Johtaja on työssään juuri niin hyvä, kuin hänen johdettaviensa joukko. Tulipa vaan tämäkin mieleen, tänään, koska niitäkin pomoja löytyy, joille kelpaavat vain samanmielinen ja heidän mielipiteitään myötäilevä työryhmä.
Pidemmän päälle se ei vain kanna kovin pitkälle. Hyvä johtaja tietää olevansa kaukana täydellisestä ja osaa hyödyntää porukkansa tietotaidon.
MBA-kurssillani oli kerran Genevessä pieni koe; tölkkiherneiden purkikn etiketti oli naamioitu ja kaikkien ryhmäläisten oli yritettävä arvioida sen sisältämien herneiden grammamäärä vain purkkia hölskyttelemällä. Arvioiden haitari oli aika laaja, mutta yllätys oli se, että arvioiden keskirvo oli hyvin lähellä oikeaa vastausta. Psykologisesti tämä voidaan yhdistää moneen muuhunkin asiaan.
Minulla on ollut innostavia esimiehiä, jotka ovat osanneet kuunnella mitä hulluimpiakin ajatuksia. Mikään ei ole tyhmäksi tuomittavaa, ja yleensä avoin ilmapiiri tuottaakin uusia keksintöjä paremmin kuin ilmapiiri, jossa kukaan ei uskalla avata suutaan.
Luulen, että tuo jälkimmäinen tilanne voi johtua hyvinkin johtajan omasta epävarmuudesta. On helppo mennä pomotuslinjalle ja olla perustelematta päätöstensä syitä omaan asemaansa vedoten. Tähän liittyy usein myös hallintaa pelon välityksellä, johtajalla saattaa olla omat suosikkinsa ja jokainen muu ryhmän jäsen yrittää mukautua tilanteeseen myötäilemällä. Valitettavasti tällaisessakin tilanteessa olen joskus ollut, kuulemassa kritiikkiä esimiehen toiminnasta selän takana ja ko. henkilön edessä sitten ollaan yhtä mileistelevää hymyä.
Siinä on makua valheen ilmapiiristä, joka pahentaa asioita yleensä edelleen. Ja jos uskottavuus menetetään, menee myös kunnioitus. Ainakaan minä en kunnioita ihmistä, joka tällä tavalla tukkii työyhteisön kommunikaation. Minusta on ihan OK sanoa, jos asiat eivät ole kohdallaan, mutta tietystikään kaikki eivät sitä kestä. Huonolla itsetunnolla varustetut siis.
Muttaniinkuin sanoaat; "what goes around, comes around", ja uskon, ettei sellaisella johtajalla ole kovinkaan hyvä tulevaisuus pitkällä ajanjaksolla. Sitä paitsi et voi koskaan tietää, missä tapaat työyhteisössä väheksymäsi/ylenkatsomasi henkilön seuraavan kerran. Aina annattaa punnita omaa käyttäytymistään myös siinä valossa.
Heikko johtaja kerää ympärilleen samaa mieltä olevia ja näin muutosehdotukset ja uudistukset jäävät huomiotta.
VastaaPoistaKoskaan ei tosiaan voi tietää onko tämän hetken harjoittelija opinnoista valmistuttuaan tuleva oma esimies, joten ei kannata pitää itseään 'kaikkitietävänä' pitkänkään työkokemuksen perusteella.
Aivan.
PoistaSain viikko sitten käsiini Petri Niskasen kokoamia ajatuksia kirjassa;' Vastuun ja asenteen aika', josta lainaan:
Poista'Valmistaudu muutosvastarintaan. Kohtaat sitä varmuudella pyrkiessäsi muuttamaan asioita. Joissakin tapauksissa muutosvastarinta estää pahoja virheitä tapahtumasta ja pakottaa sinut perustelemaan kantasi.
Perusteeton muutosvastarinta taas on kuin auton jumittunut jarru -
- saamattomuus, ennakkoluulot, ja pelko poistua tutulta alueelta.'
Totta. Muutosvastarinta on toisaalta ilmaisu pelosta, toisaalta pelkoa poistua omalta mukavuusalueelta, mutta toimii myös kritiikkinä.
Poista