TV:sta tuli hauska tanskalainen lyhytfilmi WC:n historiasta. Siina haastateltiin skatologia, eli oppia kaikesta jatoksiin liittyvasta mukaanlukien huumori.
Ensimmaisen vesiklosetin (water closet, WC) keksi sir John Harrington 1590-luvulla (keksinto kuitenkin vaipui unohduksiin ja otettiin kayttoon vasta parisataa vuotta myohemmin - vuonna 1775 Alexander Cummings patentoi oman WC-versionsa). Siihen saakka tarpeet oli tehty milloin minnekin, pihan perille tai kaduille.
Linnoissa saattoi olla ns. "paskaranni", mutta vasta vesiklosetin keksimisen jalkeen jatokset saatettiin tuhota samantien. Mita viela tulee linnoihin, oli Ranskan mahtavassa Versaillesin palatsissa aikoinaan vain yksi WC, ja koska linnassa asui noin 11 000 henkea, tarpeet tehtiin yksinkertaisesti huoneitten lattioille, joista palvelijat korjasivat ne pois (muistan kun aikoinani ensimmaista kertaa kavin linnassa, oli helteinen kesapaiva ja silloin nuo puulattioihin imeytyneet hajut todellakin olivat kiusallisia - ei ihme, etta Ranska on parfyymintuotannon ykkosmaa - pitihan haju katkea jollain tavalla).
Kreetalla oli jo 4000 vuotta sitten jonkinlaisia kaymaloita. Myos Roomassa kokeiltiin vastaavanlaisia. Latinaksi kaymalaa kutsuttiin foricaksi. Forum Romanumissa on 24-reikaisen forican jaannokset. Naissa tavattiin istuskella rivissa ja rupatella palvelijoiden palvellessa. Rooman tuhon myota foricat jaivat unohduksiin.
Keskiajalla - joskin silloin tehtiin tarpeet minne hyvansa - alkoi kuitenkin linnojen torneihin ilmestya ulkonemia, jotka toimivat kaymaloina. Jatokset tippuivat vallihautaan. Mita tulee taajamiin, jatteet kerattiin oisin pois kaduilta, tama oli siis ennen viemaroinnin kehittamista.
Pohjoismaihin WC-tuli 1800-luvulla, ja ensimmaiset sisavessat olivatkin hienouksia, joita tultiin kauempaakin ihastelemaan. Suomessa olivat puuvessat pihanperilla viela yleisia minun lapsuudessani
Pienena knoppitietona viela, etta ihminen kay keskimaarin 54 750 kertaa vessassa (vietamme siis 327 paivaa elamastamme WC:ssa), ja yksi vessassakaynti kestaa noin 10 minuuttia.
Ja taas opimme jotakin uutta.
Blogi terveydestä, terveellisestä ruoasta, kosmetiikasta, luontaistuotteista ja yleensä maailmanmenosta aikuisen naisen silmin nähtynä. Kaksi kierrosta syövän sairastelua värittää elämääni ja kolmas jäi pysyväksi riesaksi. Arkielämän psykologiaa ja johtajuuttakin saatetaan blogissa sivuta. Taustaltani olen pitkän linjan lääketutkimusammattilainen, ja ruodin postauksissa mm. kosmetiikan ja luontaistuotteiden ainesosia ja tehoa omien käyttökokemusten ohella.
perjantai 30. syyskuuta 2011
torstai 29. syyskuuta 2011
Kun marjakausi on ohi
Nyt kun tuoreet marjat alkavat jo olla tuontitavaraa ja pakastetut eivat ole tuoreitten veroisia, kokeilin jogurttini seuraksi pakastekuivattuja. Nama olivat iHerbista ostettuja, Suomestakin ehka loytaa? Pakastekuivatuilla en tarkoita tavallisia kuivattuja marjoja, vaan sellaisia ihanan raikkaan rapeita. Joku voisi vaittaa suutuntumaa styroxmaiseksi, mutta maussa ne ovat tuoreiden marjojen ja hedelmien veroisia. Ainakin miltei. Sitapaitsi ne ovat kivaa rouskuteltavaa jogurtin kanssa.
Tassa taustalla myos pussi sisaltaen persikkaa, omenaa, mansikkaa, mustikkaa, mangoa ja vadelmaa. Vari on todellisuudessa paljon kirkkaampi kuin tassa.
perjantai 23. syyskuuta 2011
Ovatko "luomumeikit" todella luomuja?
En ole mikaan todella herkkaihoinen, mutta ostinpa taannoin Strawberrynetista poskipunan, siis "maahohtojauheen". Sarjaa mainostetaan herkan ihon kosmetiikkana. Dr. Hauschka on merkki.
Muuten hyva, mutta se haju! Minulla ei ole mikaan hyva hajuaisti, mutta tama parfyyminen tuoksu oli jo minullekin ihan liikaa. Olkoonkin se vaikkapa eteerisista oljyista, kuten ilmeisimmin tassa tapauksessa. Limonene, citronella, linalool, geranium ja kumariini, sanotaan tuoteselosteessa. Linalooli on todella usean allergian aiheuttaja. Geranium, eli pelargoni peittaa alleen todella hyvin muut tuoksut.
Miksi ihmeessa tallaista sallitaan? Jos mina valitan liiasta tuoksusta, niin jo se on iso juttu.
Taman kanssa ei oikeasti voi kayttaa mitaan parfyymia. Pelargonille en tosin haluaisi tuoksua, se on aika vastenmielisen tunkkainen haju. Kumariini, eli kanelin tuoksu on toinen voimakas, jonka tunnistan.
