Kylläpä taas olen hautonut tätä postausaihiota koko kesän, mutta nyt parempi julkaista se nyt, ettei se jää ensi kesään.
Kyllähän jokainen tietää, että pitäisi käyttää aurinkovoidetta varsinkin kesäisin ennen ulkoilua helottavan auringon alla. Mutta riittääkö jokapäiväiseen käyttöön esimerkiksi sävyttävä kosteusvoide tai meikkivoide, joka sisältää aurinkosuojan?
Yleinen suositus on käyttää aurinkovoidetta, jonka suojakerroin on vähintään 30, ja joka on mielellään vedenkestävä ja laajakirjoinen, eli suojaa sekä ultravioletti A- että B-säteiltä. Ja sitä tulisi käyttää joka päivä, ympäri vuoden.
Useat kosteusvoiteet (sekä meikkivoiteet, puuterit ja muut kosmetiikkatuotteet) sisältävät suojakertoimen SPF 30 tai enemmän, mutta tutkimuksia siitä, miten nämä tuotteet mitataan peittävyyden ja suojan suhteen, ei oikeastaan ole tehty (PLOS, 2019, linkki tutkimukseen). Tosin tuollaisten meikkien ja muitten kosmetiikkatuotteiden käyttö mielee parempi idea, kuin kulkea ulkona suojaamatta ihoaan auringolta. Kuitenkin saavuttaakseen täyden SPF 30-suojan, noita tuotteita pitäisi levittää paksu kerros ja lisätä niitä päivän mittaan, mikä ei yleensä ole kovinkaan realistista käytännössä.
Yleisenä ohjenuoranahan on levittää noin pari ruokalusikallista (shotitlasillinen) aurinkovoidetta kasvojen ja ihon paljaille kohdille (huomaa, tässä puhutaan paljaista kohdista, ei koko vartalosta), että saataisiin aikaan toivottu suoja. Mitä tulee kasvojen meikkiin, tuossa mittakaavassa meikkivoide jää useimmiten vähäisemmäksi.
Siksi on epätodennäköistä, että joku käyttäisi tarpeeksi aurinkosuojan sisältävää meikkiä saavuttaakseen tarvittavan UV-suojan.
Aurinkovoidetta myös pitäisi levittää uudelleen kahden tunnin välein, varsinkin jos ollaan ulkona tai hikoillaan ja tämä koskee tietystikin myös aurinkovoidetta sisältäviä meikkivoiteita.
Tuotteiden aurinkosuojatyypit voivat myös vaihdella
Kosteusvoiteissa ja muissa tuotteissa oleva SPF ei välttämättä ole laajakirjoinen tai vedenkestävä. Aurinkovoiteiden aurinkosuojakerrointa ja UVA- sekä UVB-suojausta säännellään tiukemmin kuin meikkien tai kosteusvoiteiden, koska jälkimmäiset eivät ole ensisijaisia suojautumiskeinoja.
Se, tarjoaako tuote riittävän aurinkosuojan, riippuu tuotetyypistä ja siitä, levittääkö käyttäjä sitä riittävästi, hän sanoi. Ihmiset yleensä levittävät aurinkovoidetta laajemmin kasvoille ja kaulalle, mutta kosteusvoiteita tai meikkiä he useimmiten levittävät vain alueille, joilla he katsovat sen olevan tarpeen, eli vain kasvoille (ja kukapa sitä kaulaansa, niskaansa ja korvanlehtiään meikkivoiteella peittäisikään). Näitä voiteita myös käytetään vähemmän.
Jäin miettimään näitä juttuja...
Aurinkosuojapitoisen meikin kerrostelu päivän mittaan paakkuunnuttaa meikin ihan varmasti. Vaikka se hikoilun mukana olisikin osin sulanut pois naamalta.
Suihkemuotoisia auringonsuojatuotteita kyllä löytyy, mutta usein ne ovat vartalolle tarkoitettuja ja enemmän tai vähemmän öljypitoisia. Sellaisethan sotkevat meikin kasvoilla alta aikayksikön (ellei hikoilu ole sitä jo tehnyt).
