Makeista makein tuoksu - Aquolina Pink Sugar

Välillä tuntuu siltä, että mitä minun varastoistani ei löydy, sitä ei ole olemassakaan! Törmäsin nyt tällaiseen tuoksuun, joka on niin mahtavan makea, että ei mitään rajaa.

Aquolinan Pink Sugar on hedelmäinen gourmand-tuoksu, joka lanseerattiin vuonna 2004. Aquolinan historiasta voi lukea lisää aiemmasta postauksestani, jossa myös käsiteltiin tätä samaa tuoksua (postaus on täällä).

Kuvakaappaus: fragrantica.com

Tuoksun kärjessä on vadelmaa, appelsiinia, bergamottia ja viikunanlehteä. keskivaiheilla on pinkkiä hattaraa, lakritsia, mansikkaa, punaisia marjoja ja kieloa.

Pohjatuoksuna on toffeista karamellia, vaniljaa,
valkoista myskiä, mausteista tonkapapua ja santelipuuta.

Tämä on kyllä todellinen karkkipläjäys!

*****

Olimme eilen ystäväpariskuntamme luona Turun Varvintorilla istumassa iltaa roséviinin, kesäkurpitsa-vuohenjuustokeiton ja brittityylisten sandwichien kera - nyyttärimäisesti olin luvannut tehdä voikkarit.

Samat täytteet olivat noissa kuin aiemmassa Tall Ships Races -postauksessa. Kuva otettu ennen reunojen trimmaamista. Niinhän ne taas kävivät kuin kuumille kiville. Kaksi jäi.

Hienot olivat näkymät heidän parvekkeeltaan!

Nähtiin kirkkovenekin soutajineen!

Kolmimastoparkki Sigyn on nykyään Varvintorin rannassa omassa altaassaan.

Toin isäntäväen Erwin-koissulle hirvijäätelöä, ja siitä syystä olin niin absoluuttisesti hänen suosiossaan, etten edes vessaan päässyt yksikseni 😍.

Sveitsiläismiljonäärin iso luksuspaattikin kellui vastarannalla. Tästä voit lukea uutisjutun siitä.

Hiustenhoitoa ja muuta

Pesin juuri hiukseni, jotka olivat tuhannen takussa eilisen humputtelukierroksen päätteeksi. Istuimme ystäväni kanssa Aurajokirannassa Vaakahuoneella, ja siihen sitten tulla pelmahti vielä yläkerran naapurini tuosta samaisesta jokirannasta, ja iloinen ilta jatkui sitten vielä hänen kanssaan.

Vaakahuoneen rantamaisemia.

Hiustenpesuun löytyi varastoistani BC Bonacure Peptide Repair Rescue Micellar -shampoo ja saman sarjan hoitoaine. Ovathan ne parmpia kuin jotkut tavalliset markettituotteet, mutta eivät vedä vertoja aiemmassa postauksessa esittelemilleni REF-merkkisille, jotka todella selvittivät takkuisen ja kihartuvan pehkoni.

Sivelin sitten vielä pituuksiin Olaplexin No7 - öljyä, mutta silti hiukset tuntuvat edelleen takkuisilta. Enkä pidä tästä öljystä ollenkaan, siksi se on lai laatikoitten pohjalle jäänytkin pyörimään.

Mutta näillä mennään. Hiukset pitäisi saada nyt jollakin kuosiinsa, sillä huomenna menemme kyläilemään ja keskiviikoksikin on tiedossa "ulkoilua". Perjantaina palajan taas Saksaan huilaamaan. Työstä käy tämäkin lomailu!

Varastoistani löytyi sinne unohtunut L'Anza Keratin Healing Oil Lustrous Finishing Spray. Miten lie sinne unohtunut, sillä tämä ei ole pöllömpi tuote. Tämä on keratiini- ja öljypitoinen, mutta nopeasti kuivuva ja voimakkaan tuen antava viimeistelysuihke, joka tosiaan lisää hiusten kiiltoa. Suihke antaa lämpösuojan (260 C) ja siinä on myös kosteussuoja, eli hiukset pysyvät kuosissaan sadesäälläkin.

Paksujen ja raskaitten hiusten tyvikohotukseen sopii sitten Osis+ Volume Up Volume Booster Spray. Tässä on keskiverto pito, mutta se saa nyt kelvata, kun muut tuotteet ovat Saksan-kotona. Vähentääpä tämä ainakin sähköisyyttä ja lenteleviä karvoja.

