Collection 2000 Longer Lash False Lash Effect - ripsiväri

Taas välillä hiukan ripsiväriarviota. Pahoittelen, että kuvat on otettu keinovalossa, mutta niistä saa kuitenkin jotakin tolkkua.

Putkilo on musta-pinkki, ja ripsari maksoi muistaakseni muutaman punnan, eli aika edullinen.

Harja on hiukan tyyliä "arabialainen tohveli", eli kaareutuu kärjestään. Toisella puolella on lyhyemmät harjakset kuin toisella. Kuten putkilon suustä näkyy, ripsiväri sisältää kuituja.

Massa on suhteellisen kuivaa, joten se oli helppo levittää ilman erityistä ripsien kampailemista välillä, ei siis paakkuja!

Ripsiväri pidensi ja eroittelee ripset hyvin, eli vaivaton käyttää ja levittäminen ripsille nopeaa, sillä se ei tuhrusta eikä klimppiinny. Ostaisin uudelleen, eli ihan kelpo ripsiväri.

Tee se itse - maailma

IKEAn myötä ihmiset ovat oppineet kokoamaan itse huonekalunsa  - säästäähän siinä toki. Enkä ole kenenkään kuullut purnaavan asiasta, paitsi siinä tapauksessa, että pöydän tms. ollessa jo kasassa paketista löytyy puoli tusinaa "ylimääräistä" ruuvia ja mutteria  - siitäkin huolimatta, että olet satavarma että kasaus on mennyt just eikä melkein painetun ohjeen mukaan.

Kerroin aiemmin siitä, kuinka tarkkana kannattaa olla omien lääkkeittensä kanssa. Sähköinen reseptipalvelu ehkä helpottaa asiaa, eli kontroli kokonaisuudesta säilyy apteekissa, mutta perään silti lääkäreiltä vastuuta siitä, mitä he määräävät ja sen sopivuudesta muuhun lääkitykseen. Ei se vapauta lääkäreitä olemasta skarppina farmakologiankurssilla. Eikä velvoita asiakasta perehtymään ko. aiheeseen, ellei sitä työkseen tarvitse.

Vaikka asia tulikin selvitettyä, minun luottamukseni ei enää palaa, sillä tämän lääkityksen yhteensopimattomuuden aiheuttamat ongelmat olivat liki megaluokkaa kropassani. Tästä syystä siis kertailen farmakologianoppeja mielessäni joka kerta kun käyn esimerkiksi syövän takia kontrollissa tai yleensäkin lääkärillä.

Viime viikolla kohistiin suomalaisessa mediassa erään toimittajan saamasta vastauksesta kun hän oli hampaansa lohjettua soittanut päivystykseen ja saanut ajan vasta parin viikon päähän kehoituksella hakea apteekissa paikka-ainetta ja paikata lovi itse. Se, mitä tiedotusvälineissä ei kerrottu on se, että tällainen paikka on siis aina vain ensiapu tilanteeseen, eikä sitä ole muuksi tarkoitettukaan. Päivystys ei kuitenkaan tässä tapauksessa ollut kiinnittänyt mitään huomiota kivun hoitoon, ja kipu tällaisessa tilanteessa voi jopa vaatia johtopuudutusta, koska aina eivät ilman reseptiä saatavat kipulääkkeet auta. Tarina kertoo kyseisen toimittajan menneen yksityiselle ja saaneen avun siitä.

Tuoren omakohtainen juttu näistä tee se itse -asioista on tältä päivältä. Sain tiedon, että minulle maksetaan laskuni mukaan eräs maksu ylihuomenna, eli 1.11. Olen jo aiemmin ilmoittanut ko. putiikkiin, että tilinumeroni on vaihtunut, ja koska he ilmoituksen jälkeenkin ovat maksanet laskujani vanhalle tilille (joka luojan kiitos on vielä olemassa), päätin soittaa ja tarkistaa, että kirjallinen ilmoitukseni, joka heille meni laskuni mukana, on huomioitu. Olin vielä kissankorkuisin kirjaimin siihen kirjoittanut, että HUOM: Tilinumero on vaihtunut.

Kas, sitä ei todellakaan oltu hoksattu ollenkaan. Henkilö, jonka kanssa puhuin puhelimessa kertoi, että "kun nuo sihteerit meillä prosessoivat laskut, eivätkä näköjään ole huomanneet viestiä". Heillä kun on aiempien laskutusteni vuoksi aikaisempi tilinumero systeemissään. EIKÄ maksun tiliä enää voi sitten mitenkään heidän systeemissään vaihtaa.

Minua ei kiinnosta tietää heidän laskujen prosessointisysteemiään, eikä siinä suhteessa vastuuhenkilöitään, vaan oletan homman hoituvan, jos laitan ko. puljuun muutoksen kirjallisesti ja LASKUN YHTEYDESSÄ. Eipä muuten mitään, mutta kyseessä on suurempi summa ja olen jo laittanut uudemman pankkitilini yhteyteen kaikki kyseiseen aikaan erääntyvät laskut (kuten yhtiövastike, luottokorttilaskut jne.) erääntymään ja nyt ne pitää purkaa siltä tililtä pois ja siirtää taas vanhan tilin yhteyteen. Aikaavievä urakka.

Nämä stoorit ovat vain jäävuoren huippu. "Pistä lapsi asialle ja mene itse perässä" -sanonta sopii niin moneen muuhunkin asiaan nyky-yhteiskunnassa. Pitäisi olla tietoa, taitoa ja aikaa hoitaa kaikki itse ja vahtia, että asiat tulevat hoidetuksi. Varsinkin tuon erikoistuvan onkologin lääkemääräyskämmin jälkeen olen ajatellut, että monetko muut ihmiset syövät täysin vääriä lääkkeitä? Varmaankin monet.

Tiistaita

Huh, kalenteri on taas ollut niin täynnä kun olla ja voi, ei ihan pysy pää perässä :) Halloween-juhliakin olisi tällä viikolla tiedossa useammat, joten en ihan tiedä, mihin repeäisin. Kotonakin olisi tekemistä ihan tarpeeksi.

Vein auton huoltoon tänään ja pesetin ja vahautin sen samalla. Vahaamista kun olen suunnitellut keväästä saakka, mutta se tahmainen lehmus parkkipaikkani yllä on sotkenut joka kerta suunnitelmani täydellisesti. Oli siinä ilmeisimmin hiukan irvistelty autoni kimpussa. Tiedän, että sitä tahmaa ei saa helposti irti, mutta nyt auto taas kiiltää kuin uutena.

Luuhasin silläaikaa kaupungilla sateessa, kävin kasvohoidossa, lounaalla ja kahvilla (ja ahmin jättipullan sen kera!). Hyvin oli reissu mitoitettu, sillä viimeistä pullanpalaa nielaistessani soitettiin, että kaara on valmis.

