Kenen syy?

Alkuvuodesta ystäväni ja kollegani toisesta firmasta ilmoitti pienelle piirille avioerostaan, joka oli kuulemma tullut eteen kuin salama kirkkaalta taivaalta juuri ennen joulua. Asiaa ei parantanut se, että samaisena joulupäivänä hän täytti 50 vuotta, ja että samalla paljastui hänen miehensä nelivuotinen salasuhde hänen parhaimpaan ystävättäreensä, jonka mies oli varmaankin ihan yhtä puulla päähän lyöty kuin ystävättärenikin. Sanotaan häntä nyt vaikka Paulaksi. Hän ei asu Suomessa eikä ole suomalainen.

Toinen nainen oli myös Paulan lääkärimiehen potilas, eli soppa oli valmis. 27 vuotta kestänyt avioliitto oli pyyhkäisty kuin tuhka tuuleen, ja syyksi oli mies ilmoittanut sen, että ei voi sietää Paulan käytöstä eikä hänen luonnettaan.

Olipas tavattoman fiksua! Kuitenkin hän oli luvannut aikoinaan rakastaa tätä ihmistä niin myötä- kuin vastoinkäymisissä, ja vieläpä hankkinut lapsiakin hänen kanssaan. Ja kaikki oli nyt siis Paulan vika.

Kun kyse on aikuisista ihmisistä, tämä on suorastaan naurettavaa. Esitin Paulalle muutamia kysymyksiä asiasta, ja hän vakuutti, ettei ollut huomannut mitään merkkejä siitä välirikosta, seksielämä oli sujunut hyvin viimeiseen saakka ja kumpikin pariskunta oli ollut toistensa kanssa paljon tekemisissä ihan korrektisti.

Ihmettelen, mitä tuon toisen naisen päässä oikein pyörii (joskin ihmettelen miestäkin, aikuisen pitäisi käyttäytyä vastuullisemmin ja varsinkin asian esilletuomisen hetki oli mahdollisimman väärin valittu). Paula sai kriisiapua ja muiden muassa minulta kaiken sisarellisen tukeni, miehestä en tiedä sen koomin, mutta en voi olla ajattelematta että voiko tuo toinen nainen koskaan siihen mieheen luottaa? Kerran pettäjä on aina pettäjä, sillä rima alenee kummasti kun sen on kerran ylittänyt.

Toisaalta jotkut miehet eivät ikinä kasva aikuisiksi ja kanna vastuutaan. Sitä ei voi kutsua "nuorekkuudeksi" tai "viriiliydeksi", vaan sellainen mies on selkärangaton vätys. Enkä minä pistä sitä yksinomaan miestin piikkiin, vaan sellaisia naisiakin on.