One of these nights...

Tassa taas yo, jolloin en saa unta. Nivelia kivistaa, ja kipulaakemaksimi on jo otettu, joten keitanpa kunnon kaffeet ja teen jotakin jarkevampaa kuin sangyssa makaaminen.

Kahvi naisen tiella pitaa! Pikku kupponen aamulla, ja paiva on pelastettu!

Kipulaakkeet sitten pahensivat narastysta, johon on laakityksena omepratsolia, ja jostakin juuri luin, etta omepratsoli nimenomaan saattaa nostaa verenpainetta (tassa mielessa kannattaa pitaa mielessa, etta ylipainoisilla ihmisilla on kasittaakseni varsin helposti narastysta jo fysiikkansa vuoksi, ja ylipainoon aika usein myos liittyy kohonnut verenpaine). Johon sitten on laakityksensa siihenkin.

Nyt taytyy kylla myontaa, etta loppuillasta loysin vajaan levyn Pandan tummaa suklaata ja vedin sen naamaani (silla lienee osansa tassa olotilassa, osa johtuu laakkeista, samaten kuin unettomuus: jalleen on menossa saatamista silla saralla). Eika se edes maistunut hyvalle; on liian makeaa minun makuuni. Tulipa nyt ahmittua.

Narastys on kummallinen juttu. Tassa lisaa asiasta, jos kiinnostaa. Joskus minullakin se on parantunut, kun syon suolahappokapselin. Joskus taas siihen ei auta vaikka tekisi mita. Magnesiamaito on ehka kuitenkin se paras ja vahiten rankka hoito. Valitettavasti vaan tuollaista pulloa ei voi kuljettaa kasilaukussa jo siitakin syysta, etta se ison kokonsa lisaksi on myos sailytettava viileassa.

Piima ja jaakylma vesi helpottavat mahalaukun poltetta myos aika hyvin.