Niin, "luomumeikkeja", mutta mielestani asiakasta johdetaan harhaan (siis sikali, etta hmiset kuvittelevat ne hajusteettomiksi ja allergeenittomiksi). Joskus se luomu saattaa aiheuttaa pahojakin allergisia reaktiota. En yhtaan epaile, etteiko astmaatikko saa tasta pahaa hengenahdistusta.
Muuten hyva, mutta se haju! Minulla ei ole mikaan hyva hajuaisti, mutta tama parfyyminen tuoksu oli jo minullekin ihan liikaa. Olkoonkin se vaikkapa eteerisista oljyista, kuten ilmeisimmin tassa tapauksessa. Limonene, citronella, linalool, geranium ja kumariini, sanotaan tuoteselosteessa. Linalooli on todella usean allergian aiheuttaja. Geranium, eli pelargoni peittaa alleen todella hyvin muut tuoksut.
Miksi ihmeessa tallaista sallitaan? Jos mina valitan liiasta tuoksusta, niin jo se on iso juttu.
Taman kanssa ei oikeasti voi kayttaa mitaan parfyymia. Pelargonille en tosin haluaisi tuoksua, se on aika vastenmielisen tunkkainen haju. Kumariini, eli kanelin tuoksu on toinen voimakas, jonka tunnistan.
Niin, "luomumeikkeja", mutta mielestani asiakasta johdetaan harhaan (siis sikali, etta hmiset kuvittelevat ne hajusteettomiksi ja allergeenittomiksi). Joskus se luomu saattaa aiheuttaa pahojakin allergisia reaktiota. En yhtaan epaile, etteiko astmaatikko saa tasta pahaa hengenahdistusta.
Lontoossa taas
En ole varmaan maininnutkaan, mutta tama on toinen kotikaupunkini. Rakkaampi kuin se, jossa virallisesti asun.
Englantilaiset ovat oikeasti viela nurkkakuntaisempia kuin suomalaiset. Sanon taman kymmenen vuoden kokemuksella. Suomalaiset ovat huolissaan siita, mita muut heista ajattelevat, mutta nama takalaiset eivat ole. Minun kotimaani (ja kansalaisuuteni) ilmeisestikin usein unohdetaan, kun paastaan halveeraamaan ulkolaisia.
Rasismi on myos taalla huipussaan. Tosin sehan nykyaan nostaa paataan Euroopassa muutenkin. Osaavat ne nuoret kuitenkin, rodusta ja kansallisuudesta riippumatta.
Tulin eraana paivana kotiin bussilla, ja vieressani istui aasialaisen nakoinen vanha nainen, joka ei bussipysakilta uskaltanut kavella kotiinsa, koska takapenkilla istuneet teinitytot kiusasivat ja uhkailivat hanta. Yksi naista nuorista naisista pitgi hijabia, siis muslimien huivia. Olin todella allistynyt, koska olen aina kuvitellut muslimeita hyvin kasvatetuiksi ja varsinkin vanhuksia kunnioittaviksi.
Minun pysakkini oli suoraan kotioven edessa, mutta vanhan naisen saatteli ystavallisesti kotiinsa eras bussissa ollut mieshenkilo.
Joissain asioissa tosin britit (ja muunkinmaalaiset) paihittavat suomalaiset. Se on ystavallisyys. Suomesta lahtiessani lentokentalla olivat liukuportaat poissa kaytosta, ja hinasin siis matkatavarani portaiden alapaahan. Mitaan sanomatta se napattiin eraan tuntemattoman mieshenkilon toimesta ja kannettiin portaat ylos. Oli sanomattakin selvaa, etta kiitin hanta englanniksi. Mies oli tosiaankin ulkomaalainen.
Suomalaiset miehet eivat kayttaydy noin hyvin.
Englantilaiset ovat oikeasti viela nurkkakuntaisempia kuin suomalaiset. Sanon taman kymmenen vuoden kokemuksella. Suomalaiset ovat huolissaan siita, mita muut heista ajattelevat, mutta nama takalaiset eivat ole. Minun kotimaani (ja kansalaisuuteni) ilmeisestikin usein unohdetaan, kun paastaan halveeraamaan ulkolaisia.
Rasismi on myos taalla huipussaan. Tosin sehan nykyaan nostaa paataan Euroopassa muutenkin. Osaavat ne nuoret kuitenkin, rodusta ja kansallisuudesta riippumatta.
Tulin eraana paivana kotiin bussilla, ja vieressani istui aasialaisen nakoinen vanha nainen, joka ei bussipysakilta uskaltanut kavella kotiinsa, koska takapenkilla istuneet teinitytot kiusasivat ja uhkailivat hanta. Yksi naista nuorista naisista pitgi hijabia, siis muslimien huivia. Olin todella allistynyt, koska olen aina kuvitellut muslimeita hyvin kasvatetuiksi ja varsinkin vanhuksia kunnioittaviksi.
Minun pysakkini oli suoraan kotioven edessa, mutta vanhan naisen saatteli ystavallisesti kotiinsa eras bussissa ollut mieshenkilo.
Joissain asioissa tosin britit (ja muunkinmaalaiset) paihittavat suomalaiset. Se on ystavallisyys. Suomesta lahtiessani lentokentalla olivat liukuportaat poissa kaytosta, ja hinasin siis matkatavarani portaiden alapaahan. Mitaan sanomatta se napattiin eraan tuntemattoman mieshenkilon toimesta ja kannettiin portaat ylos. Oli sanomattakin selvaa, etta kiitin hanta englanniksi. Mies oli tosiaankin ulkomaalainen.
Suomalaiset miehet eivat kayttaydy noin hyvin.
keskiviikko 14. syyskuuta 2011
Meikkivoiteista lisaa
Oikeastaan tarvitaan useitakin meikkipohjia. Pimeina iltoina keinovalossa naama nayttaa aikalailla erilaiselta kuin luonnonvalossa. Arkena pohjan ei tarvitse olla kovin peittava, mutta aurinkosuoja on tarpeellinen, ainakin kevaalla ja kesalla kun paiva paistaa ja pahimmillaan heijastuu lumesta/vedesta moninkertaistaen sateitten vaikutuksen.