Siinä sateessa raahustaessani osui silmäni tällaiseen ikkunaan:

Oooo, olisin varmaankin pyörtynyt ihastuksesta lapsena, jos olisin tuollaisen nukkekodin saanut! Tuo alimmassa kuvassa oleva nettiosoite vie tänne. Aivan ihania tarvikkeita, suloisia posliiniastiastoja ja paljon muuta!

Ei tuollaisia voinut koskaan edes kuvitella! Tosin lapsena myös olisin kovasti halunnut autoradan, sellaisen kuin naapurin pojilla oli. Sellaistakaan en tosin saanut, koska isäni mielestä se ei ollut tyttöjen lelu. Niinpä minä kävin naapurissa poikien kanssa päristämässä pikkuautoilla matonraitoja pitkin.

Isäpä eikuitenkaan ottanut ollenkaan huomioon, että oli itse hankkinut minulle - kun olin vielä todellakin vaahtosammuttimen kokoinen - auton etupenkin selkänojaan kiinnitettävän tuolin (silloin ei vielä murehdittu kovin turvallisuusasioita, ja Mersussa oli yhtenäinen etupenkki), jossa oli samanlaiset rattivaihteet ja ratti. Kakkosvaihde ei vaan koskaan pysynyt päällä, joten siitä tuli parkua, josta olen todellakin saanut kuulla jopa aikuisiälläni :D  Itse en muista tosin niistä ajoista mitään, tietenkään.

Täytyypä lähettää nuo kuvat eräälle ystävälleni, joka on siis naispuolinen, ja suurinpiirtein ikäiseni. Hän usein sanoo, että haluaisi rakentaa viimeistään joskus eläkepäivinään ison ja ihanan nukkekodin.

Kaikenlaisia haaveita… Minä taas olen aina haaveillut oppivani soittamaan huilua. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä räväkämmäksi käy soitinkin, eli piccolohuilun asemesta se voisi olla vaikka sähkökitara.

Höh. Kaikkea hassua saa kuitenkin ajatella. Lieneekö teillä muilla mitään tällaisia hauskoja tulevaisuudensuunnitelmia?

Marokkolainen kookos-sitruunatorttu

Noniin, some on todella tehokas, eikä kestänyt kauaakaan kun sain jo reseptin edellisessä postauksessani kehumalle tortulle. Vaikka ei kookoksesta tykkäisikään (kuten minä en erityisemmin pidä), tämä kakku on kyllä vertaansa vailla.

Täytyy vielä sanoa, että sikäli tämä eroaa äskeisen etnisen lounaan kakusta, että tässä ei ole käytetty kananmunia. Muuten vaikuttaisi samankaltaiselta leivonnaiselta. Marokkolainen nimi tälle leivonnaiselle on basbousa tai namoura.

Äskeiseltä marokkolaiselta lounaalta käsilaukussa kotiin kulkeutuneita jälkkärileivonnaisia.

Marokkolainen kookos-sitruunatorttu

350 g mannaryynejä (alkuperäisohjeissa on semolinaa)
30 g kookoshiutaleita (makeuttamattomia)
100 g sokeria
1 1/2 dl miedonmakuista ruokaöljyä
1/4-1/2 tl suolaa
200 g maustamatonta turkkilaista jogurttia (10% rasvaa)
3/4 tl leivinsoodaa
1-2 sitruunan kuoran raastettu keltainen osa
(1 tl vaniljauutetta)
20 kuorittua mantelia joka leivosneliön koristeeksi (kuvassa olevat leivokset on koristeltu kookoshiutaleilla, eli jos haluat tehdä niin, niin varaa extra-annos kookosta koristeluun)

Vuoraa n. 20 cm läpimitaltaan oleva irtopohjavuoka leivinpaperilla. Laita uuni lämpenemään 175 C.

Sekoita kuivat aineet kulhossa. Sekoita muut aineet kuiviin aineisiin niin, että taikina on lopulta tasaista. Lusikoi taikina vuokaa, tasoita pinta ja anna sen seistä n. 15-20 minuuttia.

Tämän ajan kuluttua mannnaryynit ovat turvonneet jonkun verran, joten jaa kakku veitsellä haluamasi muotoisiksi paloiksi (esim. neliöiksi) ja laita jokaisen keskelle manteli koristeeksi (tai ripottele kakun ylle kookoshiutaleita).

Paista kakkua uunin keskiosassa n. 20 minuuttia ja jos haluat leikata sen paloikis, ota se tässä vaiheessa pois uunista ja leikkaa palat uudelleen ottamatta niitä pois vuoasta. Laita vuoka takaisin uuniin vielä 20-25 minuutiksi kunnes se alkaa muuttua kullanruskeaksi.

Jäähdytä ennen tarjoilua tai palojen erottelua.

Jos haluat kakusta vielä kosteamman ja jälkiruokamaisen, tee seuraavanlainen siirappi ja levitä se kakun päälle heti kun olet nostanut sen uunista. Jos käytät siirappia kostutukseen, sen tulee olla huoneenlämpöistä ja kakun vielä kuuma, joten valmista siirappi hyvissä ajoin ennen kakkua.


Ruususiirappi leivoksille

vajaa 2 1/2 dl vettä
200 g sokeria
1 1/2 rkl ruusuvettä
3 tl sitruunamehua

Laita vesi ja sokeri kattilaan ja anna kuplia sekoitellen kunnes sokeri on sulanut ja seos hiukan alkanut paksuuntua. Seos on sopivaa kun se muodostaa käyttämäsi kauhan takapinnalle kiiltävän kerroksen (siirapin valmistus vie noin 15 minuuttia). Lisää muut aineet ja kiehauta. Kuori mahdollinen vaahto pois ja anna siirapin jäähtyä. Ruokiin käytettävää ruusuvettä löytyy esimerkiksi etnisistä kaupoista.

Marokkolainen lounas

Paikallinen UN Women järjesti tapansa mukaan vuosittaisen etnisen lounaan, ja tällä kertaa teemana oli Marokko. Samalla juhlittiin paikallisen järjestön 30-vuotisjuhlia, joten ohjelmaa oli lounaan lisäksi tavallista enemmän.

Tulin juuri sieltä kotiin ja hiukan on ähky olo, tosin ruoka oli todella kasvisvoittoista, joten ehkä se pian laskee.

Menu näytti seuraavanlaiselta (klikkaa kuvat suuuremmiksi):

Ruoka oli aivan ihanaa, kuten arvata saattaa! Varsinkin kaikki kasvikset, keltaisista rusinoista tehty kanelinmakuinen lihan kastike ja kaiken kohokohtana jälkiruokaleivos, joita ostin muutaman kotiin mukaan, josko yrittäisi kloonata sen. Minä en ole koskaan ollut kookoksen  ystävä, mutta tämä oli herkullinen juuri siitä syystä, että siinä oli sekä kookosta että sitruunankuorta.

