Pommeista päästiin, eilinen pikkuretki Monschauhun + vähän Vennbahnista

Pommit sitten saatiin pois Kölnin maaperästä keskiviikon aikana. Tässä vielä kuvatodistetta asiasta.Jos jotakin oppiakin tästä tuli, niin yksi zentner-tonni ei ole tuhat kiloa. Tässä tiedoitusvälineet sekoilivat, kun löydettyjä pommeja kuvailtiin. Puhuttiin 20 000 kg:n pommeista, joka vastaa noin kuorma-auton painoa. Sellaisia massoja eivät tuon aikaiset pommikoneet (WWII) pystyneet kantamaan, kun niitä pommeja piti olla enemmänkin kuin se yksi kyydissä. Grand Slam oli tietysti pommina oma juttunsa painoltaan, ja se tarvitsi oman koneensa kantamaan sitä WWII:n aikana. Mutta se siis toisen maailmansodan pommeista, ihan tarpeeksi on noista ollut harmistusta menneellä viikolla.

Lähdin eilen ostamaan kuivashampoota kaupungilta. Kävelin juuri bussiaseman ohi, kun tuli mieleeni, että voisihan sitä käydä jossakin muuallakin, ja hyppäsin Monschauhun menevään Schnellbusiin 66, joka sitten ajelikin sinne noin tunnissa. Monschauhan sijaitsee Belgian rajalla Aachenista eteläänpäin.

Tuo linna tuolla ylhäällä on nykyään nuorisohostelli.

Monschaussa vanhassa kaupungissa on kivoja pikkuputiikkeja.

Saksalaiseen tapaan jätskiannokset ovat valtavia ja kermaa pitää olla paljon.

Siellä oli hollantilainen torvibändikin, nimeltään Summer Bras(s), kovin kaksimielisesti. @summerbrassdenbosch

Letkeää oli musisointi, kuten kuulette! Vähän erilaista katumusisointia noinkin ison kokoonpanon voimalla.

Monschau on pieni paikkakunta Eifelin, Ardennien jatkeen kukkuloiden keskellä Rur-joen varrella. Kuuluisa sinapistaan ja silkkiteollisuudestaan.

Menin Monschauhuin muuten Roetgenin kautta. Täällä on sellainen erikoisuus, kuin Vennbahn, eli nykyään käyttämätön junanrata, joka tarjoaa erinomaiset puitteet pyöräilijöille.

Kuvakaappaus: vennbahn.eu

Kuvattavaa näkemälläni pätkällä ei juuri siinä kohdassa ollut, mutta tarina on mielenkiintoinen.

Vennbahn on 125 kilometrin pituinen käytöstä poistettu rautatiereitti, joka ulottuu Aachenista Luxemburgin Troisviergesiin ja ylittää Saksan, Belgian ja Luxemburgin rajat. Se on yksi Euroopan pisimmistä pyöräreiteistä, joka kulkee vanhan radan mukaisesti.

Rata rakennettiin aikoinaan hiilen ja raudan kuljettamista varten. Rataosuus Aachenista Monschauhun avattiin 30. kesäkuuta 1885. Raerenista Eupeniin johtava osuus avattiin 3. elokuuta 1887. Yhteys Walheimiin avattiin 21. joulukuuta 1889.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksan valtakunnan oli Versaillesin sopimuksen vuoksi luovutettava Eupenin ja Malmedyn alueet Belgialle 10. tammikuuta 1920. Uuden rajankäynnin seurauksena radan reitti muuttui useita kertoja Saksan valtakunnan alueen ja Belgian välillä. Belgia vaati Vennbahnin siirtämistä Belgian hallintoon, koska sillä oli erityistä taloudellista merkitystä Malmedyn ja Eupenin kaupungeille, ja se onnistui. Maaliskuun 27. päivänä 1920 rajankäyntikomissio, johon kuului edustajia Ranskasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Italiasta ja Japanista, päätti, että Belgian valtio olisi rautatielinjan ja sen asemien omistaja. Tämä synnytti tuolloin kuusi saksalaista eksklaavia, joista viisi on edelleen olemassa.

