Tilannetiedoitusta

Ei siis vielakaan uutta asuntoa! Pohjola lupasi hoitaa asiaa yhteistyokumppaninsa Bonar Oy:n kautta. Soitin Pohjolalle tanaan taas ja lupasivat, etta asia on jo hoidossa ja naisvirkailija lupasi heti meidan puhelumme jalkeen pyytaa asiavastaavaa Bonarilta soittamaan minulle. Selostin uudelleen, miksi asia on niin kiireellinen.

Ei soittoa. Tanaan kaytiin taalla taas ihmettelemassa tuota kylpparia. Aloittavat homman keskiviikkona, ja sisaankaynnit muihin huoneisiin tukitaan, joten kulku tulee olemaan erittain hankalaa. Siksikin pitaisi saada edes valttamattomimmat tavarani jo huomenna pois alta. Minulla on muutama tarjous ihan hyviltakin sijainneilta, siis todella lahelta nykyista, mutta vuokrat olivat Pohjolan ihmisenkin mukaan aika suolaisia. Esim. 390 e / vko. Sitten taas tarjottiin paria asuntoa ihan periferiasta miltei 2000 euroa / kk. Yhden asunnonvalittajan asuntoihin ei saa tuoda koiria (tai muitakaan elaimia), nollatoleranssi.

Toivotaan, etta huomenna tapahtuu jotain, vaikka onkin pyhapaiva.

Kolme kiloa klementiineja...parempi tosin sekin kuin irtsareita, nyt investoin holmoydessani molempiin.

Kavin kaupassa ja ostin kolme kiloa klementiineja. Ehka niista nyt riittaa sitten sairaalaankin mukaan otettavaksi. Sorruin ostamaan myos irtokarkkeja (tata en ole todellakaan miesmuistiin tehnyt!) ja soin ne kaikki TV:n aaressa. Nyt on sitten aika yoks olo, ja lieva sokerihumala. Ei hyva. Ei kylla noita sitten tee hetkeen mieli.

Sairaalasta soitettiin ja sain ylipuhuttua itseni keskiviikkona ekaksi leikkauspotilaakti (taytyy vaan toivoa, etta kirurgi ei ole pyhien jalkeen krapulassa ja etta kasi on vakaa  - tama ei ole ihan mikaan tyhja huoli, silla olen ollut sen verran paljon noitten kanssa toitten puitteissa tekemisissa).

Kerroin myos, etta haluan perjantaina jo kotiin. Vaikka illalla, jos haluavat viela paivan seurata vointia. Dreenien kanssa tai sitten ilman. Mieluiten ilman, joten punkteerataan sitten jos on pohotysta viela seuraavalla viikolla.

En ymmarra, miksi siella pidempaan pitaisivat, kun kerran rinta-implanttileikkauksiakin tehdaan paivakirurgisina toimenpiteina.

No toki tama mun leikkaukseni on hiukan mutkikkampi juttu.... Jos nyt joku hyva puoli asiassa on, niin tekevat kohotusleikkauksen tuolle vasemmallekin rinnalle, etta symmetrinen ulkonako sailyy. Turhamaisuus ennen kaikkea, tietty...

Joo, nyt osaan varoa sita nalkatilaakin leikkauksen jalkeen, eli ainakin nuo klementiinit otan mukaan, ehka jotain muutakin. Klementiinien kanssa napratessa kuluu aikakin kivasti (hehheh!), kuten olen sanonut, ne ovat todellista Slow Food -ruokaa artroosinappisille.

Merkillisia royhtaisyja aiheuttavat kasvit.

Btw, hoitaja tanaan kyseli ruoka-allergioistani etc. Mainitsin paprikan ja raa'an omenan, ja sitten ihan kiusallani kysyin, etta voisiko olla mahdollista saada vahahiilihydraattista ruokaa. No ei (en viitsinyt alkaa jangata, koska kuulin eraan ystavani toisaalla saaneen juuri samaisessa sairaalassa vahahiilihydraattiseksi" merkattua sapuskaa, vaikkakaan ei koko annos sita ollut.

Luin juuri laitosruokakriteereista, ja vaikak rasva on siela mainittu moneen otteeseen, ei sokerista puhuta mitaan! Mainitsinpa sitten hoitajalle, etta jospa ainakin minut saastettaisiin turhilta sokereilta: Mieluummin purkki viilia kuin makeaa kiisselia. Han oli hiukan hammastynyt ja totesi, ettei heilla niin kovin mitaan makeaa tarjota.

Juupajuu: Viimeksi sairaalassa ollessani oli valita kaikenmaailman Jacky vanukkaita ja makeita (0-rasvaprosentin) jogurtteja. Eika sitten vahingossakaan mitaan maustamatonta ja luonnollisen rasvaista.