Alkupaloiksi oli erittäin ihanaa ja lempeästi maustettua linssikeittoa ja pieniä leipäsiä, joiden päällä oli herkullista munakoisotahnaa.

Salaatteja, leipää ja munakoisotahnaa keskellä. Salaatin kastike oli sitruunapohjaista.

Terrakotan värisessä laakeassa kulhossa oli sitä rusniakastiketta, joka  loppui aikalailla heti ja santsaajat olivat kaapineet koko kulhin hyvin tyhjäksi, niin hyvää se oli!

Kasviksista erotin ainakin kesäkurpitsan (tummat palat lautasella), haudutettua porkkanaa, lanttua, kaalta ja kurpitsaa

Aterian kruunasi kahvi ja se ihana kookos-sitruunatorttu.

Täytyy yrittää kloonata tämä mehukas leivonnainen!

Voitin arpajaisista kunnon "pässinpökkimät", eli villasukat.

Ujot marokkolaisköksät saatiin vihdoin yleisön eteen kiittämistä varten.

Puhujien joukossa oli mm. entinen puheenjohtaja Eeva Kuuskoski.

Iloista vierasjoukkoa.

Hätähousujen low carb Red Velvet Cupcakes

Koska itsekin tykkään nopeasti valmistuvista ja matalahiilihydraattisista ruoista, niin laitetaanpa tähän hätähousun versio punaisesta samettikakusta. Siis punaiset samettimuffinit, elikääs kuppikakut.

Nämä ovat todellista terveysruokaa, sillä punajuuren sisältämät betalaiinit tukevat immuunipuolustusta ja toimivat antioksidantteina. Kaakao taas British Medical Journalin mukaan liitetään alentuneeseen sydäntautiriskiin, aivoinfarktin riskiin ja pienentyneeseen riskiin saada diabetes. Suklaassa on myös ainesosia, jotka buustaavat serotoniinin ja endorfiinien (mielihyvähormonien) määrää aivoissa. Suklaassa on myös piristävää teobromiinia (joka on muuten erityisen myrkyllistä koirille). Munissa ja mantelijauhoissa on elimistölle hyvää proteiinia ja öljystä ja manteleista saa myös hyviä rasvahappoja.

Punaiset samettimuffinit (n. 12 kpl)

260 g raakaa, kuorineen raastettua punajuurta (pese ne kuitenkin ensin)
2 munaa
1 tl vaniljauutetta
hyppysellinen merisuolaa
150 g jauhetttua mantelia/mantelijauhetta
3 rkl tummaa kaakaojauhetta
3-4 rkl ruokaöljyä (esim. makadamia, saksanpähkinä, tai sulatettua voita)
1 dl juoksevaa hunajaa tai vastaava määrä makeutusainetta tai vaahterasiirappia
1 tl leivinjauhetta tai soodaa

Lämmitä uuni 180 C. Lado pellille muffinssivuoat. Kaada ainekset tehosekoittimeen ja anna niiden vatkaantua sileäksi taikinaksi. Jaa taikina 12 muffinssivuokaan ja paista uunissa n. 45 minuuttia tai kunnes kakku tikulla tarkistettuna on kypsä.

Anna muffinsien jäähtyä ja tee aiemmin postatun Red Velvet -kakun ohjeella kuorrutus niille (ohje muuten sama, mutta sokerin sijasta käytetään vastaava määrä pulverimaista makeutusainetta). Koristele halutessasi siivilöimällä päälle hiukan tummaa kaakaojauhoa tms.

Liikuntapäiväkirja - 19 viikkoa takana

Liikuntojen puolesta viikko ei ollut hullumpi. Ainakin kipeät takareidet osoittavat, että lihakset ovat saaneet stimulaatiota ja kunnolla.

Viikon "pakolliset", eli 2 x aerobista tulivat kumma kyllä kuntopyörällä täyteen jo tiistaina. Mikä ilo! Pinkka lehtiä lukemiseksi samalla kun polkee, ja siinä se aika menikin suhtkoht nopsaan. Keskiviikkona treenattiin yläkroppaa ja torstaina alakroppaa ja perjantaina oli aamupilates, joka todella tuntui jo valmiiksi kipeissä reisissä. Uh.

Jumppapallo on edelleen ollut ihan paras värkki liikunnan apuna. Päihittää puntitkin ihan täysin. Tässä hiukan edistyneemmille uusi video, josta saa idiksiä eri liikesarjoista.

Olen niin tykästynyt tähän palloon, että tilasin eräästä nettiputiikista oman. Tosin se taitaa olla hiukan pieni, halkaisija on vain 45 cm. Pitäisi olla suurempi  - tätä palloa on nimittäin hyvä käyttää työtuolina, sillä siinä ei yksinkertaisesti saa vääränlaista asentoa! Salilla olen välillä pitänyt breikkiä istumalla pallon päällä ja katselemalla TV:tä. Siinä kun istuu niin, että vatsalihakset saavat hiukan töitä ja palloa voi samalla rullailla jaloilla hiuken edestakaisin. Tuntuu kyljissä!

Ensi viikolla reisien treenaus jatkuu ja jotakin uutta pitäisi kehittää yläkropalle. Ehkä kokeilen kahvakuulaa, johon olen jo pientä tuntumaa ottanutkin.

Punainen samettikakku (Red Velvet Cake)

Jossain naistenlehdessä tästä kakusta povattiin seuraavaa muotileivonnaista, ja nimensä mukaan se onkin samettimaista syötävää, kunhan sen tekee oikein. Minusta oikeaan ohjeeseen kuuluu taikinan punaiseksi värjäävä punajuuri, eikä mikään karamelliväri, kuten uudemmissa ohjeissa usein on käytössä. Punajuurta sisältävä kakku on herkullinen ja mehukas kahvipöydän tarjottava, tai vaikka näyttävä jälkiruoka.

Tämä kakku on myös erittäin antioksidanttipitoinen ja sydänystävällinen, sillä punajuuri laskee verenpainetta.

Red velvet cake on USAssa traditionaalisesti laskettu Etelävaltioiden reseptiksi, olkoonkin, että sen alkuperästä on monta muutakin tarinaa. Tiedämme, että resepti alkoi kiertää USAssa noin 1920-luvulla, ja tarina myös kertoo sitä tarjotun New Yorkin Waldorf Astorian ravintolassa, jonka mukaan sitä kutsutaan myös nimellä Waldorf Astorian kakku.

Yksinkertaistaen voi sanoa, että tämä muistuttaa hiukan mehukasta porkkanakakkua, jossa porkkanan sijasta on punajuurta. Tällä ohjeella voi tehdä myös kuppikakkuja (muffinsseja), joihin laitetaan valkoinen kuorrutus. Samaten pohjasta voi valmistaa uunipellin kokoisen levyn, jonka sitten leikkaa suorakaiteen muotoisiksi kerroksiksi.

