Muistan joskus ajatelleeni että inhoan jasmiinin läpitunkevaa tuoksua, mutta ei koskaan pitäisi olla näin kategorisen jyrkkä, sillä yllätin itseni ihastumalla pariin parfyymiin, joissa on juuri jasmiinia aika määräävälläkin tavalla.
Ykkössuosikkini on tällä hetkellä Elie Saabin Le Parfum, jonka tuoksussa tuntee ensin runsaat appelsiininkukat. Mmmm....
Tämän jälkeen olinkin jo ihan sataprosenttisesti myyty... Seuraavaksi tuoksussa tunkee tajuntaan jasmiini - ja vielä yllättävämpää on, että tuoksun sydämessä on patsulia, joka on toinen sellainen tuoksu, jota kuvittelin syvästi inhoavani. Ehkä ei sittenkään...
Vielä tunnistan setripuun ja hunajaruusun, joista molemmista pidän kovasti. Ruususta tulee juhannus mieleen, juhannusruusut. Aika selvä peli, tämä on tuoksujen huippua!
Sitten haksahdin vielä Bulgarin Jasmin Noir'iin. OMG! Nokkaan tunkee pehmeää jasmiinia, sitrusta, kieloja... Tässäkin on seetripuuta ja patsulia, kumman hyvässä sopusoinnussa. Vielä tulvahtaa nenään myskiä ja makeahko nougatmainen tuoksu, liki toffeeta, mutta ei liian imelä.
Molemmat ovat aika sofistikoituja tuoksuja ja sopivat kuitenkin suhteellisen kevyinä muuhunkin kuin iltatilaisuuksiin, mielestäni. Seetripuu tuo jotenkin "merellisen" mielikuvan, mistä sitten johtuukaan.
Jään nuuskuttelemaan tuota nougatin sulaneen sokerin tuoksua.
Käykääpä jossain myymälässä tuoksuttelemassa, elleivät nämä ole tuttuja tuoksuja!
Oi ihanaa, sulla on myös parfyymiartikkeleita! Tässä hissukseen luen läpi sun vanhempia kirjoituksia, joten aina tulee vastaan jotain uutta ja kiinnostavaa.
VastaaPoistaMä oon inhonnut jasmiinia siitä asti, kun yhdestä Lushin tuotteesta, Lust-nimisestä, sain aikaan melkein oksennuksen (anteeksi suorasukaisuuteni!). Ja patsuli on isoina annoksina mun hengitystä ärsyttävä. Niinpä on todella kiinnostavaa kuulla, että noitakin tuoksukomponentteja voi käyttää harkitusti. Mun täytyy ottaa nimet ylös ja mennä nuuhkimaan.