Tassa jalleen kaksi hyvaa ostosta: Diorin Diorskin X4 Control Pore Refining -puuteri on hyva "korjaussarja" kasilaukussa. Pienentaa huokosia. Shiseidon Perfect Refining Foundation on keskipeittava ja huokosia katkeva paivakayttoon sopiva meikkivoide. Molemmat saa Strawberrynetista aika edullisesti.
Aiemmin esittelemani Too Facet'in meikkivoide on parhaimmillaan iltakaytossa.
Niin, ja kuulin tassa taannoin, mika on vanhojen Hollywood-kaunottarien hyvan ihon salaisuus. He ajelivat aina miesten partakoneenteralla kasvoistaan kaikki karvat pois, pienimmatkin (ei toki kuitenkaan kulmakarvoja ja ripsia). Taman paalla sminkki naytti niin siloiselta, minka me kaikki olemme vanhoja elokuvia katsoessamme huomanneet.
Kun paasta paasee, niin hannasta tarttuu
Naitten sormieni artroosiin maarattyjen laakkeiden kanssa on ollut varsinaista lampaanpolskaa. Joskus, kun tyokseni jouduin lukemaan potilaspapereita, ajattelin, etta EI VOI olla niin paljoa kaikenlaisia kummallisia oireita, mutta kyllapa niita vaan on osunut omallekin kohdalleni. Alkaen eraasta verenpainelaakkeesta, joka yhdesta pillerista aiheutti rakkulaisen ihottuman varpaista paalakeen.
Kaytin ensin tavallisia tulehduskipulaakkeita, naprokseenia ja ketoprofeenia. Sitten lisasin siihen keskushermostovaikutteisen tramadolin, joka sopii hyvin yhteen tulehduskipulaakkeiden kanssa, mutta minun kroppani kanssa se ei sitten sopinutkaan. Tuli huimailua. Ihan niinkuin minun tasapanoaistini ei olisi jo valmiiksi ollut siita heikoimmasta paasta. Naprokseeni muuten tutkitusti saattaa aiheuttaa painajaisunia. Oikeita sellaisia.
Tuo kipu on kaikista pahin oisin, tai rasituksen jalkeen. Ihan niinkuin joku tunkisi teravaa sukkapuikkoa nivelesta lapi. Siispa lisattiin unta parantava laake (niin, mina en voi kayttaa ns. normaaleja unilaakkeita, koska en takuulla nuku ja seuraavana paivana olen kuin humalassa, jalat menevat alta). Laake oli mirtatsapiini, joka sitten todella hyvin nukuttikin, mutta....
Se valitettavasti lisaa myos ruokahalua. Vaikka kuinka tiesi, ettei VOI OLLA nalka, nalka kurni suolistossa kuitenkin koko ajan.
Noniin, se lopetettiin ja tilalle vaihdettiin amitriptyliini, jonka pitaisi nostaa kipukynnysta. Nukuin kylla, mutta se unetus kesti valitettavan pitkaan aamuun. Siirryin ottamaan laakkeen jo myohaisiltapaivalla. Homma OK, mutta yot olivat talla laakkeella kuin lapi yon jatkuva sarja toimintaleffoja - joiden "sankaritar" (tai takaa-ajettu) olin - mina itse. Todella levotonta menoa.
Sitapaitsi se kuivatti suuta todella pahasti. Koko ajan olisi pitanyt juoda jotain, ja minahan join, kylma vesi kun on niin hyvaa. Kun naiden jokaoisten toimintaleffojen lomaan tunkee viela tamantasta juoksemista vessassa, niin on sanomattakin selvaa, ettei uni ole lepoa.
Tassa valissa sitten neurologi kirjoitti reseptin epilepsialaakkeesta, pregabaliinista, jota myos neuropaattisen kivun hoitoon kaytetaan. Seuraus oli totaalinen blackout ja yksi sunnuntaipaiva katosi mystisesti elamastani. Sitapaitsi se aiheutti levottoman olon. Muistaakseni.
Paatin kestaa kuivaa suuta juomatta niin paljoa, ja kayttamalla sen sijaan xylitolpastilleja. Sen nyt arvaa, mita siita seurasi kun kulkee paivan sellainen huulessa. Maha menee iloisesti sekaisin.
Jalleen tuli uusi resepti: Talla kertaa toinen epilapsialaake eli gabapentiinia. Hain asken laakkeen ja karron sitten, miten se vaikutti, jos vaikutti.
Minulla on ensi viikolla esitelma konferenssissa Lontoossa, ja sita seuraavalla Berliinissa, ja mietin nyt jo, miten niista selvian. Olisi syyta nukkua edellinen yo hyvin. Toisekseen puhuja ei voi koko ajan joka lauseen valissa horppia vetta. Kuvittelisin, etta sita menisi tunnin esitelman aikana ainakin kannullinen.
Sitapaitsi jos puhun kuivalla suulla, se saattaa menna sossottamiseksi, eika sekaan ole kivaa yleisoa ajatellen. Ovathan he maksaneet paasysta tilaisuuteen.
Pastilli suussakaan ei voi oikein puhua, puhumattakaan siita, mita ennen esitelmaa syodyt pastillit voisivat aiheuttaa. Sen pastillin voi vahingossa vetaa keuhkoputkiinsa, tai yskaisykin voi muuttua isoksi katastrofiksi.
Suo siella, vetela taalla.