Red Velvet Cake

(20 cm läpimitaltaan olevaan irtopohjavuokaan)

250 g keitetyistä punajuurista tehtyä sosetta (nykyään punajuuria saa vakuumissa valmiiksi keitettynä vihannesosaston hyllystä, eli älä käytä etikkapunajuuria)
125 g voita
100 g tummaa suklaata (70%)
3 isoa munaa vatkattuna
1 tl vaniljasokeria
200 g sokeria
220 g vehnäjauhoja, siivilöi ne ensin niin ne tulevat ilmavammiksi
2 tl ruokasoodaa, siivilöi se jauhojen kanssa
100 g tummaa kaakaojauhetta siivilöitynä

Laita uuni lämpenemään 170 C. Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla.

Kaada punajuurisose kulhoon ja lisää siihen vatkatut munat ja vaniljasokeri ja vatkaa käsin ne huolellisesti sekaisin.

Kuumenna voi tarttumattomassa pannussa tai kattilassa. Lisää siihen paloiteltu suklaa. Sekoita kunnes seos on tasaisen kiiltävää (ei tarvita kovin korkeaa lämpötilaa, sillä seos ei saa kiehua). Kaada seos punajuuri-munamassaan ja vatkaa seos tasaiseksi.

Yhdistä eri kulhossa sokeri, jauhot, kaakaojauhot ja sooda. Kaada tähän kulhoon punajuuriseos ja sekoita tasaiseksi. Kaada vuokaan ja paista uunissa n. 45-50 minuuttia tai kunnes tikulla kokeillessa kakku on kypsä. Uunista otettua anna kakun jäähtyä vuoassa vähintään 5 minuuttia ennen sen kumoamista.

Tuorejuustotäyte ja kuorrutus:

250 g maustamatonta tuorejuustoa (esim. Philadelphia)
2 1/2 dl tomusokeria
2-3 rkl sitruunan puristettua mehua
100 g huoneenlämmössä pehmennyttä voita

Laita huoneenlämpöinen tuorejuusto, voi ja tomusokeri kulhoon ja vatkaa kunnes seos on kuohkeaa. Lisää sitruunamehu.

Leikkaa kakku kahdeksi levyksi (jos leikkaat sen useammakai kerrokseksi, tee täytettä esim. 1 1/2 -kertainen annos) ja levitä tuorejuustotäytettä väliin. Kuorruta samalla tuorejuustoseoksella ja koristele esimerkiksi suklaaströsseleillä tai muulla haluamallasi tavalla.

Herkkuhetkiä!

PS: Kuvassa olevassa kakussa on vähemmän suklaata eikä ollenkaan kaakaota, onnistuu niinkin.

Pöyristyttävää julmuutta!

Tänään oli uutisissa jotakin sellaista, joka sai kyllä minutkin ihan mykäksi. BBC:n haastattelussa oli eräs brittilääkäri, joka oli viettänyt Syyriassa 10 päivää oman henkensä uhalla. Alueella, jossa hän oli, oli aiemmin tuhansia lääkäreitä, joista oli enää jäljellä 36. Kivunlievitys- tai anestesiavälineitä tai aineita ei ole ollut enää aikoihin.

Joka päivä noille jäljellä oleville klinikoille tuodaan paljon haavoittuneita siviilejä. Lääkärit alkoivat kiinnittää huomiota siihen, että eri päivinä ampumahaavat keskittyivät selkeästi eri kehonalueille. Yhtenä päivänä potilaat olivat kaulaan ammuttuja, toisena rintaan, kolmantena nivusiin ja neljäntenä raskaana olevia naisia, joita oli ammuttu vatsan seudulle.

Ilmeisimmin tarkka-ampujat sopivat keskenään mille alueelle tänään tähdätään ja sitten lyövät vetoa osumista! Tämä kyllä kertoo kaiken inhimillisyyden olevan pahasti hakoteillä.

Syyria on allekirjoittanut Geneven sopimukset, eikä siksi siviileille saisi aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Ongelma lienee osin siinä, että sopimuksen allekirjoittanut taho ei ole enää vallassa. Kuitenkin tuo kuulostaa todella epäinhimilliseltä.

Lukekaapa lisää täältä ja täältä. Suomalainen Inanna ry kerää rahaa syyrialaisten auttamiseksi. Liittyminen ei maksa mitään, eikä yhdistyksellä ole mitään jäsenmaksua, joten kehoittaisin mahdollisimman monia liittymään vaikka vain periaatteen vuoksi. Suurta joukkoa kuullaan paremmin kuin pientä porukkaa. Liittyä voi yhdistyksen Facebook-sivun kautta.

Ystäväni pelastama koira

Tähän väliin kevennykseksi juutuubivideo koirasta, jonka ystäväni Englannista on juuri adoptoinut. Koira on nyt hänellä. Koiran takajalat ovat jostakin syystä heikot/loukkaantuneet, joten kävely tapahtuu etutassujen varassa.

Lisää videoita hänestä Youtubessa hakusanoilla Rem handstand dog. Rem on lyhenne nimestä Rembrant.

Syysmyrskyinen keskiviikko

Tänään on kyllä sellainen ilma, että jonnekin muualle tahtoisin, vaikka eipä tässä kauaa menekään kun taas lähden. Jotenkin tuo ilma väsyttää, ja niinpä kuukahdinkin eilen ihan täysillä petiin ja nukahdin heti. Nuo silkkilakanat kun ovat NIIN ihanat, nyt varsinkin kun sain sen silkkitäytteisen peittoni pesulasta. Tuntuu ihan kuin hattarapilveen kääriytyisi, niin kevyt ja pehmeä! Taidan tilata toisenkin setin. Vuodevaatteisen laadulla on todella iso merkitys nukkumismukavuuteen!

Se toissapäiväinen sämpylänhimo taisi ennakoida suolan puutosta. Valmisleiväthän ovat tunnetusti liian suolan lähteitä. Eilen asia repesi niin, että olisin voinut kaataa merisuolaa purkista suoraan suuhuni. Keitin sitten pari kananmunaa ja söin ne nautinnolla suolan kanssa. Jo helpotti!

En kovinkaan ole suolaista ruokaa syönytkään viime aikoina, joten ehkä siinä oli jonkin mineraalin/hivenaineen puute kyseessä. Jodia saan varmaan tarpeeksi merilevästä, mutta ehkä pula olikin jostakin ihan muusta. Väitetään tosin, että nesteen aiheuttama turvotuskaan ei lähde ihan ilman suolaa, eihän se usein lähde ilman vedenjuontiakaan. Tiedä sitten mikä on totuus.

