Hätähousun maskara ja lilliputin poskipuna

Löytyipäs hyvä ripsiväri. Chanelin Inimitable Extrême. Yleensä ripsiin pakkaa jäämään jonkinlaisia kakkaroita harjattavaksi, tai ne liiskaantuvat yhteen, mutta tällä sai kunnon jälkeä nopsasti, eikä tarvinnut kampailla.

Mitä lupaa: Volyymia, kaartuvuutta ja pituutta. Ultramustaa kiiltävää väriä.

Tuntuu kyllä täyttävän lupauksensa, joskin kaartuvuudesta minun ripsieni suhteen voidaan olla monta mieltä. Ripsentaivuttajaa pitäisi käyttää hiukan useammin.

Mutta mikä mielenkiintoisinta, tämä ripsiväri on suunniteltu osin japanilaisten toimesta ja seuraa Kanebon 38° jälkiä siinä, että se pysyy ripsissä kuin tauti, mutta ei kestä lämmintä vettä, joten sen poistamiseen tarvitaan vain huuhtelu lämpöisellä vedellä! Näistä lateksipohjaisista ripsareista tykkään!

Harjassa itsessään ei ole mitään todella erikoista; se on tuollainen pulleamallinen harja, jolla ainakin minä usein saan tuhruista jälkeä aikaan, mutta sitäpä ei sattunutkaan tämän ripsarin kanssa.

Sitten toinen tuote, joka löytyi piileksimässä erään käsilaukkuni uumenissa. Bourjois'in pikkuruinen poskipuna on kätevän pienessä pakkauksessa ja hyvää tavaraa. Vaikka se on voidemaista, ei se kiiltele iholla ikävästi eikä rasvoita sitä (minulla on sekaiho). Lisäksi pakkaus on järkevän kokoinen, ei vie turhaa tilaa reissunaisen laukussa. Ja tulee varmaan käytettyä melko hyvin loppuun (nyt en ykskaks muista, olenko kenties koskaan käyttänyt poskipuniani ihan loppuun saakka, yhtä Guerlainin Terracottaa lukuunottamatta, mutta se onkin hiukan eri asia). Eikä tee suurta lovea lompakkoonkaan.

Kahden euron kolikko mukana kuvassa koon vertailemiseksi.