Liput olivat todella piukassa mutta vihdoin onnistuimme saamaan liput Richmondin teatterin Peter Paniin, ja sinne siis menimme. Kaunis, vanha teatteri.
Ennen esityksen alkua haimme Tescosta kolmioleivät ja juomaa väliaikaa varten, ja ehdimme jopa vingutella luottokorttejamme aika tavalla Monsoonin alessa, jossa olikin huomattavasti enemmän valinnanvaraa kuin mitä Westfieldin Monsoonissa on ollut pariin viikkoon. Siitä varmaankin lisää myöhemmin.
Isojen kassien kanssa riensimme teatteriin ja yllätyksekseni vasta silloin huomasin, että yhtenä pääosan esittäjistä (kapteeni Koukku) oli vanhasta TV-sarjasta Onnen Päivät tuttu Fonzie, eli Henry Winkler. Eikä hänellä ollut yhtään Fonziemaisia maneereita, mikä sanottakoon pluspuolena.
Niinpä mekin siellä teatterissa sitten huusimme, lauloimme ja taputimme yms. muiden mukana. Kurkku on hiukan karhea vieläkin… Hauskaa ajankulua näin lapsenmielisille. Voisin mennä heti huomenna uudestaankin.
Kuulin vasta jälkeenpäin, että usein näyttelijät menevät näytöksen jälkeen ulos ja yleisön on mahdollista tehdä seuraa. Me kuitenkin menimme kotiin ja avasimme "pullon kuplaa".
Olenkin joskus miettinyt, että mitä noitten entisten suosittujen TV-sarjojen päätähdille on myöhemmin tapahtunut. Onnen Päivien Richiehän (Ron Howard) on kunnostautunut ohjaajana ja pikkusiskoaan Joanieta näytellyt Erin Moran taas on mennyt jonkinlaista luisua alaspäin elämässään, ks. tämä artikkeli.
Henry Winkler sen sijaan on tehnyt viimeaikoina nimenomaan pantomiimeja UK:ssa, ja on näemmä nykyään myös OBE (Officer of the Order of British Empire) työstään UK:ssa erityisopetysta tarvitsevien lasten ja dysleksikkojen hyväksi. Hienoa!
Kuvat: Richmond Theatre
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!