 |
| Rintasyövän 12 oiretta. Kuva: www.worldwidebreastcancer.com |
Vuoden 2011 kevättalvella minulla todettiin ärhäkkä rintasyöpä. Toinen rinta poistettiin kokonaan ja sain kattavan sytostaattihoidon. Minulle ei annettu sädehoitoa, kun olin jo saanut vastaavaa hoitoa noin 40 vuotta sitten lapsena sairastettuun Hodginin tautiin. Sädehoitokiintiö oli täynnä.
Alussa oli pelottavaa miten tästä kaikesta selviän ja hain vaikka kuinka paljon tietoa syövästä ja etenkin rintasyövästä eri foorumeista. Olin esim. rintasyöpäryhmässä netissä todella aktiivinen ja kalastelin tietoja joka paikasta. Vertaistuki oli hyväksi ja meitä on paljon. Meidän suvussa on myös kaksi naista, jotka olivat kokeneet myös rintasyövän ja ovat edelleen täysissä ruumiin ja sielun voimissa.
Osallistuin Turussa Kelan järjestämään rintasyöpään sairastuneiden ja heidän puolisoiden tapaamiseen, joka kesti noin viikon. Siellä tutustuin yhteen naiseen, joka myös oli ollut nettisivuilla. Tunnistimme toistemme nimimerkit, olimmehan keskustelleet ko. ryhmässä ja me nimimerkit tapasimme siis nyt myös livenä. Pidämme vieläkin yhteyttä ja tavataankin silloin tällöin.
Tänä kesänä oli 7-vuotiskontrolli ja kaikki oli hyvin, mistä olen erittäin kiitollinen. Sairaus ei enää määrää tahtia. Lähestulkoon välillä unohdan koko asian. Nyt elän normaalia elämää ja olen iloinen, kun saan olla terve.
Mitä ympäristön pitäisi tietää. Ensinnäkin syöpä ei tartu eikä saa säälitellä. Silloin kun sairastuin meillä kävi kaveripariskunta, joista toinen sanoi tullessa, että "tulimme nyt käymään kun sinulla on toi rintasyöpäkin". Tunsin itseni todella sairaaksi.
Miten ulkopuolisten pitäisi suhtautua. Ihan normaalisti vaan, ettei tunne itseään omituiseksi. Kysyä toki saa miten jakselee ja olla hyvä kuuntelija. Turha surkuttelu ei paljoa lohduta.
Paljon voimia ja tsemppiä teille kaikille, jotka olette sairastuneet. Hakekaa vertaistukea itsellenne.
Tsemppiä vierailevalle bloggaajalle! Jotenkin jäi mieleen pyörimään tuo, että seitsemän vuoden jälkeen joskus melkein unohdat syövän. Huh! Miten pitkään sinulla meni hoitojen loputtua ennenkuin tunsit itsesi terveeksi ja syövättömäksi, vai jääkö se syöpäajatus kuitenkin mielen pohjukoille kaivertamaan?
VastaaPoistaKyllä se pikku hiljaa alkaa helpottaa. Aina kontrollikäyntien yhteydessä asia nousee pintaan ja huolestuttaa. Nyt kun sain terveen paperit, niin tästä on taas helppo jatkaa normaalia elämää.
PoistaKyllä se pikku hiljaa alkaa helpottaa. Aina kontrollikäyntien yhteydessä asia nousee pintaan ja huolestuttaa. Nyt kun sain terveen paperit, niin tästä on taas helppo jatkaa normaalia elämää.
PoistaTavallaan on kyllä ymmärrettävä tuo ajatus,että tulimme nyt käymään,kun sulla on tuo rintasyöpäkin.Ilmeisesti ei saa sanoa ääneen?Onhan se kurjaa sanoa ja turhaakin.Ei se silti pahaa ole varmaan tarkoittanut:/
VastaaPoistaEi kai kukaan sentään luule,että syöpä tarttuu??
Hyväähän hän vain tarkoitti, mutta minulle tuli sellainen tunne että vain tämän syövän takia hän tuli kyläilemään. Häpeää en ole tuntenut, minulla sattui vaan olemaan niin hiivatin huono tuuli. Kannattaa olla hyvällä asenteella ja luottaa terveydenhuoltoon.
PoistaJoo, no jollain voi olla niin huono itsetuntokin,että selittelee,että enhän minä muuten tuppautuisi tänne,mutta,kun sinulla on tuo syöpäkin.Joo ja siis joku voi siitä oikeasti saada kimmokkeen kyläilyyn,mutta noloahan se on sanoa ,että tulin syövän takia.
Poistaaina: Vieraileva kirjoittajani vastailee tuohon.
VastaaPoistaSaahan sen sanoa ääneen, mutta tuossa kontekstissa sen (tavallaan) ilmaistaan olevan SYY käyntiin. Enhän minä tiedä, ap vastaa.
(& Syy surkutteluun? En tiedä...)
On edelleen marginaalinen joukko niitä, jotka ajattelevat syövän tarttuvan. Enemmän niitä, jotka ajattelevat syövän olevan jotenkin häpeä. En tosin tiedä, miksi se olisi häpeä.
Vieraileva bloggaaja seuraa blogiani, ja olemme tunteneet 6-vuotiaasta lähtien, eli hän vastaa kysymyksiinne ASAP.
VastaaPoistaKiva, että osallistutte kysymyksien kautta. Kumpikin me eletään, vaikka vaikeuksien kautta!
No mä myönnän,että mulle voisi juolahtaa,että pitää mennä käymään,jos jollakulla on syöpä.
VastaaPoistaSyöpä on pelottava asia mulle ja varmaan kaikille.
VastaaPoistaNiinhän se on, vaikka esimerkiksi rinta- ja eturauhassyövistä selviämisen prosenttiluku onkin nykyään korkea, kiitos monien erilaisten hoitomuotojen.
PoistaJa nuo sitruunatkin pelotti mua.Mulla menee nännin kohdalta monin kerroin,en osaa selittää,ei se varmasti mitään tarkoita,kun nänni reagoi kylmyyteen tai mihin sitten reagoikaan,että ei reagoi tasaisesti,että osaan kohtaa eri tavalla.
VastaaPoista