*****

Hiukan pakkaa väsytellä tänään! Ja väsyneenä kaikki vitsitkin tuntuvat hekottelun arvoisilta, kuten Duolingon avulla ruotsin kielen taitoaan kohennelleen psykiatriystäväni juttu Facebookissa. Hän oli mansikoita syötyään kääntänyt lauseen "Hän on maanviljelijä" "Han är en jordgubbe", eikä tämä mennyt Duolingossa läpi. Vaikka voisihan se olla jotenkin loogistakin?

Tälle olen nyt sitten hihitellyt täällä yksikseni 😆😂.

Rakuunainen kana-herkkusieni-riisilaatikko

Jäi hiukan riisiä yli edelliseltä aterialta, joten halusin toisintaa joskus maistamani erinomaisen herkullisen kana-herkkusieni-riisilaatikon.

Tarvitaan:

n. 4 dl keitettyä riisiä (omani oli sekoitus basmati- ja jasmiiniriisiä)

300 g maustamattomia broilerisuikaleita

rasia herkkusieniä

2 dl kermaa

200 g tuorejuustoa (maustamaton/ruohosipuli/valkosipuli)

(sipuli- tai ruohosipulisilppua)

runsaasti joko tuoretta tai kuivattua rakuunaa (kuivattua n. 2 rkl tai enemmän)

musta- tai valkopipuria

suolaa

Siivuta herkkusienet ohuiksi viipaleiksi ja kuullota ne oliiviöljytilkassa pannulla. Jos käytät sipulia (sen jätin eilen pois), laita ne pannulle myös kuullottumaan.

Kun ne ovat kypsyneet, kaada ne uunivuokaan riisin kanssa ja paista kananpalat.

Sekoita ainekset uunivuoassa ja valmista kastike lisäämällä pannuun kerma ja tuorejuusto.

Anna tuorejuuston sulaa. Kun seos on saennut, mausta kastike (rakuuna saa maistua kunnolla). Tässä vaiheessa voi lisätä lirauksen valkoviiniä, mutta se ei ole pakollinen.

,

Kaada kastike riisi-kana-herkkusieniseoksen päälle ja laita vuoka uuniin n. 200 C kunnes se on läpikotaisin kuumaa ja kuplii ja ottanut hiukan väriä pintaan (n. 1/2 h).

Tarjoa salaatin kera. Tästä vuoallisesta tulee ainakin 4-5 tuhtia annosta.

Hinta:

Kuohukerma (Kotimaista) 1,15 euroa

Kanan paistisuikale 300 g (Kotimaista) 2,85 euroa

Herkkusieni 200 g 1,69 euroa

Valio Viola tuorejuusto 200 g (valkosipuli) 2,29 euroa

mausteet, riisi ja oliiviöljy yhteensä ehkä 50 senttiä

Yhteensä n. 8,48 euroa, eli jos tästä neljä syö, se tekee hiukan yli 2 euroa per annos, viidelle hinta on vieläkin edullisempi.

Ostoksilla Raision Myllyssä

Käyn aina silloin tällöin (ruoka)ostoksilla Raision Myllyssä. Eihän se ihan tässä vieressä ole, ja supermarketteja löytyy lähempääkin. Niistä löydän ihan samat tavarat,kuin Myllyn Prismasta. Mutta silti ajelen sinne Raisioon mielelläni joskus.

Nyt huomasin, että siellä on Yeppon myymälä. Iloisen myyjän mukaan se on ollut Myllyssä jo vuoden verran, mutta ei samassa paikassa, joten ilmankos en sitä ollut hoksannut. Yleensä kun käyn vain ja ainoastaan siellä Prismassa ruokaostoksilla (ja jos teen sen aamutuimiin, juon Kulman Keittiön kuppilassa jättilatten).

Huomatkaa koko verrattuna teelusikkaan!

Mutta siis siihen Yeppoon... Myyjä tuli heti juttusille ja päätin siinä vaiheessa, että voisihan sitä ostaa vaikka jonkin seerumin, niitä kun menee aina. 

Ystävällinen myyjä johdatti minua liikkeen läpi kokeilemaan kämmenselälleni useita kollageenipitoisia seerumeita kertoen, että "nämä lisäävät kollageenin tuotantoa ihossa" (asiahan ei ole ihan niin, kollageenisäikeiden syntyä voi stimuloida nykytiedon valossa vain tretinoiinilla - tai retinolilla, topikaalinen kollageeni vain parantaa ihon kosteustasapainoa). 