Toukokuun 18. päivänä 1940 Adolf Hitler määräsi, että alue liitetään uudelleen Saksan valtakuntaan, ja Vennbahn palautettiin käyttöön täysin saksalaisena ratana 2. kesäkuuta 1940. Saksan hävittyä vuonna 1945 palautettiin kuitenkin sotaa edeltänyt tilanne.

Toisen maailmansodan jälkeen radan teollinen käyttö väheni tasaisesti, niin että rata oli lopulta kokonaan suljettu ja osittain purettu vuoteen 1989 mennessä.

(Lähde: Wikipedia. Jossain muuten väitettiin, että koko Vennbahn sijaitsee nykyään Belgian alueella, mikä ei pidä paikkaansa, kun karttaakin katsoo. Sen sijaan koko rataosuus on Belgian hallussa, eli siis eksklaavi muiden valtioiden alueilla).

Vennbahn kulkee vanhan viaduktin yllä Bütgenbachissa, Liègen provinssissa Belgiassa. Kuva: Wikipedia.

Rata nykyään

Viimeisinä vuosina, vuoden 2001 loppuun asti, Vennbahn-radalla liikennöitiin matkailuliikennettä, josta osa oli höyryvetoista. Ne lopetettiin, koska radan ylläpitoon ei ollut varaa. Osa Kalterherbergin (Saksa) ja Sourbrodtin (Saksa) välisestä radasta on nykyään rautatiepyöräilyä varten.

Vuonna 2008 kerrottiin, että kun Vennbahn ei enää toimi, Belgian olisi ehkä palautettava radan varrella kulkeva maa-alue Saksalle, mikä johtaisi eksklaavien yhdistämiseen Saksan alueeseen.  Saksan ja Belgian ulkoministeriöt ovat kuitenkin sittemmin vahvistaneet, että radanvarsi pysyy Belgian alueena, vaikka se onkin käytöstä poistettu, ja että saksalaiset eksklaavit jäävät näin ollen Saksan alueelle. Meillä on siis Saksassa suikaleita Belgiaa.

Joulukuun 4. päivään 2007 mennessä nyt käytöstä poistetun radan purkaminen oli aloitettu, ja syyskuussa 2008 raide oli poistettu kokonaan Trois-Pontsin ja Sourbrodtin välillä.

Reittiä pitkin kulkeva 125 kilometrin pituinen pyörätie avattiin vuonna 2013.

Niin, että kyllä täältä kaikenlaisia kummallisuuksia löytyy!

(Lähde: Wikipedia)

Herkän ihon seerumi ja pommeja Saksanmaalla

Nyt kun tästä perioraalidermatiitista on (ainakin toistaiseksi) päästy, pitää olla tarkkana siitä, mitä naamaansa laittaa. Perioraalidermatiitti kun kuulemma uusii herkästi.

Onneksi varastoista löytyi pullollinen Avènen Hydrance Intense -seerumia. Maitomaista seerumia, joka sisältää mm. kosteuttavaa glyseriiniä ja ihan yhtä kosteuttavaa hydrogenoitua tärkkelyshydrolysaattia ja antioksidanttista E-vitamiinia, joka muutenkin tekee iholle hyvää.

Oikein kosteuttava ja mukava tuttavuus tämä, suosittelen. Toimii hyvin myös meikin alla.

*****

Minun piti tänään juhlistaa maanantaista syntymäpäivääni lähtemällä Kölnistä päiväristeilylle Zonsiin ja takaisin. Koska laivalla olisi ollut lounas, niin jätin koko päivän ruokailut sen varaan.

