Harvoin jaksan tällaisista työmatkoista lätistä, mutta tänään tämä homma oli niin työlästyttävä, että kerronpa. Se työmatkailun "ihanuuksista".
Olin tänään aamutuimiin Turun lentoasemalla tarkoituksenani lentää Tukholman kautta Zürichiin, jossa olisin jo ennen puoltapäivää. Sieltä sitten juna Neuchâteliin, jossa olisin ollut jo aikaisin iltapäivällä. Monen mutkan jälkeen olinkin siellä yhdeksän jälkeen illalla, eli turhaan iloitsin kerrankin saavani työmatkalla hiukan vapaa-aikaa. Pöh.
Kas, aika lämmintä luvassa. laitanpa kevyemmät työkledjut kapsäkkiin. Yksi pitkä vaihto Tukholmassa, joten ei kai tässä välissä ruumaan menevä laukku voi hävitä?
Lunta on, mutta ei kai se haittaa? Kenttä oli puunattu siistiksi, kuten ympäröivät tietkin. Eikä se ollutkaan ongelma, MUTTA lento Tukholmaan oli 25 minuuttia myöhässä. Ja saapui siellä sitten sille kaikista kauimmaiselle F-siiven portille, josta oli aikamoinen matka vitosterminaalin portille numero 8 - tämä siis Arlandassa. En edes viitsinyt juosta, koska ei mitään tsäänssiä. F-siiven ja vitosterminaalin mutkassa Swissin kone (oli share code SAS:in kanssa) oli vielä portilla, mutta ei tietenkään enää parin minuutin päästä, kun pääsin sinne saakka.
-> uudelleenreititys Oslon kautta (SAS, Swiss). Gardemoenilla oli aikaa, joten kävin MACin standillä ja söin muutaman miniblinin seafoodbaarissa kaviaarilla, chabli'in kera, tietty. Ei mitenkään kummallisia sikäli, kalliita tosin (Norja!!!!), mutta suuhun jäi kiva sipulin maku.
Kuvat Gardemoenilta. Entinen norjalainen tutkimustiimini jäsen, CRA nimeltä Andre kertoi joskus, että Gardemoenin kenttä rakennettiin erinäisen poliittisen kähminnän takia eräälle Norjan sumuisimmista alueista. Ilmankos minäkin olen joskus siellä lukuisia kertoja istunut itkemässä peruutettuja lentoja.
Swiss on tarjoilunsa nuukuudesta (ja hinnoista!!!) kuuluisa, tosin en ole pitkään aikaan ko. firmalla matkustanut. Muistan kuitenkin jo toistakymmentä vuotta sitten veden maksaneen ns. "karvalakkipuolella" neljä ja puoli euroa. Tukholma-Zürich -reitillä tarjoilut olisivat lippuni mukaan maksaneet, mutta kumma kyllä, Oslo-Zürich -reitillä juomat olivat ilmaiset. Plus saatiin minikorvapuustin näköinen suolainen snäcki, joka ei ollut hääppöinen.
Syömättä jäi, mutta onneksi oli eväänä Arlandasta ostettu savukinkku-juustopatonki. Matkalla oli tosin myös vähemmän ruokahalua herättävä insidentti; takana istuva mieshenkilö oksenteli koko ajan. Aloittaen jo silloin, kun ei oltu edes päästy ilmaan.
Ymmärrän, jos on matkapahoinvointia liikkeestä johtuen, mutta oikeasti, eikö siihen voisi hankkia lääkettä etukäteen? Luulisi myös, että henkilökunnalla olisi siihen jotakin, mutta sieltä suunnasta ei tullut mitään reaktiota asiaan. Minä en herkästi yöki, mutta jos joku äänekkäästi yökkii selän takana (ja se haisee ynnä naisseuralaisensa siivoaa hänen vaatteitaan välillä), jopa syöden välillä ja yökkien sen kaiken ylös, on se hiukan liikaa.
Ympärillä oli muuten hänen lisäkseen runsaasti nuuskaavia miehiä. Mielenkiintoista nähdä tätäkin hommaa, mikä ilmeisesti ei ole lennolla kiellettyä kuten tupakointi.
Muita havaintoja: Swiss voi ylpeillä varmaan maailman pienimmillä screeneillä. Nämä näytöt nimittäin olivat about tarjottujen "puustien" kokosia, eli noin 6x10 cm. En nähnyt edes lukulaseilla kunnolla, mutta Breitlingin mainokset tiedotteiden ohessa olivat suuria.
Pääsin sentään perillekin. Matkalaukku oli kuitenkin vielä Tukholmassa, kun pääsin Zürichiin. Eikä Swiss tiedä, milloin se olisi täällä Neuchâtelissa.
Murehdin asiaa respan nuorelle naiselle saavuttuani hotelliin. Torstai on pakattu täyteen kokouksia, enkä haluaisi näyttäytyä siellä cokiksen tahrimassa mekossa tai tukka takussa.
Hän lohdutti minua sanomalla, että katsotaan, kyllä asialle voi varmaan jotakin tehdä. Se nähdään huomisaamuna.
Harmittaa.
No olipas se matka!
VastaaPoistaJoo, enkä vielä ole edes takaisin kotona!
Poista