Mutta sitten on ilmennyt toinen himotus, joka varmaan on kyllä tapasellainen: minun nimittäin tekisi ihan hurjasti mieli kahvia ennen nukkumaan menoa. On se kumma, että kolmikymppiseksi olen aina inhonnut kahvin makua, ja nyt sitä sitten pitäisi kitata jatkuvasti! Pitänee amerikkalaiseen tapaan päätyö decaf-versioon. Mistähän niitäkin löytyy... Tilaan kahvini yleensä iHerbistä, ja se on aiemmin mainitsemaani reishi-versiota. Mikä puute voisi ilmetä kahvinhimona? Antioksidanttien? Ei, taidan edelleen olla sitä mieltä, että kahvinjuonti on vain tapa.

Muuten makeanhimo on suurinpiirtein poissa. Olen syönyt sillä tavalla, että verensokeri on pysynyt tasaisena, joten sillä on näköjään todella iso merkitys. Yleensä se pahin makeanhimo tulee iltaisin, ja eilisiltakin jo näytti hiukan merkkejä siitä, mutta söin kolme satsumaa ja menin nukkumaan, homma oli hoidettu sillä. Nuo satsumatkin olivat aika kirpeitä ja haileankeltaisia, kaiketi laitettu hiukan liian raakana hedelmätiskille. Hyhhyh. Toisinsanoen niissä ei tainnut todellakaan olla paljoa hedelmäsokeria rääkkäämään maksaa. Hyvä se.

Gluteeni

Olen aiemminkin kirjoittanut gluteenista ja tässä hiukan lisää. Gluteenia löytyy viljoista, eli tarkemmin sanottuna se on vehnän, ohran ja rukiin sitkoaine. Viimeisimmät tutkimukset antavat aihetta epäilyille siitä, että ravinnon gluteeni linkkautuu moniin autoimmuunisairauksiin (ei yksinomaan keliakiaan), kuten esimerkiksi psoriasikseen, artriittiin ja vaikkapa yleiseen väsymykseen. Yhteys on helppo todeta, jos oireet poistuvat kun kuukaudeksi jätetään pois gluteenipitoiset ruoka-aineet.

On myös olemassa vehnän ja rukiin risteytys, triticale, jota gluteeniherkät joutuvat myös välttämään ruokavaliossaan.

Gluteenia voi olla piilossa monessa ruoka-aineessa. Rodale listaa muutamia näistä.

Kaupoissa myydään erilaisia vähärasvaisia tai jopa rasvattomia spraytuotteita (leivontaspray), joita käytetään vuokien yms. voiteluun niin, ettei ruoka tarttuisi niihin. Näitä markkinoidaan vähäkalorisina vaihtoehtoina. Ne kuitenkin saattavat sisältää gluteenia eräänä tarttumista estävänä aineena. Kannattaa siis niiden sijasta käyttää esim. voita tai lasipullohin pakattuja öljyjä, sillä ruoka-aerosolipurkit saattavat olla hormonihäiritsijä bisfenoli-A:lla vuorattuja.

Sushipalat lautasellasi tai jotkut aasialaiset ruoat, joissa on surimia, tai jotakin muuta rapujäljitelmää. Niissä on todennäköisesti vehnägluteenia. Samaten vehnägluteenia saatetaan käyttää soijakastikkeen sakeuttamisaineena. Kannattaa siis tarkistaa, mistä sushissa käytetty kala on peräisin. Jos epäilee soijakastikkeessa olevan gluteenia, kannattaa pyytää tamarisoijaa, joka on gluteeniton vaihtoehto. Jos sushia syö usein, kannattaa täältä ladata itselleen taskuoppaan, jonka avulla voi valita ekologisimmat ja puhtaimmat kalavaihtoehdot lautasellesi.

Lisäravinteet, joiden etiketissä mainitaan tärkkelys (starch) tai muunneltu tärkkelys (modified food starch) eräänä ainesosana. Tärkkelys saattaa olla gluteenipitoista, joten kysy asiasta valmistajalta.

Joissain salaatinkastikkeissa saatetaan käyttää sakeutusaineena vehnä-/ohra-/ruispohjaisia aineita.

Kuivatut hedelmät ja pähkinät on saatettu valmistaa tehtaissa, joissa samoilla välineillä valmistetaan muitakin tuotteita, joten gluteenikontaminaatio saattaa tapahtua jossakin vaiheessa.

Sinapissa on usein käytetty jauhoja, joten kannattaa tarkistaa ainesosalista tai vaihtaa suosiolla dijon-sinappiin.

Maustetut jogurtit sisältävät usein viljapohjaisia sakeuttamis- ja stabilointiaineita. "Luonnolliset" makuaineet saattavat olla osin viljaperäisiä siirappeja.

Karkeissa, kuten lakritsassa, suklaassa ja monissa muissa suosituissa makeisissa saattaa olla gluteenia.

Valmiiden liemiaineiden ja muiden senkaltaisten tuotteiden ainesosalista kannattaa myös aina tarkistaa gluteenipitoisen tärkkelyksen varalta.

Tuli vaan mieleen tämä aihe tänään kun sorruin ostamaan kaksi vehnäsämpylää... Huomenna taas gluteenittomuuden ruotuun!

Naringiini

Naringiini on flavanoliglykosidi, joka antaa mm. tonic-vedelle sen kitkerän maun. Naringiinia saadaan etenkin greipistä, sen kuoresta ja mehusta. Se on tehokas flavonoidi, jolla saattaa olla suotuisaa vaikutusta mm. painonpudottamiseen ja tyyppi 2 diabeteksen hoitoon.

Naringiini alentaa kolesterolia ja saa maksan hajottamaan hiilihydraattien sijasta rasvaa. Sen sokeritonta muotoa, aglykonia, jota kutsutaan naringeniiniksi, esiintyy kaikissa sitrushedelmissä jossain määrin.

Voisi ajatella, että sitrushedelmien, ja etenkin greipin syöminen suurissa määrissä olisi suotuisaa, mutta naringiinilla ja sen sukulaisflavonoideilla on eräs haittapuolensa  - ainakin niille ihmisille, joilla on joku lääkitys, joka maksassa metaboloituu saman sytokromi P450 -entsyymin (CYP450) kautta. Tämä voi johtaa siihen, että lääkeaineen lisääntyneeseen tai vähentyneeseen pitoisuuteen kehossa, mikä voi aiheuttaa ongelmia ja jopa vaaratilanteita. Tästä syystä kannattaa aina tarkastaa lääkkeen määrännneeltä taholta onko sillä interaktio greippimehun kanssa.