Kaytin ensin tavallisia tulehduskipulaakkeita, naprokseenia ja ketoprofeenia. Sitten lisasin siihen keskushermostovaikutteisen tramadolin, joka sopii hyvin yhteen tulehduskipulaakkeiden kanssa, mutta minun kroppani kanssa se ei sitten sopinutkaan. Tuli huimailua. Ihan niinkuin minun tasapanoaistini ei olisi jo valmiiksi ollut siita heikoimmasta paasta. Naprokseeni muuten tutkitusti saattaa aiheuttaa painajaisunia. Oikeita sellaisia.
Tuo kipu on kaikista pahin oisin, tai rasituksen jalkeen. Ihan niinkuin joku tunkisi teravaa sukkapuikkoa nivelesta lapi. Siispa lisattiin unta parantava laake (niin, mina en voi kayttaa ns. normaaleja unilaakkeita, koska en takuulla nuku ja seuraavana paivana olen kuin humalassa, jalat menevat alta). Laake oli mirtatsapiini, joka sitten todella hyvin nukuttikin, mutta....
Se valitettavasti lisaa myos ruokahalua. Vaikka kuinka tiesi, ettei VOI OLLA nalka, nalka kurni suolistossa kuitenkin koko ajan.
Noniin, se lopetettiin ja tilalle vaihdettiin amitriptyliini, jonka pitaisi nostaa kipukynnysta. Nukuin kylla, mutta se unetus kesti valitettavan pitkaan aamuun. Siirryin ottamaan laakkeen jo myohaisiltapaivalla. Homma OK, mutta yot olivat talla laakkeella kuin lapi yon jatkuva sarja toimintaleffoja - joiden "sankaritar" (tai takaa-ajettu) olin - mina itse. Todella levotonta menoa.
Sitapaitsi se kuivatti suuta todella pahasti. Koko ajan olisi pitanyt juoda jotain, ja minahan join, kylma vesi kun on niin hyvaa. Kun naiden jokaoisten toimintaleffojen lomaan tunkee viela tamantasta juoksemista vessassa, niin on sanomattakin selvaa, ettei uni ole lepoa.
Tassa valissa sitten neurologi kirjoitti reseptin epilepsialaakkeesta, pregabaliinista, jota myos neuropaattisen kivun hoitoon kaytetaan. Seuraus oli totaalinen blackout ja yksi sunnuntaipaiva katosi mystisesti elamastani. Sitapaitsi se aiheutti levottoman olon. Muistaakseni.
Paatin kestaa kuivaa suuta juomatta niin paljoa, ja kayttamalla sen sijaan xylitolpastilleja. Sen nyt arvaa, mita siita seurasi kun kulkee paivan sellainen huulessa. Maha menee iloisesti sekaisin.
Jalleen tuli uusi resepti: Talla kertaa toinen epilapsialaake eli gabapentiinia. Hain asken laakkeen ja karron sitten, miten se vaikutti, jos vaikutti.
Minulla on ensi viikolla esitelma konferenssissa Lontoossa, ja sita seuraavalla Berliinissa, ja mietin nyt jo, miten niista selvian. Olisi syyta nukkua edellinen yo hyvin. Toisekseen puhuja ei voi koko ajan joka lauseen valissa horppia vetta. Kuvittelisin, etta sita menisi tunnin esitelman aikana ainakin kannullinen.
Sitapaitsi jos puhun kuivalla suulla, se saattaa menna sossottamiseksi, eika sekaan ole kivaa yleisoa ajatellen. Ovathan he maksaneet paasysta tilaisuuteen.
Pastilli suussakaan ei voi oikein puhua, puhumattakaan siita, mita ennen esitelmaa syodyt pastillit voisivat aiheuttaa. Sen pastillin voi vahingossa vetaa keuhkoputkiinsa, tai yskaisykin voi muuttua isoksi katastrofiksi.
Suo siella, vetela taalla.
maanantai 12. syyskuuta 2011
Hyvia silmanymparysvoiteita
Nyt en puhu enaa testauksesta, silla hyvia tuotteita on haettu ja kokeiltu jo vuosia, ja tassa tamanhetkisessa kaytossa olevat:
1. Skin Doctorsin Instant Eyelift on jokaisen varttuneemman naisen salainen ase silmanymparysihon ryppyja vastaan. Kun sita taputtelee silmanymparysalueelle, pitaa antaa sen kuivua ilmehtimatta, ja vips! Johan on siloinen iho valmis meikattavaksi. Haivyttaa saman tien myos turvotuksen ja silmapussit. Vaikutus kestaa noin 8 tuntia, joten ehka lahinna iltakayttoon....tai miten nyt sitten kukin. Hinta ei ole paata pyorryttavimmasta paasta. Ainakin Sokokset myyvat Suomessa talla hetkella. Kuvassa myos pumppupullo pahvipakkauksen vieressa. Ei sisalla parabeeneja.
2. iHerbista tilattu ja myos parabeeniton Now solutions'in 2 in 1 Correcting Eye Cream. Tehoaa myos tummiin silmanalusiin ja voidaan kayttaa oin/paivin. Hinta on edullinen ja pumppupullo aika suuri.
3. Goodskin Labs'in Tri-Aktiline Instant Deep Wrinkle Filler. Kuten kuvasta nakyy, paljon olen kayttanyt, ja pitaisi uusi putkilo hommata. Kaytto oin/paivin. Toimii seka pitkaaikaisessa kaytossa uurteiden siloittajana, etta heti ryppyjen tayttajana.
lauantai 10. syyskuuta 2011
Omega-7
Nyt kun tassakin blogissa on kayty lapi esim. Omega-3:t, niin laitetaanpa hiukan palstatilaa Omega-7:lle. Luonnollinen palmitoleiininhapon (omega-7) lahde on tyrni, ja tyrnimarjajauheessa sita onkin n. 30%, joten se kannattaa sailyttaa sen mukaisesti, eli viileassa.
