Karheat kantapaat

Jos jokin asia voi olla todellinen riesa, niin kuivat kantapaat ovat sita. Tassa suhteessa tama lienee sukuvika, silla muistan aidillani olevan saman ongelman. Minulle ei ole kunnolla koskaan selvinnyt se, miksi sita sarveistunutta nahkaa jalanpohjiin niin hullun lailla kasvaa. Tosin vyohyketerapiassa kaydessani terapeutilla oli selitys: Iho kasvaa jalkojen arkoihin heijastepisteisiin suojaksi. Nyt kun ajattelen, minulla on aina ollut arat jalanpohjat, ja kavely tuntuu kivuliaalta aina kun sarveistunut iho on hiottu normaaliksi.

Jotkut karppausta harrastavat vaittavat, etta syomalla tarpeeksi rasvaa pehmenevat jalkapohjienkin kovettumat. Eipa toimi minulla.

Eivatka toimi mitkaan jalkavoiteetkaan, silla ne eivat yksinkertaisesti imeydy koppuraisiin kovettumiin. Kaikkea on kokeiltu. Kaupasta saatavat keinotekoiset hohkakivet vain kuluvat palasiksi ennemmin kuin purevat naihin kovettumiin. Kovettumia on myos pakian keskella ja kantapaan ihoa saisi olla aina ohentamassa joka puolelta, muuten se kuivuuttaan halkeilee ja tuottaa kipeita haavaumia.

Sitten joku alysi myyda minulle hohkakiven sijasta laavakiven palan, ja silla saadaan jonkinlaista tulosta aikaan, tosin joudun hoylalla vuolemaan ensin paksuimmat paikat. On viela yksi, ja taysin ilmainen, erittain hyva keino: Rantakalliolla istuessa voi jalkojaan hiertaa kallioon, johon kovettumat itse asiassa jauhaantuvat hienosti. Lopuksi voi jalkojaan uittaa viela merivedessa.

Tama ei tietenkaan ole optio talvisaikaan. Tassa siis jareimmat keinot:

- kunnon jalkahoyla
- laavakivi
- 100% lanoliini
- ohuet bambusukat yoksi

Lanoliini on aika tukevaa tahnaa, mutta ajan myota pehmittaa kovettumat. Nuo bambusukat ovat myos loistavan pehmeat ja kevyet, ja sulkevat muuten tuhrustavan lanoliinin mukavasti sisalleen. Molempia saa todella edulliseen hintaan iHerbista.