Puuterimainenkin meikki kokkaroituu, eikä varsinkaan kesällä näytä kasvoilla hyvältä muutenkaan, koska usein tulos on jo lähtökohtaisesti enemmän tai vähemmän jauhoinen kirkkaassa auringonpaisteessa.
Selasin hiukan nettiä, ja löysin erään La Roche Posay Anthelios Anti-Shine Mistin, joka kuvauksen mukaan tekee ihosta matan ja sopii rasvoittuvalle ja epäpuhtaallekin iholle, sekä sisältää korkean suojan (SPF 50).
 |
| Kuvakaappaus: verkkoapteekki.fi |
Tätä olenkin miettinyt - siis, että riittäisikö pelkkä meikkivoide aurinkosuojaksi. Kiitos kun avasit asiaa. Karkkipäivän Sanni muuten taannoin esitti, että Suomen oloissa ympärivuotinen ihon suojaaminen auringolta olisi turhaa, koska UV-tasot ovat ison osan vuodesta niin matalia. En perehtynyt juttuun sen kummemmin, eikä itselläni ole asiasta mielipidettä suuntaan tai toiseen. Ajattelisin, että varmuuden vuoksi kuitenkin voisi käyttää suoja ympäri vuoden (kai se vähäinenkin UV omalta osaltaan kasvattaa UV-altistus"kuormaa") - paitsi jos on niin, että auringonsuojan antavista kemikaaleista on jotain haittaa (jolloin tietysti ylimääräistä altistusta kannattaa välttää). Päivätöissä käydessä ei juuri aurinko pääse iholle enää lokakuussakaan 😅 joten sen puolesta ehkä voisi suojasta luopuakin... EE
VastaaPoistaParempihan se pigmenttejä sisältävä meikkivoidekin on, kuin ei mitään.
PoistaMitä tulee aurinkosuojan ympärivuotiseen käyttöön, nyt kun tätä kommenttia kirjoitan, iPhoneni mukaan UV-indeksi on matala. MUTTA...
Muistan, kun MBA-kurssini kanssa oltiin opiskelemassa Genevessä ja käytiin mm. Cernissä. Tulipa sillä reissulla yleensäkin puhetta säteilystä ja sen vaikutuksista vanhenemiseen. Joku tutkija siellä sanoi, että silmin havaitsematonkin säteily vaikuttaa siihen, aj jos ihminen vaikka asuisi elämänsä siellä maan alla Atlas-asemalla, vanheneminen valon takia olisi vähäistä ja paljon hitaampaa kuin maan pinnalla. Cernin näyttelyssä oli muuten sellainen seinä, joka välkehti aina, kun siihen osui säteilyä, ja tuijotin sitä lumoutuneena.
Nythän puhutaan paljon digilaitteitten sinisestä valosta, ja siitä, että siltäkin pitäisi iho suojata. Tutkimusnäyttöä ei vielä ole tarpeeksi, mutta se ainakin on varmaa, että siitä on haittaa esim. nukkumiselle, ja ainakin itse käytän sinisen valon blokkaavia lukulaseja ja f.luxia, joka himmentää läppärin näytön iltaisin.
Ilmatieteen laitoksella on erinomaiset sivut uv-säteilystä https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily. Yleinen sijainnista riippumaton ohje on, että uv-säteilyltä on syytä suojautua silloin kun uv-indeksi on 3 tai yli riippumatta siitä, onko aurinkoista vai pilvistä. Tämän päivän havaintojen perusteella aurinkosuojaa ei esimerkiksi Helsingissä olisi tarvinnut, koska havainnot ovat olleet alle 1 Helsingissä. Mutta jos olisi matkoilla, niin jo monessa paikassa Keski-Euroopassa oli ennuste keskellä päivää yli 3:n, joten siellä suojaa olisi tarvittu. -q
PoistaMinä katson UV-indeksin aina iPhonestani, sieltä säätietojen alta. Varmaan se sinne tulee samasta lähteestä kuin sääennusteet ja säätiedot.
Poista