Ruokailuvaihtoehtojen pienimuotoista tarkastelua

Nyt tuntuu siltä, että ruokavalio on ollut hollillaan tuon proteiinin suhteen, eli treenikamppeet eivät enää haise niin ammoniakille. Tarkastellaanpa hiukan esimerkkipäivää. HUOM! Esimerkkipäivä ei ole mitenkään minun tavallinen ruokapäiväni, eikä myöskään mitenkään suositusten mukainen. Esimerkki on tehty havainnollistamaan lähinnä eri ruoka-aineiden merkitystä ruokavaliossa. Sokerikoukusta irtipääsemiseksi pitää verensokerin pysyä tasaisesti hyvällä tasolla, joten ainakin minulla proteiinipitoinen ruoka auttaa siinä.

Olen huono syömään aamiaista, joten ennen salille lähtöä se voi olla vaikkapa vain heraproteiinijuoma. Esimerkiksi tämä on hyvänmakuinen.

Hyvä maitosuklaan maku.

Aamiainen siis yksi mittalusikallinen veteen sekoitettuna:
- 140 kcal
- proteiinia 30 g
- rasvaa 2 g
- hiilihydraattia 1 g

Lounas (salilta tultua):
* purkki rahkaa (200 g)
- 130 kcal
- proteiinia 22 g
- rasvaa 0,6 g
- hh 8,4 g

*2 dl sokeritonta mehukeittoa
- 18 kcal
-  hh 4,6 g

*150 g marjoja
- 61 kcal
- prot 1,1 g
- rasvaa 0,8 g
- hh 10,8 g

*mittalusikallinen Super Seeds -jauhetta:
- 70 kcal
- prot 6 g
- rasvaa 2,5 g
- hh 9 g

Iltapäivän välipala kahvi (soijamaidolla) ja proteiinipatukka (Leader So-lo Carb Suklaa):
*20 ml soijamaitoa
- 7 kcal
- prot 0,6
- rasvaa 0,4 g
- hh 0,5 g

*proteiinipatukka 61 g:
- 208 kcal
- prot 22 g
- rasvaa 6,3 g
- hh 22 g, joista 17 polyoleja

Illallinen, 2 munan kinkkumunakas ja salaattia (tomaatti, sipuli, kurkku, salaatinlehtiä):
* kananmunat yht.
- 157 kcal
- prot 13,8 g
- rasvaa 11,3 g
- hh 0,3 g
* keittokinkku 150 g
- 160 kcal
- prot 24,7 g
- rasvaa 6,8 g
- hh 0 g
* salaatti 200 g
- 46 kcal
- prot 1,7 g
- rasvaa 0,5 g
- hh 8 g

Iltapala (soijajogurttia ja marjoja):
* soijajogurtti 250 g
- 115 kcal
- prot 10 g
- rasvaa 5,8 g
- hh 5,3 g
* marjoja 150 g (katso ravintomäärät ylempää lounaan kohdalta)

Aamiaisen proteiinipirtelö vielä uusiksi iltapalaksi.

Yhteensä:
- 1252 kcal
- prot 161,8 g
- rasvaa 38,8 g
- hh 53,8 g

Hmmm. Tässä tulee niukinnaukin täyteen tavoite syödä 500 g kasviksia ja marjoja päivässä. Se olisi tärkeä juttu. Proteiinia on myös edelleen liikaa.

Jospa vaihdamme illallismunakkaan salaatteineen tyhtiin annokseen tilli-kesäkurpitsakeittoa, jolloin illallisen makrot olisivat seuraavanlaiset:

Kesäkurpitsa-tillikeitto
* keskikokoinen kesäkurpitsa 350 g
- 59 kcal
- prot 2 g
- rasvaa 1,4 g
- hh 8,8 g
* kaksi keskikokoista sipulia
- 30 kcal
- prot 1,4 g
- rasvaa 0,2 g
- hh 5,3 g
*kasvisliemi 3 dl
- 28 kcal
- prot 0,9 g
- rasvaa 2,1 g
- hh 1,2 g
*oliiviöljy 1 rkl (sipulien kuullottamiseen)
- 119 kcal
- prot 0 g
- rasvaa 13,5 g
- hh 0 g
*kevytkerma 10% rasvaa 1 dl
- 120 kcal
- prot 3,1 g
- rasvaa 10 g
- hh 4,5 g

Tee keitto seuraavasti (tarvitaan siis myös nippu tilliä):

Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota ne oliiviöljyssä kattilan pohjalla (älä anna ruskistua). Lisää sen jälkeen kasvisliemi ja pilkotut kesäkurpitsat. Anna poreilla kannen alla, kunnes kesäkurpitsat ovat pehmeitä. Ota kattila pois hellalta ja soseuta keitto. Lisää vettä tarpeen mukaan. Sekoita kerma ja hienonnettu tilli. Mausta (valko)pippurilla ja lisää tarvittaessa suolaa.

Koko päivän makrot olisivat siis keiton kanssa seuraavanlaiset:

- 1245 kcal
- prot 107 g
- rasvaa 45,5 g
- hh 64,3 g

Ei edelleenkään näytä hyvältä. Suuri määrä hiilihydraatteja turvottaa (ainakin minua). Jos söisin noin paljon rasvaa, niin hiilihydraattien määrä pitäisi olla aika alhaalla. Kasviksia keittovaihtoehdon kanssa on enemmän, mikä on hyvä asia. Kalaa tai omega-3 -lisää pitäisi mahduttaa tuohon vielä.

Kuten sanottu, tämä makrojen tarkastelu on vain nyt tällaista "ääneenajattelua", mutta ehkä siitä saa jotain vinkkiä vaihtoehdoista.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että liika proteiini pakkautuu kylkiin siinä, missä liika rasvakin :)

Liikuntapäiväkirja - 18 viikkoa takana

Huh, ensinnäkin täytyy kertoa, että ne syöpälääkkeeni löytyivät. Purkki oli jotenkin päässyt kierähtänään allaskaapin laatikosta kaapin alle. Eilen se lääke jäi siis ottamatta, ja oikeastaan ehti jo tulla ihan normaali olokin, mutta taas ne sivuoireet jatkuivat sitten kun otin tämän päivän annokseni aamulla :(

Mutta asiaan: Kuntosaliliikuntaa on nyt siis aktiivisemmin harrastettu kokonaista 18 viikkoa, eli neljä ja puoli kuukautta. Mennyt viikko oli suhteellisen hyvä, perjantaina vaan erinäisten asioiden hoito (ja aamuväsymys, jos suoraan sanotaan, aukeaahan sali klo 5 aamulla) esti salillakäynnin, eli käytännössä yksi aamupilates jäi ohjelmasta. Kuntopyörää on poljettu veren maku suussa se välttämätön viikon kiintiö. Yäk edellleen sille.

Viikolla tutustuin tuohon isoon ja omituiseen jumppapalloon paremmin. Tuntuu, että se on paljon monipuolisempi värkki kuin kuvittelinkaan. Sillä saa helposti itsensä hikeen, katsokaapa vaikka tämä noin viiden minuutin pitkä pätkä alla. Viimeinen liike on erityisesti tehokas koko kropalle.

