Liikuntapäiväkirja - 79 viikkoa takana

Lujille se on ottanut. Nimittäin kuntosalirutiinin käynnistäminen uudelleen koiven katkaisun jälkeen. Olen lähinnä käynyt hiukan kuntopyöräilemässä ja IP-saunassa lukemassa Punaisen Lokakuun Metsästystä, mutta tällä viikolla sitten sain kiinni vanhasta viha-rakkaussuhteestani siihen kerpeleen fillariin.

Nyt on sitten päästy vauhtiin ja fillaroitu 3 x se vaadittu 40-45 minuuttia (rasva ei pala kunnolla pienemmilä "annoksilla") ja 15 vastuksella. Se on tietty tietänyt enemmän kipulääkkeitä, mutta sama se, tuo koipihan leikataan uudelleen torstaina.

Mulla on kyllä kauhuntunteita tuohon leikkaukseen liittyen, vaikkakin se tehdään yksityissairaalassa ja anestesialääkärinä on vanha MBA-kurssikamuni. Oikeasti en vieläkään tajua, miten ne nivelsiteet ovat edelleen revenneet ja nivel sijoiltaan, plus että se metallilevyn (joka paikkaa murtumaa) alin ruuvi törröttelee omia aikojaan koiven sisällä. Puhkesin itkuun, kun kuulin "tuomion". Sen edellisen leikkauksen teki varmaan joku erikoistuva lääkäri, opetussairaalassa kun oltiin. Haluan nähdä ne paperit.

Tähän pitää vielä lisätä, että se torvelo, joka intuboi minut, sai aikaan kuhmun kitalakeeni, ja se toorus ei ole vieläkään hävinnyt, vaikka KNK-lääkäri arvioi sen häipyvän toukokuuhun mennessä. Siis uudelleen polille.

Mutta asiasta seitsemänteen, eli postaukseen. Kuulin, että Lontoonmatkat ovat lisääntyneet 3,2 kertaisesti romahtaneen punnan takia. Haluaisitteko matkoja avittavan postauksen?

Muistakaapa myöskin arvonta (linkki tässä) ja oikealla yläkulmassa oleva kysely!