Joitakin Omega-7 -tyyppeja loytyy myos maitotuotteista, joissa ne ovat luonnollista transrasvaa (ei pida sekoittaa kemiallisesti hydrattuihin transrasvoihin), ja toimivat elimistossa tulehduksia estavasti. Huomaa, etta naita hyvia omegoita ei loydy vaharasvaisista tai rasvattomista maitotuotteista.Joidenkin tutkimusten mukaan maidosta saatavat Omega-7:t saattavat jopa alentaa kolesterolia.
Kolmas hyva palmitoleiinin lahde ovat macadamiapahkinat, joiden syontia (ja Omega-7 -rasvahappoja) tutkitaan painonpudotuksessa, ja on oletuksia, etta Omega-7:t auttavat siina ja yleensakin painonhallinnassa.
Palmitoleiinihappoa pidetaan ihon vanhenemisen estajana, se kosteuttaa ja toimii vapaita radikaaleja vastaan. Se kosteuttaa myos limakalvoja niin ruoansulatuskanavassa kuin urogenitaalialueillakin (tama on hyva tieto esimerkiksi menopaussi-ikaisille naisille). Nuoremmille naisille tiedoksi, etta se on monilla myos lievittanyt aknea. Se vaikuttaa myos suotuisasti hiusten ja kynsien kasvuun.
Koska tyrnimarjajauhe mielestani sellaisenaan maistuu hieman sahajauhomaiselle (niinkuin muutkin marjajauheet) olenkin keksinyt tehda erilaisista hedelmista soseita, joihin sen sekoitan, ja sitten syon luonnonjogurtin kanssa.
Palmitoleiinihappoa saa toki myos lisaravinteena. Nama allaolevat olen hankkinut iHerbista.
Tassa tuotteessa on mukana biotiinia, piita (silica), inkivaaria, ubikinonia, hyaluronihappoa ja bioperiinia.
Lisaksi, jos puhutaan tyrnimarjajauheesta, tyrnissahan on huomattavasti enemman luonnollista C-vitamiinia kuin esimerkiksi appelsiinissa, joten sitakin kautta se vaikuttaa mm. ihon hyvinvointiin.
Joitakin Omega-7 -tyyppeja loytyy myos maitotuotteista, joissa ne ovat luonnollista transrasvaa (ei pida sekoittaa kemiallisesti hydrattuihin transrasvoihin), ja toimivat elimistossa tulehduksia estavasti. Huomaa, etta naita hyvia omegoita ei loydy vaharasvaisista tai rasvattomista maitotuotteista.Joidenkin tutkimusten mukaan maidosta saatavat Omega-7:t saattavat jopa alentaa kolesterolia.
Kolmas hyva palmitoleiinin lahde ovat macadamiapahkinat, joiden syontia (ja Omega-7 -rasvahappoja) tutkitaan painonpudotuksessa, ja on oletuksia, etta Omega-7:t auttavat siina ja yleensakin painonhallinnassa.
Palmitoleiinihappoa pidetaan ihon vanhenemisen estajana, se kosteuttaa ja toimii vapaita radikaaleja vastaan. Se kosteuttaa myos limakalvoja niin ruoansulatuskanavassa kuin urogenitaalialueillakin (tama on hyva tieto esimerkiksi menopaussi-ikaisille naisille). Nuoremmille naisille tiedoksi, etta se on monilla myos lievittanyt aknea. Se vaikuttaa myos suotuisasti hiusten ja kynsien kasvuun.
Koska tyrnimarjajauhe mielestani sellaisenaan maistuu hieman sahajauhomaiselle (niinkuin muutkin marjajauheet) olenkin keksinyt tehda erilaisista hedelmista soseita, joihin sen sekoitan, ja sitten syon luonnonjogurtin kanssa.
Palmitoleiinihappoa saa toki myos lisaravinteena. Nama allaolevat olen hankkinut iHerbista.
Tassa tuotteessa on mukana biotiinia, piita (silica), inkivaaria, ubikinonia, hyaluronihappoa ja bioperiinia.
Lisaksi, jos puhutaan tyrnimarjajauheesta, tyrnissahan on huomattavasti enemman luonnollista C-vitamiinia kuin esimerkiksi appelsiinissa, joten sitakin kautta se vaikuttaa mm. ihon hyvinvointiin.
perjantai 9. syyskuuta 2011
torstai 8. syyskuuta 2011
Kuolema
Rakas ystavani kuoli pari paivaa sitten. Uutinen saavutti minut juuri aikaisin tanaaamuna. En tieda mita sanoa. Olen chatannyt aamun yhteisten ystaviemme kanssa, ja heita on joka puolella maailmaa.
Yhteinen ja suuri suru. Han itse kirjoitti muistokirjoituksensa: Daniel Rogov
Han oli myos ihminen, joka yhdisti ympari maailmaa meidat viinin ja hyvan ruoan ystavat. Meita on monta, jotka jaavat hanta ja hanen hyvaa huumorintajuaan kaipaamaan.
Yhteinen ja suuri suru. Han itse kirjoitti muistokirjoituksensa: Daniel Rogov
Han oli myos ihminen, joka yhdisti ympari maailmaa meidat viinin ja hyvan ruoan ystavat. Meita on monta, jotka jaavat hanta ja hanen hyvaa huumorintajuaan kaipaamaan.
tiistai 6. syyskuuta 2011
Fenkolikeitto
Fenkoli ei monellekaan ole kovin tuttu kasvis, mutta herkullisuudessaan se paihittaa monet muut vihannekset. Kunhan sen osaa laittaa oikein. Tassa koleisiin syksyiltoihin yksi tapa, eli fenkolista tehty keitto.
