Koirupirpanan perjantaipäivä - ja eettistä pohdiskelua

Koissulin tilanne on ennallaan. Neiti oli minun luonani päivän isäntänsä ollessa töissä. Olin pedannut lattialle petin kasaan taitelluista untuvatäkeistä, niin ettei koissun tarvitse hyppiä sängylle, eikä sieltä pois, koska se rasittaa liikaa. Vielä mitä, sängylle piti päästä ja siinä sitten pötköttelimme molemmat suurimman osannajasta.

Olin laittanut illalla likoon neidin suuresti rakastamaa kuivattua kalaa, jotta se olisi helpompaa syödä, mutta vielä mitä  - mikään ei kelvannut. Rapsuttelut, lempeä hieronta ja laululeikki "Leivo pieni, lintu kaunokainen..." kyllä viihdytti, ja niillä mentiin.

Isäntänsä luona oli sentään syönytkin.

Nyt vaan odotellaan ja eletään päivää kerrallaan. Nyt kun tämän kirjoitin, niin mietin  -odotellaan siis...mitä? En osaa sanoa. Tänään juttelimme asiasta koissun isännän kanssa ja siitä olemme molemmat samaa mieltä, ettei koissu näytä ihan täysin luovuttaneen, katse kertoo sen. Ja sentään juo ja syö ja tarvitsee seuraa.

Pikku prinsessamme tiara päässään.

Minä olen kirjoittanut täällä eutanasiasta muutamaan otteeseen, mutta koska koiru ei pysty kertomaan, miltä tuntuu, on luotettava omaan asiantuntemukseensa. Onhan koiru tässä tapauksessa ollut meillä melkein parikymmentä vuotta. Ainakaan koirulla ei näytä olevan kipuja, eikä henkeäkään tänään ahdistellut yhtäkään kertaa yskänpuuskaan saakka. Häntäkin heiluu ajoittain. Olin huolissani koirun energiansaannista, mutta en halunnut kokeilla syöttää mitään suolaista, muutenhan olisi turha syöttää diureetteja.

Kun esim. isäni kuoli, olin oikeasti iloinen (niin, no, en nyt toki riemusta kiljunut), sillä arvelen sen olleen raskas isku joutua täysin muiden huollettavaksi. Sisareni ei tätä ajatusta ymmärtänyt ollenkaan, vaan isä olisi pitänyt pitää hengissä keinolla millä hyvänsä. Vaikka hän oli itse luovuttanut jo, ja ilmaisi sen lakkaamalla syömästä ja juomasta.

Mahdollisesti koissukin antaa jonkin merkin, kun sen aika on. Mikä ironisinta tässä tilanteessa on,  on se, että ilman tuota syöpäkasvainta koissu teoriassa porskuttelisi vielä vuosia, sillä sydän oli käytännössä OK.