torstai 11. elokuuta 2011

Kotikuntoilua

Olen Astanga-joogan harrastaja, tosin viime vuosina ohjattu sellainen on jaanyt vahemmalle. Kunhan sitten teen kotona niita liikkeita, mita voin (artroosia kasissa, ja se rajoittaa hiukan kasien kayttoa  - eilen kasikirurgi arvioi, etta saadaan leikkauksella kuntoon). Minulla on myos voimapyora, joka onkin aika tehokas kotikuntoilulaite, ja menee sitapaitsi pieneen tilaan (ja kulkee hyvin purettuna reissuissakin mukana). Nyt sen kaytto on tosin naiden kasien takia jaanyt hoiukan vahemmalle.

Nyt ostin eilen nilkkapainot, suunnitelmana kulkea normaaleissa kotiaskareissa ne jaloissa.

Tassa pitaa tietty laittaa jaita hattuun, silla kotioloissa tulee valilla istuttua, jolloin nilkkapainot eivat ole mitenkaan hirvean ideaaliset. Vaikkei suonikohjuja olisikaan (olen onneksi saastynyt aidistani poiketen kaikelta sellaiselta), nama voivat blokata laskimoverenkiertoa ja tuloksena voi olla pahimmassa tapauksessa jopa trombeja, eli laskimotukoksia, puhumattakaan suonikohjuista.

Ehkapa siis laitan ne kinttuihin lenkittaessani koiraa. Iltaisin ja syksyn pimeydessa ne eivat ehka nayta niin silminpistavan omituisiltakaan, kuin nayttaisivat paivanvalossa. Tassa kuva:


Vari ei ehka ole suosikkejani tassa suhteessa, mutta eipa silla liene mitaan valia, loppujenlopuksi. 

Tassa on mielestani sopivasti 2 kg  per paino, joten pikkuhiljaa pitaisi lihastakin syntyman. 

Totesin muuten yhden hassun asian pitaessani noita painoja nilkoissani eilen: Ne vaikuttavat  - silti, vaikka ovat niinkin alhaalla kuin nilkoissa - tasapainoon kavellessa. Muutamaan otteeseen olin miltei kaatua kyljelleni kun kaannyin.

Mielenkiintoinen ilmio, jota pitaa tutkia lisaa.

Nama punnukset eivat muuten olleet kalliitkaan, alta 10 euroa per pari. Istumatyolainen tarvitsee jonkinlaista alaraajajumppaa, joten nailla nyt kokeilen, ja raportoin sitten taallakin miten menee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!