En viitsinyt korjata, ja pyysin kokeilla jotakin muutakin. Katsaus ympäri pienen liikkeen jatkui, ja huomasin myös, että möivät Numbuzinia (Numbuz.:n). Siitä voi jo innostua, koska kokeilemani sen brändin tuotteet ovat olleet kaikki todella loistavia ja postaukset niistä löytyvät haulla tästä blogista.

Päädyin siis ostamaan  Skin1004 Madagascar Centella - tuotelinjan Probio-Cica Intensive Ampoule - pullon hintaan 40 euroa. Kotona katsoin netistä Stylevanan hinnan, ja outs! Sieltä sen saisi hintaan 15,59 euroa (ja vielä mainoslinkki todisteeksi). Stylevanan ongelma on vaan siinä, että edes kuukausi ei riitä toimitukseen, eli hidasta on!

Tämä Probio-Cica on kuulemma Skin1004 Madagascar Centella -linja ikääntyvälle iholle.

Sitten kävin Prismassa, enkä sielläkään voinut välttää kosmetiikkahyllyjä. ne oli siirretty juuri matkalle kassoille, eli pyydys sekin, kun nyt ajatellaan, että marketissa on kaksi sisäänkäyntiä ja miltei jokainen käy siellä perällä olevilla maitohyllyillä. Näin nekin ihmiset, siitä huolimatta, mistä tulevat sisään, joutuvat kävelemään kosmetiikkahyllyjen ohi.

Heräteostoksena hankin Gosh Eye Brightening Conceal -voiteen (sävy 002 Soft Pink, ylhäällä), Essence Life Coral -huulinaamion (alavasemmalla) ja Catricen Poolside of Life Collection kynsilakan sävyä 003 Purple Skies (alaoikealla). Se näyttää tältä kynsillä yhdellä kerroksella.

 Siis se on hyvin sateenkaaren värejä heijastava vaalea lila.

Kiinnostiko joku näistä erityisesti? Postausta tulossa erikseen ainakin joistain.

Balea

Balea on saksalaisen kemppariketjun Dm:n oma merkki. Näistä tuotteista olen maininnut täälläkin moneen otteeseen. Mutta mitä tuo nimi tarjoittaa?

"Balea on Clausiliidae-heimoon kuuluvien pienten, hyvin pitkänomaisten, ilmaa hengittävien maaetanoiden suku." Wikipediasta näkee kuvankin. Toisaalta se voi myös viitata Bâlea-nimiseen järveenkin Romaniassa.

Balealla on paljon hyviä tuotteita, joista erityisesti pidän Beauty Hyaluron -tuotelinjan yövoiteesta. Tätä alle kuuden euron voidetta on hankala kalliimpienkaan, edes selektiivisen kosmetiikan voiteiden päihittää.

INCI-lista on ilahduttavan lyhyt. Siinä on runsaasti mm. glyseriiniä, erikokoista hyaluronihappomolekyylejä, E-vitamiinia, jojoba- ja soijaöljyä. Voiden on miedosti hajustettu. Ellei tällä iho pehmene, niin ei sitten millään! Hankin juuri ennen Suomeen tuloani uuden purkin, ties monennenko.

Saman Beauty Hyaluron -sarjan päivävoide on suhteellisen kevyt ja tässä on hiukan samoja aineksia kuin tuossa yövoiteessa, poislukien öljyt. Voide on sen verran kevyt, että se menee meikinkin alle. Voiteessa on SPF15, joka siis suojaa ihoa 93%:lta UVB-säteistä (lähde Paula's Choice).

Tämän trion kevyin on Balea Aqua -kosteusgeeli, joka on jopa juoksevaa ja käy seerumista. Tämä onkin näemmän ihan eri tuotelinjaa kuin nuo edelliset, vaikka pakkaus hiukan hämää samankaltaisuudellaan.

Tässä geelivoiteessa on mm. glyseriiniä, pantenolia ja natriumhyaluronaattia thermaalivesipohjassa. Tämä kyllä tuntuu minun naamalleni ihan liian kevyeltä, mutta meneehän se seeerumin asemesta. Varmaan tämä olisi nuorelle ja epäpuhtaalle iholle täysi kymppi.

Löysin netistä joitain kauppoja, jotka toimittavat näitä myös Suomeen. Jos taas Saksassa Dm:ssä satutte käymään ostoksilla, niin tsekatkaapa vähintään tuo yövoide.