Kuinkas ollakaan, eilen tuli sitten ilmoitus, että Kölnin keskustasta oli löytynyt kolme toisen maailmansodan aikaista pommia, jonka johdosta juuri tänään evakkoon joutui alueelta n. 20 500 ihmistä koko päiväksi. Siis koko alue tyhjennettiin ja suljettiin pommien neutraloimisen ajaksi.

Laivan lähtölaituri olisi ollut juuri tuossa nuolen osoittamassa paikassa, joten eihän sinne sitten menty. Sain varattua uuden matkan 2. heinäkuuta.

Silti koko juttu harmitti. Luitte kai siitä suomalaisista iltapäivälehdistä?

Kaiken lisäksi lembikebulanikin (Medinem) oli tänään kiinni, joten sain tyytyä Dr. Oetkerin pakastepizzaan (yöks), ja saksalaisiin mansikoihin, jotka toki ovat parempia kuin esim. espanjalaiset. Huomenna pitää kuitenkin mennä Hollannin puolelle mansikkaostoksille, sillä ne marjat ovat ihan milteipä suomalaisen veroisia.

Joten ei ole ollut kovinkaan kehuttava päivä tänään 🤬.

Dior J'Adore

Diorin J'adore kukkais-hedelmäinen tuoksu naisille. Se lanseerattiin jo vuonna 1999. Tuoksu avautuu  päärynällä, melonilla, magnolialla, persikalla, mandariinilla ja bergamotilla.; Keskivaiheilla on jasmiinia, liljaa, tuberosaa, freesiaa, ruusua, orkideaa, orvokkia ja luumua. Tuoksun pohjana on myskiä, vaniljaa, seetriä ja ja hieman yllättäen metsäistä karhunvatukkaa.

Minulla on tämä tuoksu vartalovoiteineen Suomessa jossain, mutta nyt tupsahti postilaatikkoon tänne siitä ilokseni näyte.

Pidän tästä tuoksusta, sillä se on hyvin klassinen, mitä kuvastaa amforan muotoinen pullokin. 

Kuvakaappaus: fragrantica.com

Tuoksu on omalla tavallaan makea, mutta ei liikaa. Kukkakimara tuoksun keskivaiheilla antaa ryhtiä makealle hedelmäisyydelle, jolle sitrukset luovat raikkautta. Kukkien tuoksut tuntuisivat olevan hyvin balanssissa, eikä mikään pahasti dominoi yli muiden.

Pohjalla on sametinpehmeää myskiä ja vaniljaa taitettuna raikkaalla ja hieman havumaisella seetrillä ja hedelmäisellä karhinvatukalle.

Tykkään.

Kuunteleeko puhelimesi sinua salaa?

Vapaasti käännetty artikkeli NordVPN:n blogista (Violeta Lyskoit 16.4.2025). Blogi on siis VPN-palveluiden myyjän.

Mutta joskus täytyy kiinnittää huomiota tällaisiinkin asioihin. Epätavallinen otsikko, tiedän.

Photo by Petter Lagson on Unsplash

__________________________________________________________________________

Oletko koskaan ajatellut, että puhelimesi kuuntelee sinua? Ehkä olet huomannut, miten Facebook-mainoksesi yhtäkkiä koskevatkin jotain, josta juuri puhuit ystäväsi kanssa. Ehkä ajattelit koiran hankkimista ja näit yhtäkkiä mainoksia lemmikkieläinten tarvikkeista tai mainitsit satunnaisesti matkasuunnitelmista ja sinua pommitettiin halvoilla lentotarjouksilla juuri sinun matkakohteeseesi. Ovatko nämä vain outoja yhteensattumia, vai vakoileeko puhelimesi salaa sinua? Katsotaanpa, mitä todella tapahtuu...

Onko totta, että puhelimeni kuuntelee minua?

