Teinejä...

Minulla ei ole omia lapsia. Johtuen kahdesta asiasta. Ensinnäkin siitä, että teini-iästä lähtien olen roikottanut mukanani pikkusiskoa, josta olen todellakin nuorelta iältä lähtien joutunut huolehtimaan.

Toisekseen asian on estänyt kaksi sairastettua syöpää ja yksi sen takia lähtemään läpytellyt mies.

Nykyisellä miesystävällä on lapsenlapsia, joista erityisesti hänen edesmenneen vaimonsa adoptoima tytär ja hänen teini-ikäiset tyttärensä ovat minulle läheisiä. He siis eivät ole nykyisen mieheni laillisia lapsia, mutta ovat hänelle myöskin yhtä tärkeitä kuin hänen biologiset lapsensa.

Biologisia lapsia hänellä on yksi, ja sitten yksi Bangladeshista adoptoitu. Kuulostaa sekavalta, tiedän. Olen läheisempi tämän ei-adoptoidun ja hänen tytärtensä plus bangladeshilaisneidin kanssa.

Chattailin näitten teinineitokaisten kanssa tänään parisen tuntia. Äitinsä valittaa, että neidit adoptoivat hänen hajuvetensä, joten olen yrittänyt aina tuoda neitokaisille omansa. Nyt kuulemma niitäkin on liikaa...

Nyt arvoisat neidit saivat hiukan tällaiset lippikset:

Kuva ei nyt ole ihan samanlainen, ja logokaan ei ole sitä. Pinkki värikään ei mätsää, mutta kuitenkin...

Nyt pitäisi saada Monkin vaaleanpunainen lippis!

Vähän oli tänään sellainen olo, että "What the heck?", mutta kun ne eivät sitten paljoa maksaneet, niin sanoin, että arvoisat ladyt saavat ne.

Jos nyt jotakin voi teineille sanoa, on se, että pitää nukkua ainakin 8 tuntia yössä, muuten eivät aivot kasva! Ja tämä on todella tosiasia, sillä suurimman ajan työelämästäni olen tehnyt töitä nimenomaan keskushermosto (aivo)tutkimuksen parissa, ja sitä ei voi kukaan kyseenalaistaa.

Puhupa nyt sitten järkeä näille.... Hohhoijaa.