Niitänäitä

Olen ollut lomalla tämän viikon, ja maanantaina olisi vielä bonuksena bank holiday. Viikko on ollut todella kiireinen, kaikenlaista pikkuasiaa hoideltavana. Myös (kosmetiikan) shoppailua, ja olin ihanassa kahden tunnin kasvohoidossakin tänään. 

Hoksasin myös passini menneen vanhaksi huhtikuulla.

Olipa harmillista! Laitoin elektronisesti uuden passihakemuksen, ja huomasin, että joka toinen kerta sitä ei voikaan tehdä pelkästään verkossa. Siis joka toisen viiden vuoden passin saa uusittua käymättä poliisiasemalla, mutta joka toinen vaatii käynnin siellä ja uuden sormenjäljet jne. Onneksi sain ajan jo ensi viikolle, pelkäsin hiukan, että aikoja ei saa ja uuden passin saamista saa odotella ikuisuuden. Lehdissä kun on ollut kauhujuttuja jonoista poliisilaitoksille.

Eikä minulla ilman passia ole edes henkkareita! Huomasin sen tänään, kun piti mennä postista lunastamaan paketti. Ajokorttia ei nykyään hyväksytä henkkariksi ja minun ajokorttini on sitäpaitsi sveitsiläinen, joten sen kanssa on varmaan vielä vähemmän mahdollisuuksia todistaa mitään, vaikka siinä kuva ja nimi onkin.

Pistän siis miehen asialle ja hänelle valtakirjan mukaan. Hankalaksi tämäkin homma on tehty.

****

Sitten ilouutinen, sain hienon asunnon Saksasta. 1 1/2 huonetta, kaupungin (Aachen) keskustasta, omalla kattoterassilla, rauhallisen puiston vierestä. Kattoterassilta näkymä myös paikalliselle katedraalille. Toivottavasti siellä eivät kellot soi kukonlaulun aikaan joka sunnuntai.

Näkymää kattoterassilta, joka siis on ihan privaatisti käytössäni.

Asunto on 53 m2, aika kallis, kalustettu ja kaikin puolin varustettu (TV, WIFI, liinavaatteet, astiat jne.). Makuuhuone on pieni, mutta eihän sen suuri tarvitse ollakaan. Siivous joka toinen viikko. Tämä riittää minulle ihan hyvin. Baselissa siivooja kävi joka tiistaiaamu, joskus todella aikaisin. Silloin hän koputti ovelle, ja jos en tullut avaamaan, raahattiin koko siivouskalusto jumalattomalla ryminällä ja kolinalla ovet taakse. Kuka siinä nyt enää nukkuu, puin päälleni, päästin siivoojan sisään ja lähdin toimistolle. Jos siivooja tuli myöhemmin, hän käytti tietysti yleisavainta kun olin jo lähtenyt.

Talo on rakennettu vuonna 1900, ja sen vieressä tosiaan on puisto, jossa on viikonloppuisin markkinat, ja jouluna tietty joulusellaiset, nehän ovat Keski-Euroopassa todella kivoja.

Vaikka muutan virallisesti vasta 1.1. (työt alkavat 2.1. maanantaina), joulukuun vuokrankin joutuu maksamaan, sillä asunto on vapaana 1.12. ja sinne oli jonotusta, joten saadakseni sen asunnon maksut nyt vaan menevät näin.

Sain sitten päähäni, että voisihan sinne mennä jo joulun jälkeen ja ehdotinkin tätä siipalleni, joka ei yleensä jostakin kumman syystä voi jättää firmaansa kuin pitkiksi viikonlopuiksi. En oikein ymmärrä, kyllä kai ne työntekijät siellä pärjäävät muutaman päivän itsekseenkin.

Ehdotin, että hän voisi tulla mukaan, ja että lähtisimme jo tapaninpäivänä. Vastaus: joo, olisihan se mukavaa (lue: kiva juttu, mutta ei onnistu).

Seilasin sitten netissä yhtenä iltana, ja huomasin SASilla olevan lennot Turusta Tukholman kautta Frankfurtiin siinä kalleimmassa business-luokassa vain noin 300 euroa per lätty.

Varsinainen diili! Otin ja varasin kummallekin menon.

Herra hiukan nikotteli seuraavana aamuna, kun kuuli asiasta, mutta sanoin, että minä maksan, hän voi tehdä lipulla mitä haluaa. Rebookaus (matkan siirto) ja peruutus kokonaan (rahat takaisin) eivät maksa mitään.

Hän saisi itse varata ja maksaa paluun haluamanaan päivänä.

Katsotaan, mitä asiasta tulee. Itse mielelläni menisin sinne hiukan aiemmin koska en ole kaupungissa (muistaakseni) koskaan käynyt, ja olisihan se hyvä vähän paseerata ympäriinsä ja tutustua paikkoihin. Nyt vaan pitää tämä kävely ja liikkuminen kondikseen ja käynkin fysioterapiassa ahkerasti ja treenaan. Ottaen huomioon edistymisen parin viime kuukauden aikana, en yhtään epäile etteikö se onnistuisi.

Tällaista tällä kertaa. Kiitos kun jaksoit lukea.

Oikein mukavaa viikonloppua ja muistakaahan osallistua arvontaan!