Low carb -ruokavaliosta

Luulen, että jokaisessa ruokavalion muutoksessa tarvitaan enemmän tai vähemmän itsensä psyykkaamista, vaikkakin hiilihydraattien määrän alentaminen ja rasvan lisääminen ruokavalioon kuulostaisikin helpolta. Minä pääsin sellaisista kiusauksista, kuin leipä ja pasta suhteellisen helposti eroon, pasta kun ei muutenkaan ole ollut jokapäiväistä ruokaa. Kuten ei leipäkään suuressa määrin. Karkit ja suklaa jäivät pois aika hyvin myös, tosin tummaa suklaata ja kaakaota käytän edelleen.

Suurin kompastuskivi oli keinomakeutetuissa limppareissa kesäaikaan. Olisi vieläkin, ellen ymmärtäisi nykyään sitä, että esim. aspartaami nostaa insuliinitasoa miltei samalla tavalla kuin sokerikin, eli aspartaamilla makeutettujen tuotteiden käytöstä seurasi jatkuva näläntunne.

Nykyisin käytän steviaa esim. teen kanssa ja leivonnassa, teen silloin tällöin teen kanssa muffinsseja.

Kasvisten käyttöä opettelin jonkin aikaa, ja nyt tässä vaiheessa täytyy sanoa, että niiden syönti on hiukan "räpsähtänyt lapasesta", jos sellaista tilannetta voi sanoa olevan olemassakaan. Proteiinitkin ovat jääneet hiukan toiselle sijalle.

Viimeaikoina on lempikasvis ollut kukkakaali, ja teen siitä laiskuuttani laatikkoa, joka on helppo valmistaa ja on oikein herkullinen.

Dzinnin Laiskanpäivänlaatikko

2 pss pakastekukkakaalta à 450 g
2 prk kermaa
jauhettua valkopippuria

Laita uuni lämpenemään 200° C.

Kaada toinen kukkakaalipussillisista uunivuokaan (en käytä kovin laakeaa vuokaa, vaan sellainen hiukan syvempi on parempi). Ripottele päälle suolaa ja kohtuullisen runsaalla kädellä valkopippuria (pidän valkopippurista ja niinpä sitä menee tässä noin puoli ruokalusikallista, suolaakin saman verran, mutta makunsa kullakin).

Kaada päälle toinen pussillinen kukkakaalta ja toista maustamisoperaatio.

Lurauta päälle kerma ja tuikkaa uuniin. Jos käytät jäisiä kukkakaalenpaloja, painele jossain vaiheessa ne tiiviimmin nesteen alle.

Kun pinta alkaa ruskistua, peitä foliolla ja vähennä hiukan lämpöä. Anna hautua pehmeäksi.

Tarjoile lisäkkeenä.


Laatikon oheen voi pyöräyttää jauhelihapihvejä:

n. 800 g sikanautaa
karkeahkoksi raastettu keskikokoinen kesäkurpitsa
raastettu iso sipuli
paketti ohuenohuita metvurstisiivuja (ilman natriumglutamaattia) saksilla pieneksi silputtuna + mausteita ja suolaa miten haluaa.

Vaivaa sekaisin ja tarkista maku (pieni koepaistos pannulla). Valmistuvat samassa uunissa (anna laatikon kuitenkin hautua ensin kauan).

Tähän kun vielä lisää vihreän salaatin, niin se päivän puoli kasviskiloa voi hyvinkin olla siinä. Ja nälkä lähtee!

Kuten huomaat, näissä resepteissä on laiskuus huipussaan. Silti en pistä suuhuni mitä tahansa roskaa.


Kesäkurpitsasta veistelen pitkittäin juustohöylällä "tagliatelleja". Nämä maistuvat pannulla sopiviksi "wokattuina" yksinkertaisen Aurajuustokastikkeen kanssa.

Pala Auraa per purkki kermaa sulatetaan kattilassa. Vatkataan sileäksi (lisää hiukan vettä, jos kastike on liian paksua  - se saa olla hiukan paksua jos kesäkurpitsa on vetistä). Sekaan laitetaan cayennepippuria terävöittämään makua hieman ja töräys ketsuppia parantamaan väriä ja pyöristämään makua.

Sekaan sopivat esim. katkaravut (mutta älä keitä niitä, kuumenna vain, etteivät sitkisty), tai pilkottu saunapalvikinkku ja viipaloidut herkkusienet.