Kaikkien näiden hinta on viiden ja kuuden euron välissä.

Päivän safkat: Lämmin lohileipä

Iltalehdessä oli kivan vanhanaikaisia ruokaideoita, eli leipiä. Nämä - ja varsinkin oopperaleipä - olivat lapsuudenkotini siivouspäivän ruokaa, joiden laittamisesta lapsetkin selvisivät hyvin. Artikkeli on luettavissa täältä. 

Tänään meillä oli siis hiukan mukaeltuja lohi-kappelileipiä, joissa käytin eilisistä brittivoikkareista ylijäänyttä kylmäsavulohivarastoa.

Ohje pähkinänkuoressa: Pannulla paistettu rapea ja sisältä pehmeä leipäsiivu (on makuasia käyttääkö paistoon voita vai kuivaa pannua), jonka päälle ladotaan kerros kylmäsavulohta ja koko homma kruunataan häränsilmäksi ("sunny side up") paistetulla kananmunalla. 

Herra D totesi, että olipas hyvää. Niinhän se olikin, lisukkeena silmusalaattia, kirsikkatomatteja ja kurkkua. Kastike kunkin oman maun mukaan, yleensä oliiviöljyä ja balsamicoa & mustapippuria ja suolaa. Minulla tosin tomaattipohjainen majoneesikastike.

Mitään kovin monimutkaista en olisi halunnut tänään laittaakaan. Eilinen hauskanpito vaati veronsa ja tänään täällä on ollut hiukan trafiikkia + eräs 6-vuotias pikkuneiti noutamassa Saksasta hänelle tuomani koulutarvikkeet (=> kynät +hiuspinnit) noin miljoonan uteliaan kysymyksen kera. Terävä ja vilkas koulun aloittaja hän.

Nuoren neidin tuliaiset. Kyniä, joiden terissä oli kaikki sateenkaaren sävyt ja hiuspinnejä.

Vielä on pieni voipumus eilisestä!

Tall Ships Races 2024 Turku / Isot purjelaivat Turussa

Nonnih, istuimme iltapäiväauringossa ystävättäreni parvekkeella hyvän ruoan ja viinin kera katselemassa isoja purjelaivoja.

Ecuadorin laivaston koulualus Guayas lähtee Aurajoesta! Tämä oli kyllä hieno! Kuunnelkaa musiikki! Kesti hetken aikaa tajuta, että laulavat suomeksi ja miehistö huiskutteli meille mastoista. I-H-A-N-A!!!!!

Keltainen Bore on nykyään laivahostellina Aurajoen rannassa ja siellä  koulutetaan paikallisen ammatti-instituurin tulevia hotelli- ja ravintolatyöntekijöitä.

Laitoin kekkereille kolmioleipiä, joissa oli kolmea eri täytettä brittityyliin. Kananmunamurskaa majoneesilla ja vesikrassilla, voita ja kylmäsavulohta sekä pelkkää voilla siveltyä leipää ja ohuita kurkkusiivuja. Viimeksimainitut ovat ehdottomasti suosikkejani ja myös klassisen iltapäiväteen tarjottavia.

Höyrylaiva Ukkopekka palaamassa Aurajoen satamaansa. Viimeinen kesä silläkin Suomessa ja Turussa.

Jos nyt suoraan sanotaan, niin paljon "köyhemmät" olivat nämä Tall Shipsit verrattuna aikaisempaan. kyllä se vaan harmillista on, että ne maailman suurimmat venäläislaivat ovat olosuhteiden pakosta jääneet pois.

Aiempia Tall Ships Races -postauksia voit lukea täältä ja täältä. 

Minä sitten aina jaksan piristyä kaikenmaailman kuljetusvälineiden parissa. Autot eivät kiinnosta, mutta jostakin kumman syystä satamat, vesiväylät, rautatieasemat ja lentokentät ovat varsin piristäviä paikkoja. 

Niin paljon kuin matkustuskiintiö onkin ajat sitten tullu täyteen ja pelkkä matkustamisen ajattelukin aiheuttaa ahdistusta.

Humputtelumoodissa

Saavuin viime yönä Turkuun, hiukan vaille yksi yöllä. Pitkä matka, lähdin Aachenista puoli yhdeksän korvilla aamulla, sitten yhdellä junanvaihdolla Düsseldorfin kentälle (ja kas kummaa, molemmat junat olivat vain minuutin myöhässä per juna ja ihka ensimmäistä kertaa elämässäni jossain saksalaisessa julkisessa kulkuneuvossa tarkistettiin lippukin).

