Kaikki hyvä loppuu aikanaan

Viimeinen ilta täällä. Tai oikeastaan se vimppa ilta menikin jo, mutta sain lentoni vaihdettua aika monimutkaiseen koreografiaan täältä Turkkiin, sitten Tallinnaan ja sieltä Riikaan ja sieltä Turkuun. Paljon ällöä kentillä istumista, mutta käyhän se niinkin. Sainpa hiukan lisää aikaa täällä viettää ihan ilman lisäkorvauksia.

Tänään iski pieni paniikki kun mikään kolmesta mukana olevasta luottokortistani ei toiminut. Dinersiä en ihmetellyt, sillä kortti on suljettu aina hyvin nopsaan, jos sitä on vinguteltu ympäri maailmaa lyhyen ajan sisällä. Tällöin kyllä saattavat soittaa, että onko kortti varastettu. Nyt on puhelin ollut viikon kiinni, joten en tiedä, onko sieltä yritetty soitella.

Mukana olevat kaksi muuta luottokorttia eivät toimineet nekään täällä hotellissa, joten säikähdin jo joutuvani tiskaamaan laskuni vastineeksi seuraavan viikon :)  Hehheh. Pankkiautomaatteja täällä ei ole hyvinkään tiuhaan, joten kävelyetäisyydellä ei ollut yhtäkään, ja minun bussien käyttötaitoni kyllä tunnetaan.... Eilenkin tulin taksilla Kyreniasta, koska kadotin bussin. Höh.

Olisin varmaan kadonnut itse sillä pankkiautomaatinetsintäreissulla, ellei ystävällinen hotellin työntekijä loppujen lopuksi tuli tuomaan minut sinne automaatille omalla autollaan. No toimivathan nekortit, eli vika ilmeisimmin oli hotellin omassa korttimaksulaitteessa.

Koirakavereita riitti tienpielessä. Tämä yksi retkotti lopulta sylissä rapsuteltavana revittyä leikkisästi mekkoni helmaa ja perhoshihoja. Lopulta niitä pyöri ympärillä niin monta, että katsoin parhaimmaksi häippäistä paikalta, sillä leikki kävi jo aika raisuksi ja kaikkia olisi pitänyt rapsutella ja pitää sylissä.

Hiukan toisenlaista (juttu)seuraa, yliopisto-opiskelijoita Nigeriasta.

Kyrenian satama ja vanha venetsialainen linnoitus.

Loma-selfie au naturel ;)ti