Lyhyt vastaus on, että kyllä, puhelimesi kuuntelee sinua, mutta se ei ole niin salakavalaa kuin miltä se kuulostaa. Puhelimesi virtuaaliset avustajat, kuten Siri, Alexa ja Google Assistant, kuuntelevat komentoja mikrofonin avulla. Ne ovat aina ”valmiustilassa” ja odottavat, että lauseet kuten ”Hei Siri” tai ”Okay Google” herättävät ne, jotta voit esittää kysymyksiä, soittaa puheluita tai ohjata laitettasi. Asiat eivät kuitenkaan ole näin yksinkertaisia.

Otetaan esimerkiksi Siri. Apple esitteli virtuaaliavustajan ensimmäisen kerran vuonna 2011, ja siitä lähtien se on helpottanut miljoonien ihmisten elämää. Mutta vuonna 2014 Apple lanseerasi ”Hey Siri” -ominaisuuden, joka mahdollisti handsfree-aktivoinnin. Onko tässä ongelmia? Kyllä, Siri kuulee joskus väärin muita lauseita ”herätyssanana”, jolloin puhelin tallentaa vahingossa pätkiä keskusteluistanne.

Apple ei lopettanut tähän. Se antoi työntekijöiden tarkastella pientä osaa Sirin tallenteista palvelun parantamiseksi. Tämä käytäntö kostautui pahasti, kun käyttäjät huomasivat, että heidän äänitallenteitaan analysoitiin ilman heidän suostumustaan. Kantajat jopa syyttivät Applea äänitietojen jakamisesta mainostajien kanssa. Vaikka Apple kiisti asian, teknologiajätti suostui 95 miljoonan dollarin sovintoon vuoden 2025 alussa välttääkseen taistelun viemisen oikeuteen.

Apple ei kuitenkaan ole ainoa, joka on tulituksen kohteena. Amazonin Alexa ja Google Assistant ovat kohdanneet samanlaisia valituksia. Myös niiden järjestelmät luottavat ”aina kuunteleviin” ominaisuuksiin, jotka voivat joskus käynnistyä vahingossa. Ihmisarvostelijat ovat jopa kuunnelleet näiden laitteiden sieppaamia keskusteluja tekoälyn tarkkuuden parantamiseksi.

Onko siis totta, että puhelimesi kuuntelee sinua? Teknisesti ottaen kyllä - mutta ei sillä tavalla kuin ehkä luulet. Se on silti hyvä muistutus tarkistaa asetukset ja ottaa yksityisyys haltuun.

Mutta miksi puhelimeni kuuntelee minua?

Virtuaaliavustajat, kuten Google Assistant, Siri ja Alexa, käyttävät mikrofonia vastatakseen, kun tarvitset apua. Kun esimerkiksi sanot: ”Hei Siri, etsi minulle hyvä pizzapaikka” tai kysyt Googlelta: ”Mikä on sää tänään?”, puhelimesi käsittelee nämä tiedot antaakseen sinulle vastauksia - ja käyttää niitä sitten henkilökohtaisiin mainoksiin.

Se on aivan kuin hakukoneen käyttö. Kun kirjoitat Googleen ”autoliikkeet lähellä minua”, huomaat, että automainokset seuraavat sinua kaikkialla verkossa. Puheavustajat toimivat samalla tavalla - ne keräävät kuulemansa tiedot ja käyttävät niitä ennakoidakseen, mitä saattaisit haluta. Siksi, kun olet puhunut viikonloppumatkasta, saatat yhtäkkiä nähdä mainoksia halvoista lennoista tai hotelleista.

Photo by Petter Lagson on Unsplash

Kuinka testaat, vakoileeko puhelimesi sinua?

On helppo testata, vakoileeko puhelimesi sinua - valitse aihe, joka ei liity asiaan, ja puhu siitä muutaman kerran puhelimen kuuloetäisyydellä. Noudata seuraavia ohjeita:

1. Valitse epätavallinen aihe. Valitse jokin asia, joka ei liity mitenkään tavanomaisiin kiinnostuksen kohteisiisi. Jos et esimerkiksi ole koskaan ajatellut käydä Alaskassa, käytä sitä aiheena.

