Eräs klubimme meksikolaisjäsenistä säesti minua. "Continuity" on se syy. Britit myös uskovat olevansa yhtä suurta perhettä kuninkaallisen perheen kanssa. "How boring", kuiskasi vieressäni istuva saksalaisjäsenemme tässä vaiheessa korvaani.
Jatkuvuus...mutta eihän meilläkään nykyään yleensä tule sellaisia tilanteita, joissa maalla ei olisi johtajaa, vai tuleeko? Ei nyt enää eletä sellaisia aikoja, jolloin vallankumoukset siellä sun täällä olivat jokapäiväinen juttu? Ollaanko nyt siis suvaitsevampia, vai vahditaanko meitä vaan niin hyvin, ettei kuohahteluja pääse syntymään?
Mielessä risteili monta ajatusta, ja niin näkyi ajatuksia syntyvän muillakin kuuntelijoilla, ja jätin kiivaasti keskustelevan porukan illallisen jälkeen vähän karvain mielin, mutta minulla oli asioita hoidettavana. Kulkiessani erään Seppälän myymälän ohi, huomasin siellä erään tuttuni penkomassa rekkejä. Oli myymälän lopetusale. Vaihdoimme muutaman sanan, ja minä jäin vielä shoppailemaan (tämä ei kylläkään kuulunut suunnitelmiin alunperin).
Loppujen lopuksi kolmella kympillä sai yhden topin, kaksi mekkoa ja villatakin. Ei paha.
Tuota alimpana olevaa pitsimekkoa ja valkoista jakkua hiukan mietin, koska pakkaan aina töhrystää valkoiset vaatteet jollain cokiksella tms. Mutta toisaalta - se olisi ensi kesänä alle kympin tappio. Paljon olisi kaikenlaista kahden euronkin kivaa löytynyt, mutta eipä ollut kokoja. Shoppaamisen jälkeen istuinkin aika myöhään kahvilassa kälättämässä erään ystäväni kanssa, joten ei tullut tännekään kirjoiteltua.
Tilasin muuten viikolla itselleni kunnon nappanahkasaappaat. Sellaiset hiukan kustomoidut ja nahalla vuoratut. Oikein siis kunnolliset sellaiset. Duo-niminen firma myy hiukan erikoisiakin kokoja, siis leveyksiä ja varren leveyttä. Oli sitten riukumainen tai paksu koipi.
Neva-saapas. |
Ja siihen sopiva kashmir-villakangastakki.
Minulla on vastaavanlainen, joskus Nizzan Galeries Lafayetteltä ostettu talvitakki, joka on ollut todella rakas, mutta se on jo alkanut kulahtaa. Sen kanssa pidin aina isoa Marja Kurjen villahuivia, jossa oli abstrakteja kuvioita kirkkailla väreillä. Valitettavasti hävitin tämän huivin kerran vuosia sitten Amsterdamissa, ja sekös harmittaa. Surffailin eilen nettikaupoissa ja kuinkas ollakaan, ostin muutaman huivin.
Tuo sinapinvärinen huivi on Oscar de la Rentan. Toivottavasti tuo tummanpunainen mallaa toiseen pitkään iltapukuuni, jos nyt sitten tänä vuonna pääsisi jonnekin pikkujouluihinkin...
Ei se shoppailu siihen loppunut. Piti vielä ostaa kävelykengät ja Nina Leonardin mustaharmaa mekko ja F&F:n kiva siniraidallinen mekko. Nyt saa riittää hetkeksi aikaa tämä touhu!
Kengät ovat nupukkia ja kiiltonahkaa. |
Joo tai ei se ihan siihenkään jäänyt. Puolivahingossa jäi käteen vielä jotakin....
Wallisin pikkumusta ja ylempänä beige pitsimekko. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!