Sveitsiläiset sitten rakastavat kaikkea vanhanaikaista paperibyrokratiaa. Hyvä tietty niille maille, jotka tuottavat paperia, kuten Suomi. Huono meille, joiden pitäisi ehtiä tehdä töitäkin, eikä vaan jonottaa jotakin perhanan paperia jossakin virastossa. Tuntuu siltä, että olen jo pari viikkoa viettänyt tällä tavalla "laatuaikaa" ympäri Baselia.
Periaatteessa joudut hakemaan deregistration-permitin, eli rekiströimään itsesi pois Sveitsistä, ja vain maksu, eli 20 CHF + 1 CHF postikuluja sujuu netin kautta (oletin saavani koko dokumentin printattua maksun suoritettuani, mutta ei - maksu sentään sujui luottokortilla, mikä on todella edistyksellistä täällä).
Tulikin viesti, että palaamme asiaan 10 päivän sisällä. Iski paniikki ja menin eilen aamulla kukonlaulun aikaan immigration officeen, jonka arvelin avattavan - kuten täällä aamuvirkkujen maassa yleensä - klo 8. Vaan asia ei ollut näin ja offiisi aukesi klo 9, joten joskin olin tyytyväinen saatuani suhteellisen aikaisen jonotuslapun (siellä oli paljon ihmisiä jo ennen minua), ehtisin käydä kahvillakin ennenkuin ko. lafka aukesi.
Pääsin tiskille ja esitettyäni kuittini, kolkko miesvirkailija (sitä katsomatta) totesi, että deregistrationpaperin olisi pitänyt jo tulla. OK, jos "maastapoistumislupa" siis on annettu, voisiko hän siis printata sen minulle, että voisin mennä sen kanssa työpaikan lähellä olevaan Swican konttoriin, jossa siis minulla on sairausvakuutus (siellä olin käynyt jo aiemmin, ja vakuutusta ei voi siis katkaista ilman tätä immigrationin deregistrationpaperia).
No printtaus olisi maksanut 20 CHF. Nämä sitten osaavat nyhtää! Ilmankos pankkibusiness kukoistaa, mutta kerronpa myöhemmin lisää.
Olen todella muuten väsynyt tälle iltaa, muutama 10 tunnin työpäivä ja tämä kaikki, kuulette lisää huomenna, kun jatkan stoooria, vielä kummempia käänteitä!
Täällä Suomessa ei aina muista, että muualla Euroopassa asioiden hoitaminen on paljon byrokraattisempaa. Poikani asui Hollannisa joitakin vuosia sitten, enkä lakkaa ihmettelemästä miten hankalaa oli asioiden hoitaminen meikäläisestä näkövinkkelistä. Luulin aina, että Hollanti olisi jotenkin edistyksellinen ja rento paikka, mutta eipä siltä vaikuttanut. Nykysin poika asuu Puolassa ja siellä työpaikan byrokratia (kansainvälinen yritys) tuntuu hirveän jäykältä; esim. lentolippujen varaaminen vaatii 7-portaisen hyväksymiskierroksen. Huh.
VastaaPoistaVoimia ja tsemppiä sinulle. Muuttaminen on aina työlästä, ja maasta toiseen ainakin triplasti työlästä.
Joo, mekään emme saaneet aikoinaan asuntoomme Amsterdamissa nettiä, koska sen saamiseen olisi pitänyt olla paikallinen pankkitili. Paikallista pankkitiliä ei sitten ainakaan silloin pystynyt avaamaan, ellei ollut töissä paikallisella työnantajalla, me kaksi kun olimme mieheni kanssa ulkomaisilla firmoilla hommissa.
PoistaPiti vielä lisätä, että silloin onneksi vuokranantaja tuli vastaan ja järjesti asuntoon sen wi-fin, tai oikeastaan antoi oman nettinsä käyttöömme.
Poista