Tuota viimeistä liikettä tein aika paljon torstaina treenin päätteeksi, ja kyllä tuntuu joka puolella kroppaa. Olinkin torstaina salilla koko iltapäivän ja pidin treenin välillä hiukan paussia istumalla takakenossa tuon pallon päällä katsomassa TV:tä. Siis sellaisessa asennossa, jossa vatsalihakset saavat rutistusta kun palloa hitaasti rullailee allaan edestaas. Ihan hyvää lihaksille sekin.

Ensi viikolla jatketaan samaan tahtiin. Makeanhimokin on jo melkein selätetty, eli parempaan päin mennään.

iHerbin kosmetiikkaa ja muuta höpinää

Olen kääntänyt tänään koko huushollin ylösalaisin, koska en löydä mistään syöpälääkkeitäni. Ongelman ydin on siinä, että en muista yhtään milaisessa purkissa viimeinen satsi minulle apteekista myytiin. Tähän mennessä olen syönyt loppuun ison loodan, jossa tabletit olivat blistereissä. Sellaista nytkin etsin, mutta nyt iltasella putkahti mieleeni, että mahdoinkohan nyt saada jonkun muun firman lääkettä, ja jos, niin silloin se saattaa olla pienessä purkissakin. Ja purkki saattaa olla lasia tai muovia.

Jälleen kerran ihmettelen, miten todella vanhat ihmiset pärjäävät lääkkeittensä kanssa, kun ei tässä asiantuntijallakaan pysy aina käsitys siitä minkämallisia pillereitä nyt on käytössä. Noh, olen tänään ilman ja jatkan hakemista huomenna. Ellei löydy niin sitten apteekkiin.

Välillä hiukan iHerb-juttua. Tilailen sieltä yhtä sun toista, mm. jatkuvasti käyttämääni Bio-Strathia ja proteiinijauheita. Hinnat ovat edullisia. Nyt olin aikeissa tilata jonkun Physician's Formula -sarjan luomuripsiväreistä, mutta ne näyttivät toissaviikolla olevan loppu. Ulkomaisissa blogeissa niitä niin kiitellään.

Tilasin sitten paketinpainikkeeksi rajausvärin, jonka pitäisi myös kasvattaa ripsiä, eli se on siis 2-in-1  Lash Booster Eyeliner + Serum. No minulla ei tunnu mikään todella kasvattavan ripsiä, mutta tilasin sen silti ruskeana, koska pidän hiukan pehmeämmästä väristä kuin mustasta.

Holeanvärinen kynä saapui.

Lupauksia...

Tästä todella pidin! Tussimainen kärki, jolla saa hyvin siistiä jälkeä! 

Kun hinta on vielä alle kympin niin ostos oli oikein hyvä. Jos se vielä ripsiä kasvattaisi niin aina parempi, mutta en odota sitä henkeäni pidättäen. Rajaus myös pysyy hyvin, eikä sotkeennu helposti piirtäessäkään.

Toinen löytö oli Honeybee Gardens JobaColors Lip Liner sävyltään Zen. Ajattelin ensin kun sen näin, että eihän tämä  t-o-d-e-l-l-a-k-a-a-n  ole minun värini, koska se näytti ihan ruskealta. Vaan olipa kuin olikin oikein hyvä sävy!

Tässäkin se näyttää aika ruskealta, mutta kun rajoja hiukan pehmentää, niin se on todella luonnollinen sävy

Tässä kovan hankaamisen jälkeen, eli pysyvyys on hyvä ja kohta aletaan jo haastaa suuresti arvostamani Lumenen huultenrajauskynäkin.

Hinta noin alta vitosen euroissa. Pitänee tilata toinenkin.

Sittten pitää vielä esitellä hyvä keksintö. iHerb myy e.l.f.-merkkistä kosmetiikkaa edullisesti. Ostin valkoisen kajalin, eli Eye Widenerin, pari euroa. Eikä siinä mitään, aika tavallinen valkoinen kajalkynä, MUTTA siinä oli kekseliäästi laitettu teroitin mukaan.

Katsotaan, miten hyvin tuo viritys pysyy tallella....

Eikä päivää ilman lankeemuksia. Tässä iltapalanmallia teekupposen kanssa ja terveellisempi elämä alkakoon taas huomenna.

Jättiläiskorvapuusti!

Lokakuun Livbox

Varmaan ehdittekin ihmetellä, että missä se lokakuun Livbox-postaus on. Hiukan myöhässä tulee, mutta parempi kuin ei silloinkaan.

Paketin silkkipaperi oli tällä kertaa soinnutettu ruskan väreihin. Niille, jotka ovat Livboxia nyt tilanneet vuoden (niin, palvelu täyttää vuoden näihin aikoihin), oli paketissa jotakin ekstraa. Sinänsä hassua, koska olen ymmärtänyt, että ensimmäiset Livboxit menivät veloituksetta kosmetiikkabloggareille, jotta lanseeraus saataisiin hyvin käyntiin.

Sisällössä ei tällä kertaa ollut selkeää "punaista lankaa", mutta eipä sillä väliä. Otin ensimmäiseksi käyttöön Louis Widmerin kuorintavoiteen ja kokeilinkin sitä naamaani, vaikka se sisälsikin karkeita partikkeleita, joita ei ohuelle iholle suositella. Siinä on myös hedelmähappoja, jotka kuorivat ihoa myös omalta osaltaan. Ihan näppärä matkakoko mukaan reissuille.

Trind Nail Repair pääsi tänään käyttöön. Hiukan työläältä kuulostavaa on käyttää sitä ohjeen mukaan joka päivä 2-3 viikon ajan. Hmmm. Vähän epäilen, että mahtaako vetää vertoja suuresti rakastamalleni Nailtiquesin proteiinilakalle, mutta kerron sitten muutaman viikon päästä miltä vaikutti. Nyt onkin hyvä kasvattaa kynsiä, koska leikkasin ne pitkästä aikaa aika lyhyiksi.

Born to Bio onkin minulle ihan uusi luomumerkki. Boxin mukana tullut täysikokoinen suihkugeeli tuoksuu ihanan mangoiselta, mutta eikö sitä olisi voinut laittaa pumppupulloon?

Matkalaukkuun päätyy myös Schwarzkopfin BC Oil Miracle  - pieni näytepullo hiuksia hoitavaa öljyä, joka antaa myös lämpösuojan. Tuoteselosteessa luvataan, että se ei lätistä hiuksia, joten katsotaan, onko tästä kilpailijaksi käyttämälleni Faroukin Biosilk-seerumille.

Favoran Hoitava Käsivoide ei saanut minua hyppimään kattoon, koska tuota merkkiä sai joka joulukassissa ja muutenkin entisessä työpaikassani. Tosin käsivoiteitahan tarvitsee aina, eli peruskamaa. Putkilo on täysikokoinen, joten plussaa siitä.