Fenkolikeitto
4 rkl hyvaa oliivioljya
5 fenkolia siistittyna ja pilkottuna
0,5 l kasvislienta
1 dl kuohukermaa
suolaa
vastarouhittua mustapippuria myllysta
laita kattilaan keiton kuumennusvaiheessa 1-2 tahtianista korostamaan makua
Kuumenna oljy laakeassa pannussa keskinkertaisella lammolla. Mausta fenkoli ja laita se pannulle. Kuullota noin 10-15 minuuttia kunnes fenkoli pehmenee, mutta se ei saa saada varia.
Poista levylta ja anna hiukan jaahtya ennen soseuttamista sauvasekoittimella/tehosekoittimessa.
Perfektionistit viela paseeraavat soseen siivilan lapi, etta se on varmasti sileaa.
Laita seos takaisin pannulle tai kattilaan, lisaa kerma ja kuumenna, mutta ala anna kiehua. Tarkista mausteet ja tarjoile.
Alkukeitoksi tasta tulee 4 annosta, varsinaisena ruokalajina 2.
Fenkolikeitto
4 rkl hyvaa oliivioljya
5 fenkolia siistittyna ja pilkottuna
0,5 l kasvislienta
1 dl kuohukermaa
suolaa
vastarouhittua mustapippuria myllysta
laita kattilaan keiton kuumennusvaiheessa 1-2 tahtianista korostamaan makua
Kuumenna oljy laakeassa pannussa keskinkertaisella lammolla. Mausta fenkoli ja laita se pannulle. Kuullota noin 10-15 minuuttia kunnes fenkoli pehmenee, mutta se ei saa saada varia.
Poista levylta ja anna hiukan jaahtya ennen soseuttamista sauvasekoittimella/tehosekoittimessa.
Perfektionistit viela paseeraavat soseen siivilan lapi, etta se on varmasti sileaa.
Laita seos takaisin pannulle tai kattilaan, lisaa kerma ja kuumenna, mutta ala anna kiehua. Tarkista mausteet ja tarjoile.
Alkukeitoksi tasta tulee 4 annosta, varsinaisena ruokalajina 2.
Narastaako? Eiko ruoka sula?
Mina olen aikoinani kayttanyt vuositolkulla narastyslaakkeita. Oikeastaan tarvitsin niita paivittain, ja paketti kulki aina mukanani. Kun olin karsinut hiilihydraatteja (mm. leivan) ruokavaliostani, huomasin kummastuksekseni, etta narastyskin havisi miltei kokonaan saman tien. Nyt saatan tarvita narastyslaakkeen tai pari vuodessa, ja nekin vain jos olen erehtynyt syomaan sokerialkoholeilla (xylitol, mannitol, sorbitol jne.) makeutettuja tuotteita, yleisimmin karkkeja.
Nyt luin sitten ajatuksia liian vahista vatsahapoista. Varsinkin Charles Poliquin on kirjoittanut vatsahappojen vaikutuksesta mm. suorituskykyyn ja yleiseen terveyteen. Hanen mukaansa hapoton vatsa estaa useimpien ravintoaineiden kunnollisen imeytymisen, ja sen vuoksi onkin hyva kiinnittaa siihen huomiota. Nyt kun ajattelen, on se aika omituista ottaa esim. narastyslaaketta, jos on ylensyonyt, eika ruoka tunnu kulkeutuvat mihinkaan.
Me kaikki olemme varmaan jossain elamanvaiheessa kokeneet huonon ruoansulatuksen mukanaan tuomia haittoja, kuten vatsan turpoaminen, ilmavaivat, royhtaily ja taysinaisyyden tunne ruokailun jalkeen. Ulosteessa voi olla jopa sulamatonta ruokaa, vaikka olisi pureskellut ateriansa kuinka hyvin. Poliquin listaa myos muita huonon ruoansulatuksen merkkeja, kuten hauraat kynnet, pahanhajuinen uloste, pahanhajuinen hengitys ja akne.
Mika sitten aiheuttaa vahaisen happopitoisuuden vatsalaukussa? Tata asiaa on tutkittu aika vahan, mutta esimerkiksi B-vitamiinien puutteen, liiallisen hiilihydraattien syonnin, kilpirauhasen vajaatoiminnan, hiilihapollisten virvoitusjuomien ja stressin uskotaan aiheuttavan hapon vahenemista. Mielenkiintoinen lista.
Poliquin neuvoo testaamaan suolahapon tarvetta seuraavasti: Syo aterialla kasviksia ja n. 350 g lihaa. Syo naiista puolet ja ota happolisa (200 mg betaine HCl) ja syo ateria loppuun. Tasta n. 15:n minuutin kuluttua voi seurata lammin tunne mahalaukussa tai jopa pienta narastysta, joka kertoo ETTET tarvitse suolahappolisaa. Ellet tunne mitaan, tarvitset sen.
No, se happolisa + ruoansulatusentsyymilisa eivat paljoa maksaneet iHerbissa, joten kokeilen, ja kerron sitten, tuliko muutoksia yleiseen jaksamiseen, suorituskykyyn, unensaantiin, lihasmassaan jne. Ainakin tama kombo tulee halvemmaksi kuin kauppojen kalliit ruoansulatusjogurtit, joita nyt niin kovasti mainostetaan.
sunnuntai 4. syyskuuta 2011
Kuiva ja kutiseva iho
Syksyn tulon huomaa siitakin, etta iho alkaa kuivua ja kutista. Yleensa koivista lahtien. Talvea kohti homma vaan pahenee, ja kun ottaa vaatteita pois, iho joskus ihan polisee.
Olen kayttanyt apteekin tavallisia perusvoiteita, mutta kas, mita hoksasinkaan: Niissahan on kaikenmaailman lisaaineita, parabeeneja sun muuta. Menivat oitis vaihtoon, joskin muutama tuubi on viela kuluttamatta.
