ns. löytökoira.

Pentuja oli alunperin kaksi: Sere ja veljensä Ali Baba. Kuwaitissa asuvan sisareni piti alunperin pitää tämä neiti, koska pienempi tyttökoira on helpompi kuljettaa - ja hän kulki silloin muissa kuin työasioissa Turun ja Kuwait Cityn väliä.

Toisin kävi ja molemmat löytöpennut sairastivat parvon ja penikkataudin ja Ali Baba -paralla se meni keskushermostoon, joka sitten koitui kohtaloksi.

Sere, joka oli aina todella arka koira, päätyi siis meille Turkuun.

Polvenkorkuinen, arka koira, jonka kylkiluita oli joku potkinut siellä Irakin rajalla.  Pentuparka oli aina arka ja pelkäsi yli kaiken tummaihoisia ihmisiä.

Neitokainen oli aina todella terve, joten todella shokki olikin se, että Neiti alkoi pyörtyillä, eli jotakin oli vialla. Veimme Neidin eläinklinikalle, ja oli shokki löytää kasvain, joka oli yltympäri keuhkoja!

Huomasin, että Seru ei voinut yöllä nukkua kyljellään, eikä halunnut edes herkkujaan. "Iskänsä" luona hän tosin ajoin haki seuraa, ollen aina avoeronkin jälkeen "isän tyttö".

Jossain vaiheessa syöminen loppui kokonaan, edes herkut eivät kelvanneet ja koska oli perjantai, aloin pelätä, että jos jotakin sattuu ja emme saa eläinlääkäriä antamaan sitä armahdusta....

Jäi hiukan juttu eilen kesken... Niin, koirulille lakkasivat herkutkin maistumasta, vettä kuitenkin joi. Huomasin, että pienikin rasitus sai aikaan pyörtyilyä ja koiruli nukkuikin suurimman osan aikaa sängyssäni, pudoten sieltä kuitenkin kerran, mikä sai minut huolestumaan, enkä mielelläni jättänyt koiraa yksin.

Pari viikkoa eläinlääkärikäynnin jälkeen yritimme nesteenpoistolääkkeen turvin, sillä keuhkoissa oli vettä. Ulos koira lähti mielellään, ehkä kirpeässä pikkupakkassäässä oli helpompi hengittää. Portaita koira kuitenkin kannettiin alas, sillä portaissa koissu näytti pelkäävän alasmenoa. Ylöspäin kulki paremmin.

Seuraavan viikon keskiviikkona huomasin koiran nenästä valuvan vettä, enkä halunnut kokea enää toista viikonloppua pelon vallassa. Oli tehtävä päätös.

Seuraavana perjantaina, 14. päivä oli varattu aika eläinlääkärille. Saimme viettää koissulin kanssa viimeiset tunnit erillisessä huoneessa.

Vieläkin juttelen Serulille, vaikka tiedän, ettei häntä enää ole. Vieläkin muistan sen, kuinka töistä tultuani istahdin olohuoneen sohvalle ja sanoin koissulle, että tulepas vähän juttelemaan ja kertomaan, miten päivä on mennyt. Silloin koissu aina pyyhälsi sohvalle makkarista rapsuteltavaksi.

Ihan random kahden maan shoppailukierros

Kävin aamulla uusimassa työlupani ja ihmettelin samalla, että täällä Sveitsissä sitä vielä ollaan, vaikka toissakesänä tänne tulin vain muka muutaman kuukauden konsultoimiskeikalle. No, muutama kuukausi vielä, ellei mitään muutosta tule asioihin....

Tullessani immigrationtoimistosta ajattelin samalla ostaa uudet kengännauhat talvinilkkureihini, koska toisen kengän nauha on katkeamispisteessä, ja tähän saakka olen hiihdellyt töihin kesäisissä puukkareissa, jotka kyllä kieltämättä ovat mukavat jaloissa, mutta paremminkin kesäkengät. Eihän niitä nauhoja ollut sitten löytyä mistään ja mont akauppaa piti käydä läpi ennenkuin yhdestä löytyi vähän kuin tiskin alta.

Barfüsserplatzilla oli suojeltu vihreään verhotuin betoniporsain joulutori mahdollisilta terroristi-iskuilta.

Wet'nWildin glitteriluomivärejä.

Merkillinen huultenpullistuspakkaus.

Kulmakarvaleimasin.

Vanukasarkkinaamioita.

Hinterin kimaltavat kumisaappaat.

Hunter-merkkiset nämäkin.

 Pääsin sentään töihin saakka jokseensakin samaan aikaan kuin normaalisti. Töitten jälkeen ajattelin lähteä Ranskan puolelle shoppailemaan. Vakkariratikkalinjaani (numero 3) on laajennettu St. Louisin asemalle saakka, ja laajennus avattiin viime viikonloppuna. Se pystähtyy ennen Saint-Louisin asemaa pysäkillä nimeltä Soleil, ja siinä on iso Géant Casino -marketti. Olinpa ihan kuin Liisa Ihmemaassa, ei Baselista tällaisia löydä!

Ratikka oli palatessa puolen matkaa ihan tyhjä.

Herkkua jos jonkinmoista, tässä osa kalatarjontaa! Hinnatkin vain murto-osa sveitsiläisistä... Taidan mennä myös viikonloppuna! Noin neljän euron lipulla pääsee edestakaisin.

Siitä Basel on kyllä kiva paikka, että ratikalla pääsee sekä Saksaan, että Ranskaan, kolmen maan rajalla kun ollaan!