Lisäksi laatikossa oli kaksi tuoksunäytettä, eli pieni pussukka (!! -siis samanlainen pakkaus kuin näytevoiteissa yleensä) Espritin Duo Womenia ja sitten "normaali" 1,2 ml:n lasiputkilo Marc Jacobsin Honey'a, joka on mielestäni aika kiva tuoksu. olisin todella mielelläni ottanut tästä minipullon!

Periaatteessa kokonaisuutena boxi saa kuitenkin ihan hyvän arvosanan. Kaikki ovat käyttökamaa, eivätkä varmasti jää lojumaan minnekään laatikoiden pohjille.

Sokerikoukku ja syömisistä yleensä

Eilen jäi kirjoittaminen sikseen kun kulhollinen mustikkasoppaa levisi pitkin keittiötä. Ei kyllä yhtään naurattanut.

Tällä sopalla ja pakastekuivatuilla, sokeroimattomilla marjoilla piti lääkitä makeanhimoa, mutta tämä homma siis rajoittui Punnitse & Säästä -kaupasta ostettuihin kalliisiin pakastekuivattuihin marjoihin. Taidan tilata paremminkin iHerbistä. Tässä nyt yksi merkki, mutta sanoilla "freeze dried" löytyy muutakin.

Ärsyttävää olla tällainen sokerihiiri, mutta tämä kaikki repesi siitä kun lauantaina kaupassa käydessäni "sallin" itselleni pienen pussillisen irtokarkkeja. Aivan niin, sen jälkeen olisin syönyt vaikka keittiön kaapinovet, jos ne olisivat sattuneet olemaan sokerilla makeutettuja.

Menee aina noin pari viikkoa ennenkuin himosta pääsee taas täydellisesti irti. Tämä vaatii totaalikieltäytymisen makeasta.

Ihan sama juttu on vehnäpullan kanssa. Syöt palan hyvää pitkoa, ja hups  - koko pitko katoaa samaan kitaan. Ja voi niitä tuskia kaupassa pulla- ja leipähyllyn luona!

Kuten olen aiemmin maininnut, tykkään laittaa smoothieita, joihin jäisten marjojen lisäksi laitetaan mahdollisimman värikäs ruukkusalaatti. Yleensä laitan mukaan myös esimerkiksi munanvalkuaisproteiinia (jauheena) tai heraproteiinia ja avokadoa/lesitiiniä, ja vaniljasteviaaa. Sitten eräs ystäväni ihmetteli suureen ääneen, että mitä se ruukkusalaatti siellä tehosekoittimessa oikein tekee?

No sen smoothien varjolla tulee syötyä enemmän rehuja ihan vaivihkaa. Avokado ja lesitiini taas tuovat kuohkeutta smoothielle (ja hyvää rasvaa).

Voisihan sitä ihan hyvin elää heraproteiinijuomillakin. Minulta se kyllä onnistuisi. Erään toisen ystäväni mukaan se tulee halvemmaksikin kuin maitorahka. Mutta maitorahka on hapanmaitovalmiste ja käsittääkseni sisältää suolistolle hyviä bakteereja. Siksi syön sitäkin.

Vaihtoehtoherkku on soijajogurtti, johin sekoitetaan mustikoita, raejuustoa ja joka maustetaan juuri tällä vaniljastevialla. On muuten todella hyvää!

*****

Kävin tässä välissä paikkakunnan IESAFin porukan illallisilla, joka tälllä kertaa oli japanilainen. Erittäin hyvää ruokaa, ja paikan nimi on Karu. Muutama kuva alla.

Vasemmalta oikealle: Tempurarapuja, lohisashimia ja minun misokeittoni.

Vieresä istuneen Clairen teriyakiribsit ja misokeitto.

Minun voikalani kevätsipuli-limekastikkeella ja wakamesalaatilla.

Jälkkäriksi vihreällä teellä maustettua suklaata ja valkosuklaata.

Palatessani kotiin oli joku vatipää parkkeerannut Hiacensa MINUN parkkiruutuuni! Onneksi nykyään saa auton omistajan/haltijan aika pienellä vaivalla selville, joten soitin hänelle ja vaadin häntä siirtämään autonsa hetipaikalla. Näin kävikin, mutta sitten hänen tässä taloyhtiössä asuva poikansa tuli paikalle, ja sain korottaa ääntäni oikein kunnolla. Hänen mielestään ei asiassa ollut mitään haittaa, isänsä kun oli vain käymässä siellä ja olisi muutenkin siirtänyt pian autonsa pois (huom. tätä kirjoittaessa se sama auto tönöttää talon julkisivun edessä ja minun kiukunpuuskastani on jo kulunut pari tuntia). Idiootit!

Tallimestarin kiisseli

Minun lapsuudenkodissani oli karviaismarjapensaita, ja yhtäkkiä sen muiston putkahtaessa mieleeni alkoi tehdä ihan hullun lailla mieli kypsiä, meheviä karviaisia. Niitä vaan ei tahdo löytää mistään, edes torilla en ole nähnyt. Jos löytäisin, niin tekisin niistä joko kastiketta savukalalle, tai sitten tallimestarin kiisseliä, jonka ohjeen annankin nyt tässä niille onnellisille, joilla karviaisia on omasta takaa.

Punaisia karviaisia.

Tallimestarin kiisseli 

1/2 l (punaisia) karviaisia tai 3 dl karviaissosetta
1 l vettä
2 dl sokeria tai maun mukaan
4 rkl peruna- tai maissijauhoja
2 dl jauhettua/raastettua, kuivahkoa hapanlimppua
2 rkl fariinisokeria (tavallinenkin käy)
1 rkl tummaa kaakaojauhetta

Laita karviaiset tehosekoittimeen ja hienonna ne soseeksi (tai käytä valmista karviaissosetta).

Valmista kiisselipohja sekoittamalla (kylmä) vesi, sokeri ja perunajauhot. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen (ettei klimppiinny) varoen kuitenkin sen polttamista pohjaan. Seoksen paksutessa kiisselimäiseksi anna sen kiehahtaa edelleen sekoitellen ja ota sitten se pois levyltä.

Anna kiisselin hiukan jäähtyä (sekoitellen) ja lisää sitten sekaan karviaissose.

Paahda kuivalla paistinpannulla leipäjauhelmaa. Mausta se sitten sokerilla ja kaakaojauhoilla.

Vanhanaikaisesti tarjoillessa kiisseli laitetaan annoskulhoihin kerroksittain paahdetun leipäjauhelman kanssa (päällimmäiseksi kerrrokseksi leipäjauhelmaa) ja tarjotaan maidon kera. Kermavaahtoakin sopii toki kokeilla tämän ihanan kiisselin kanssa.

Varmaan tämä tulisi punaherukoistakin aika hyvää?