Vaihdoin oljyihin, joiden levittaminen iholla on kieltamatta hiukan sottaisempaa kuin voiteiden, mutta ovathan ne puhtaita. Talla hetkella minulla on niitakin aikamoinen kokoelma, aina arganiaoljysta ruusunsiemenoljyyn. Periaatteessa tavallinen oliivioljykin kay hyvin.
Tassa muutamia mielenkiintoisia. Tahitilaista monoi-oljya noissa leveammissa pulloissa, ja Now'n aprikoosioljya ja Nature's Alchemyn puhdasta mantelioljya.
Monoi-oljy on aidoilla kukilla hajustettua kookosoljya. Aidoin kukka, jota siihen kaytetaan, on tahitilainen gardenia, tiare (juuri se pullo puuttuu tasta kuvasta, silla sen kaytin juuri loppuun), mutta muitakin kukkaistuoksuja loytyy, kuten tassa pitate (keltainen etiketti, tahitilainen jasmiini) ja ylang ylang, joka on tuoksuva ja eksoottinen kukka sekin.
Aidolla monoi-oljylla on Appellation of Origin, joten kuka tahansa ei voi oljyaan monoiksi vaittaa. Valmistajia on vain kourallinen ja kaikkia koskevat tiukat saannot valmistamisessa.
Tiaren kukat poimitaan kasin tietyssa kukinnan vaiheessa, juuri ennenkuin ne aukeavat. Kukat viedaan suoraan valmistamoon, jossa heteet nypitaan pois ja kukat laitetaan puhdistettuun kookosoljyyn vahintaan 15 paivaksi. Kukkia pitaa kayttaa vahintaan 15 per litra oljya.
Kun kukista nain on irronnut tuoksu, se pakataan ruokatavaroiden sailytykseen kelpaaviin tankkeihin ja suljetaan lyijysineteilla ennenkuin ne kuljetetaan Tahitin ulkopuolelle. Kuljetuksen aikana tankit on suojattava kosteudelta.
Monoi-oljyssa on metyylisalisylaattia, joka pehmentaa ihoa tehokkaasti (tahitilaiset naiset kayttavat myos monoita hiuksiinsa). Se tunkeutuu syvalle ihoon, kosteuttaa ja hoitaa. Se myos suojaa ihoa uidessa meriveden ja uima-altaissa olevilta haitallisilta aineilta, tuulelta ja vaikka siina ei olekaan auringonsuojakerrointa, auringon paahteelta ja kuivattavalta vaikutukselta. Auringossa palaneelle iholle se myos on hyodyksi ja lievittaa kipua.
Talvikuivalle iholle se on todella hyva vaihtoehto. Samten kuivalle ja hilseilevalle paanahalle ennen pesua, silla kookosoljy on fungisidista.
Olen kayttanyt apteekin tavallisia perusvoiteita, mutta kas, mita hoksasinkaan: Niissahan on kaikenmaailman lisaaineita, parabeeneja sun muuta. Menivat oitis vaihtoon, joskin muutama tuubi on viela kuluttamatta.
Orionin Ceralan-voiteen INCI-lista. Ei parabeeneja puutu....huh.
Tassa muutamia mielenkiintoisia. Tahitilaista monoi-oljya noissa leveammissa pulloissa, ja Now'n aprikoosioljya ja Nature's Alchemyn puhdasta mantelioljya.
Monoi-oljy on aidoilla kukilla hajustettua kookosoljya. Aidoin kukka, jota siihen kaytetaan, on tahitilainen gardenia, tiare (juuri se pullo puuttuu tasta kuvasta, silla sen kaytin juuri loppuun), mutta muitakin kukkaistuoksuja loytyy, kuten tassa pitate (keltainen etiketti, tahitilainen jasmiini) ja ylang ylang, joka on tuoksuva ja eksoottinen kukka sekin.
Aidolla monoi-oljylla on Appellation of Origin, joten kuka tahansa ei voi oljyaan monoiksi vaittaa. Valmistajia on vain kourallinen ja kaikkia koskevat tiukat saannot valmistamisessa.
Tiaren kukat poimitaan kasin tietyssa kukinnan vaiheessa, juuri ennenkuin ne aukeavat. Kukat viedaan suoraan valmistamoon, jossa heteet nypitaan pois ja kukat laitetaan puhdistettuun kookosoljyyn vahintaan 15 paivaksi. Kukkia pitaa kayttaa vahintaan 15 per litra oljya.
Kun kukista nain on irronnut tuoksu, se pakataan ruokatavaroiden sailytykseen kelpaaviin tankkeihin ja suljetaan lyijysineteilla ennenkuin ne kuljetetaan Tahitin ulkopuolelle. Kuljetuksen aikana tankit on suojattava kosteudelta.
Monoi-oljyssa on metyylisalisylaattia, joka pehmentaa ihoa tehokkaasti (tahitilaiset naiset kayttavat myos monoita hiuksiinsa). Se tunkeutuu syvalle ihoon, kosteuttaa ja hoitaa. Se myos suojaa ihoa uidessa meriveden ja uima-altaissa olevilta haitallisilta aineilta, tuulelta ja vaikka siina ei olekaan auringonsuojakerrointa, auringon paahteelta ja kuivattavalta vaikutukselta. Auringossa palaneelle iholle se myos on hyodyksi ja lievittaa kipua.
Talvikuivalle iholle se on todella hyva vaihtoehto. Samten kuivalle ja hilseilevalle paanahalle ennen pesua, silla kookosoljy on fungisidista.
lauantai 3. syyskuuta 2011
Shiratakipastasta, joka ei oikeastaan ole pastaa
Tassa pussillinen fettuccini- ja angel hair -shiratakia.