National Expressin RRX / RE4 (Rhein-Ruhr Express) Düsselin päärautatieasemalla.

Düsselin kentällä sitten ne normaalikuviot, eli Luftiksen loungesyömiset ja karkkibaari. Lufthansan loungeissa on myös ihan paperisia aikakaus- ja sanomalehtiä, toisin kuin monessa muussa loungessa.

Nuo vihreät, kirpeät nauhat ovat hyviä!

Siinä sitten meni stracciatellavanukasta suklaakastikkeella, porkkanakakkua ja rahkamunkkeja Apfelschorlen kera. Pääruoat tai salaatti- ja leipävalikoima eivät niinkään houkuttaneet, mutta curry- ja sitruunaruohomaustettua bataattikeittoa söin ennen makeita.

Namibaari on aina varma hitti Luftiksen loungeissa! Nyt oli valikoimassa myös jalkapallokääreissä olevia tikkareita noitten juuri loppuneiden EU-jalkiskisojen kunniaksi

Salaattibuffet ja hedelmät.

Leipiä ja sämpylöitä.

Päivän keitto ja kasvisruoka.

Kahta sorttia lämpimiä juuritaikinaleipiä ja rahkamunkkeja.

Erikoiskahvien kylkeen makeaa.

Jätskiäkin oli tarjolla, mutta jätin väliin, liian makeaa minulle.

Oli kumma kyllä vähän normaalia köyhemmät eväät, mutta ei se mitään, kun edessä oli miltei viiden tunnin odottelu Oslon Gardemoenissa.

Gardemoen on kyllä tasaisen tylsä. Viihdytin itseäni loungessa soittelemalla liki kaikki ystäväni läpi. Enää ei jaksanut syödäkään, kun lennollakin oli ateria. Eräs entinen Norjan-tiimini jäsen, André W. kertoi joskus aikoinaan, että Gardemoenin kenttä on poliittisen kähminnän tuloksena rakennettu Norjan sumuisimmalle paikkakunnalle, mutta omat lentoni sieltä tai sinne eivät koskaan ole sumusta kärsineet.

Mistä tulikin mieleeni, tänään kuulin, että esim. Saksassa ovat lennot kärsineet ja ylipäätäänkin maailmanlaajuista häikkää on ollut parinkin päivän aikana jonkin isomman tietoliikennehäiriön takia. Itse en huomannut mitään ongelmaa missään.

Varsin ryytyneenä pääsin perille, ja Tukholmassa ei edes lounge jaksanut kiinnostaa. "Matkahävikkikään" ei ollut kovin mittava. Aina siis kadottelen jotakin matkan varrella ja nyt hävikkiin kuuluivat vanhat lukulasit ja Swisscardin kynsiviila. Onneksi noihin Victorinoxin tuotteisiin saa varaosia.

Lukulasien hävittäminen on ihan omaa idioottimaisuutta. Tiedän tarkalleen, miten käy kun kuljen lasit pään päällä. Tämän hölmöyden vuoksi minulla pitää olla aina vähintään kolmet lasit: yhdet käsilaukussa, yhdet autossa ja yhdet muuten vaan varalla.

Ja kävely eilen pelkästään lentokentillä oli sitten Oura-orjapiiskurisormuksen mukaan n. 10 km. Eli kyllä tässä liikuntaakin saa.

*****

Mutta siitäkin sitten selvittiin. Viikonloppu on alkamassa ja humputtelumoodissa ollaan! Auto on taas vakuutuksessa ja ajelin hiukan kaupungilla tänään. Jokirantaan noitten laivojen luo ei ole mitään asiaa, ajaakseen sinne saakka alajuoksulle tarvitaan erillinen lupa.

Porukkaa oli kuin pipoa, ja en edes yrittänyt käydä kotikotona, joka sekin on Aurajokirannassa, tosin enemmän keskustassa kuin noiden laivojen luona.

Tässä Ecuadorin laivaston koulualus Guayas saapumassa Turkuun. Videofilkka on erään ystävättäreni kuvaama, hän ei halunnut photo creditejä nimellään, mutta kiitokset hänelle! Filkka on kuvattu hänen parvekkeeltaan, jonne naisporukalla kokoonnume sunnuntaina piknikille seuraamaan laivojen lähtöä Maarianhaminaan. Pistä ääni päälle, kun katsot ylläolevan filkan! Kunnon menoa!

Mukavaa alkavaa viikonloppua!