Maanantaita!

Heti ensimmäisenä pitää laittaa tähän vähäsen aiheesta, joka liippaa läheltä tämänkin blogin pääaihetta, eli terveyttä ja myös kauneudenhoitoa. 

Bongasin erään kaverini FB-sivulta tällaisen vetoomuksen: Kansalaisaloite vaihdevuosien osaamiskeskusten perustamisesta julkisen terveydenhuollon palveluna. Tässä linkki aloitteeseen, käykäähän allekirjoittamassa!

Itse asiassa en edes ajatellut, etteikö vaihdevuosioireita hoidettaisi julkisen terveydenhuollon piirissä. Itse noista oireista on kokemusta vain syövän liitännäishoitojen (antiestrogeeni) aiheuttamana, joten apua sai silloin syöpäpolilta.

Voin kuitenkin sanoa, että vaikka asia ei olisi ajankohtainen, se koskettaa jokaista naista ennemmin tai myöhemmin (& ja enemmän tai vähemmän), eli kannattaa allekirjoittaa.

Sitten vähän kynsiasiaa. Minulla on aina olut uurteiset kynnet, siis niissä on pitkittäisuurteita.uurteet liitetään yleensä vanhenemiseen, mutta omasta mielestäni niitä on ollut aina. Eivät ne kovin selviä ole, mutta kun niitä itse tuijottelee, ne kyllä huomaa.

Ne ovat ominaisuus, joka ei häviä. Pehmeällä viilalla niitä voi hiukan yrittää tasoitella, kunhan ei viilaa kynsiä turhan ohuiksi. 

Vielä parempi keino on hankkia hyvä ja tasoittava aluslakka. En tiedä, mistä tämä Nobea Ridge Filler -aluslakka on matkalaukkuuni pujahtanut, mutta se on aika hyvä, voin suositella. Joskus käytän vain sitä sellaisenaan.

Toinen kynsiongelma on aiemmin ollut kynsien liuskoittuminen, mutta se johtunee vaan siitä, että en käytä kumihanskoja esim. siivotessani tai tiskatessani. Niiden käyttäminen auttaa.

Jos nyt noiden uurteiden lisäksi pitäisi listata joku muu kynsiongelma, niin kynteni ovat nykyään niin kovat, että saa olla miltei joku rälläkkä, millä ne saa poikki. Varpaankynsienkin leikkaamiseen saa tärvättyä aikaa, ja ärsyttää jo pelkkä siihen hommaan ryhtymisen aikominenkin.

Rossmannilla oli taannoin tarjouksessa Rivalin kynsituotteita. Ostin nämä Rival Nail Nutrition Drops & Rival Nail Overnight Treatment -pullot ja nyt olenkin ahkerasti hieronut näitä kynsiini. Tulos: tuntuu siltä, että kynnet ovat muuttuneet joustavammaksi ja siten helpommiksi leikata. Lujat nämä kynnet ovat edelleen, mutta liuskoittuminenkin on vähentynyt.

 

*****

Sitten vähän kuvia!

Marschiertor (Marssiportti) Aachenin päärautatieaseman likellä on toinen Aachenin vanhan kaupunginmuurin säilyneistä porteista. Tämä portti on säilynyt vain osittain, eron huomaa, kun vertaa sitä tuohon toiseen porttiin...

Ponttor kaupungin toisella puolella on säilynyt paljon paremmin. Portti on kaksiosainen.

Huomasin tuolla Ponttorin liepeillä hauskoja liikennevaloja. Luulin ihan, että tuollaiset hattu-/lippalakkipäiset reippailijat ovat tyypillisiä vain entisen DDR:n puolen liikennevaloille, mutta ei!

Viime viikolla menin Hollannin puolelle Vaalsiin Maastrichtin bussilla ruokaostoksille, ja matkalla (Saksan puolella) bussi pysähtyi liikennevaloihin, jonka punainen valo oli sydämen muotoinen. Siitäkin olisi kiva saada kuva, kunhan vaan muistaisin, mikä risteys se oli. En ehtinyt katsoa, olisko vihreä valo ollut myös saman muotoinen.

Hoksasin Vaalsissa Albert Heijn -marketissa myynnissä olevat spekkoek-kakunpalat. Spekkoek on indonesialainen kerroskakku, ja tämä versio oli maustettu pandanilla. Spekkoek viittaa raidalliseen siankylkeen, millä ei ole itse asiassa mitään tekemistä tämän kakun kanssa, muuta kuin ehkä ulkonäöllisesti, kakku kun on raidallista kuin pekoni.

Tykkään myös pandanin mausta, se on sellainen vihertävä (jopa maultaan) ja muistuttaa hiukan vaniljaa.

*****

Eikä päivää ilman roska-ahdistusta... Tilaan usein ruokaa kotiinkuljetuksella, ja täällä sen kuljetuksen saa huomattavasti edullisemmin kuin Suomessa. Usein jopa ihan ilmaiseksi.

Suomessa ruokatavarat pakataan usein pahvilaatikoihin, ja muutaman tilauksen jälkeen niitä mokoman laatikoita on joka paikka täynnä.

Täällä saa tilauksensa nykyään pakattuina pantillisiin kestokasseihin! Nerokasta...

Pantin saa takaisin, kun kassinsa antaa takaisin tilauksen kuljettajalle, tai palauttaa kassit REWE-markettiin.

Suomessa minua on alkanut häiritä se, että siellä saa kassoilta muovikasseja. Täällä en tiedä yhtäkään kauppaketjua, josta saisi muita kuin paperikasseja (tai kestokasseja). Hedelmäpussitkin ovat nykyään joko paperisia tai kestosellaisia. Vähemmän tulee muoviroskaa.

Roskien lajittelu on täällä hyvin tiukkaa. Heitin kerran biojätteeseen bioroskia biohajoavassa pussissa, ja johan siitä tuli nootti s-postiin. Biojätteisiin ei saa laittaa edes biohajoavia pusseja!

Oppia ikä kaikki! Tästedes muistan sen.

*****

Terveydenhuoltoa täällä edelleen ihastelen. Nyt tuli kutsu ilmaiseen kuulontutkimukseen. Sellaista en kyllä todellakaan tarvitse, korvat toimivat välillä turhankin hyvin. Mutta hyvä varmaan joillekin ja onhan se ennaltaehkäisevää, jos vaikka kuulonalentuman syynä on joku sellainen asia, johon voidaan vaikuttaa.

*****

Loma Suomessa lähestyy. Koska kesällä lentoja on vähemmän, on reittini hyvin epätavallinen: Aachen-Düsseldorf-Oslo-Tukholma-Turku. Matkustamiseen menee koko päivä...

Lienee viimeinen kerta, kun saan nauttia Lufthansan Businessloungesta Düsselissä. Syyskuun alusta SAS eroaa Star Alliancesta, ja liittyy Air Francen Sky Teamiin. Kaiketi heilläkin joku lounge Düsseldorfin kentällä on, mutta ei varmaankaan yhtä hyvä kuin tuo Luftiksen, josta tykkään. Palvelu ja ruoat ovat hyviä.

Takaisin lennän Air Balticilla Helsingistä, on nopea yhteys, nopea vaihto. Turun kentällä ei ole mitään loungepalveluita, joten käytän Helsinki-Vantaan Priority Clubin palveluita.

Tulipas tästä nyt sillisalaattipostaus!

Mukavaa alkanutta viikkoa!