Shiratakinuudelit, tai -pasta on glumannaania suurimmaksi osaksi sisaltava kaytannossa kaloriton elintarvike, jota myydaan monessa eri muodossa. Se myydaan pakattuna nesteeseen (kuten kuvassa) tai kuivattuna. Glukomannaani on liukoinen kuitu, jota suositellaan esim. diabeetikoille. Jopa veteen pakattuina nuudeleilla on pitka sailyvyysaika, noin vuoden verran, joten ne ovatkin hyva hatavara keittion kaapissa. Joissain maissa myydaan myos tofusta tehtyja shiratakinuudeleita, joiden sailyvyysaika on lyhyempi.
Mina huuhtelen ne ennen kayttoa. Koska ne ovat itsessaan mauttomia (jotkut iHerbissa arvostelivat niiden makua kuminauhamaiseksi, mutta maistuuko se oikea pasta sitten paljon sen kummemmalta?), tulee kiinnittaa huomiota niiden valmistamiseen. Ne imevat kyllla makua mausteista hyvin.
Jos shiratakeista haluaa pastamaisempia tai riisimaisempia, kannattaa niita paahtaa kuivalla teflonpannulla kunnes ne saavat halutun konsistenssin.
Minun neuvoni niiden valmistukseen on tehda ensin kastike, ja lisata siihen sekaan huuhdellut ja valutetut nuudelit. Kastikkeen tulee olla suhteellisen paksua. Jos niista haluaa tehda wokkia, kannattaa ne ensin paahtaa pannulla kuivenmmiksi ja enemman tavallisia nuudeleita rakenteeltaan muistuttaviksi. Mausteita saa kayttaa reilusti.
Lukulasit piilolinsseiksi
Minulla on ollut lukulasit jo vuosia, mutta enpa koskaan ajatellut, etta jos on siina ja siina rajalla etta tarvitseeko monitehot vai ei, voi asian hoitaa piilareilla. Tama ei tullut suoraansanoen mieleenikaan, koska minulla on viela kaiken kukkuraksi hajataittoisuutta.
Mika ihmeellinen olo olikaan paasta kiillottamasta likaisia laseja, etsimasta niita tai puhdistusvehkeita jostain kasilaukunpohjalta, ja mika raivostuttavinta, kayttamalla niita optikolla korjattavana, koska muutamiakin kertoja on sanka irronnut, ei auta vaikka olisi mitka kalliit pokat.
Siksi toisekseen, piilareita on monenlaisia. Nyt minulla on jokunen pari varittomia kertakayttoisia, ja sitten hankin kuvassa olevat sinertavat kuukausilinssit, jotka ovatkin todella kauniin savyiset.
Varien voimakkuuksia on monta, ja niilla saa joko korostettua omaa varia (kuten nailla minun linsseillani), tai jopa muutettua koko varin.
Seuraavaksi kokeilen varmaan yotapaivaa pidettavia, josko ovat viela helpommat!
Mika ihmeellinen olo olikaan paasta kiillottamasta likaisia laseja, etsimasta niita tai puhdistusvehkeita jostain kasilaukunpohjalta, ja mika raivostuttavinta, kayttamalla niita optikolla korjattavana, koska muutamiakin kertoja on sanka irronnut, ei auta vaikka olisi mitka kalliit pokat.
Siksi toisekseen, piilareita on monenlaisia. Nyt minulla on jokunen pari varittomia kertakayttoisia, ja sitten hankin kuvassa olevat sinertavat kuukausilinssit, jotka ovatkin todella kauniin savyiset.
Varien voimakkuuksia on monta, ja niilla saa joko korostettua omaa varia (kuten nailla minun linsseillani), tai jopa muutettua koko varin.
Seuraavaksi kokeilen varmaan yotapaivaa pidettavia, josko ovat viela helpommat!
Nykyajan kielioppia
Netin keskustelupalstoja kun seuraa, niin huomaa todellakin, etta aidinkielenopetusta on vuosien varrella vahennetty. Tassa kuitenkin ystavan Facebook-sivulta kopsattu juttu, jonka luulisi jaavan hyvin kaaleen:
|
perjantai 2. syyskuuta 2011
Hehkulamppujen hamstrausta
Kuulin tuttaviltani, etta paakaupunkiseudulla ei enaa tahdo saada hehkulamppuja mistaan. Niinpa minakin tanaan ostin paikallisesta myymalasta kaikki 60W:n lamput, eika niitakaan ollut kovin montaa jaljella.
Nama nykyiset energiansaastolamput ovat aika alyton idea nailla leveysasteilla. Muutama ystavani, jotka ovat energia-alalla, ovat vahvistaneet saman asian; hehkulamput tuottavat myos lampoa, jota tarvitaan taalla pohjoisessa talviden aikana.
Paitsi etta energiansaastolamput mielestani kestavat vahemman aikaa kuin hehkulamput, ne ovat ongelmajatetta.
Onkohan tama lamppuasia nyt ihan taysin ajateltu loppuun saakka jarkevasti?
Tacopiirakkaa
Ilma on viilea, ja teki mieli jotain mausteista ja tulisensorttista, jossa on paljon sipulia. Laitoinpa siis tacopiirakan, tassa kuva:
Resepti on taalla aiemmassa postauksessa. Kaytin tahan tacomaustetta, enka chipotlea, ja siita ei tullut niin tulinen kuin olisin halunnut, mutta menettelee. Salaatin kanssa oikein kelpo ateria, ja sipulia laitoin todella paljon.
Resepti on taalla aiemmassa postauksessa. Kaytin tahan tacomaustetta, enka chipotlea, ja siita ei tullut niin tulinen kuin olisin halunnut, mutta menettelee. Salaatin kanssa oikein kelpo ateria, ja sipulia laitoin todella paljon.