2. Keksi muutama hyvä avainsana. Tee luettelo mahdollisista aiheeseesi liittyvistä lauseista. Alaskan kohdalla voisit sanoa esimerkiksi ”lennot Alaskaan”, ”vaellusretket Alaskaan” tai ”hotellit Alaskassa”. Pidä puhelin kaukana - tai vielä parempi, sammuta se - kun ideoit. Vältä etsimästä netistä mitään aiheeseen liittyvää.

3. Keskustele aiheesta puhelimen lähellä. Sano avainsanat ääneen, kun puhelin on lähelläsi. Voit toistaa lauseita tai keskustella aiheesta useita minuutteja. Tee näin pari päivää peräkkäin.

Nyt tulee mielenkiintoinen osa: Tarkkaile mainoksiasi. Jos alat nähdä mainoksia matkapaketeista tai Alaskan matkoista, se saattaa tuntua todisteelta siitä, että puhelimesi kuuntelee sinua.

Pidä kuitenkin mielessä, että ei ole vankkaa näyttöä siitä, että puhelimet käyttäisivät mikrofoneja keskustelujen vakoiluun mainoksia varten. Sen sijaan mainosalgoritmit tukeutuvat yleensä hakuhistoriaan, sovellusten toimintaan ja verkkokäyttäytymiseen. Tästä huolimatta tätä testiä on hauska kokeilla - ja se saattaa saada sinut miettimään tietosuojaa kahdesti.

NordVPN:n testi: Kuunteleeko puhelimesi todella sinua?

Muutama toimistomme työntekijä päätti testata tätä tekniikkaa ja valitsi aiheita, joista kukaan heistä ei ollut koskaan osoittanut kiinnostusta. Laura päätti puhua Alaskaan matkustamisesta, Jason puhui uuden Volvon ostamisesta ja Peter mainitsi lemmikkiliskon hankkimisen.

Kolmena päivänä peräkkäin he tapasivat taukojen aikana ja juttelivat aiheistaan puhelimiensa ääressä, jotka he asettivat edessään olevalle pöydälle. Kukin toisteli lauseitaan muutaman minuutin ajan ja varmisti, ettei hän etsi netistä mitään aiheeseensa liittyvää.

Sitten he pitivät silmällä puhelimiinsa ilmestyviä mainoksia. Kolmen päivän aikana he seurasivat, muuttuiko mainosten taajuus tai sisältö vastaamaan aiheita, joista he olivat keskustelleet.

Photo by Petter Lagson on Unsplash

Mitä testi paljasti?

Testitulokset olivat vaihtelevia. Peter ei koskaan saanut matelijamainoksia. Hän omistaa kuitenkin koiran, ja häntä pommitetaan jatkuvasti paikallisten eläinkauppojen, eläinlääkäreiden ja koirakouluttajien mainoksilla. Missään mainoksessa ei kuitenkaan ollut muita lemmikkejä - kaikissa mainoksissa oli koiria.

Vastaavasti Laura ei saanut yhtään mainosta Alaskan matkoista. Hän sai kuitenkin muutaman halpalentomainoksen, mutta ne saattoivat johtua tulevasta lomakaudesta.

Jason oli ainoa, joka alkoi saada mainoksia, jotka liittyivät hänen valitsemaansa aiheeseen eli Volvo-autoihin. Hän ei ollut koskaan omistanut autoa, etsinyt sellaista verkossa tai osoittanut kiinnostusta sellaisen ostamiseen. Silti jo kolmen päivän kokeilun jälkeen hänen puhelimeensa alkoi tulvia Volvo-mainoksia.

Mitä tämä testi todisti?

Hakukoneet keräävät pelottavan paljon tietoa henkilöistä heidän selaustapojensa ja tottumustensa perusteella. Ne keräävät tietoja, kuten ikä, sijainti, sukupuoli, harrastukset, työpaikka ja kiinnostuksen kohteet. Näiden tietojen avulla ne luovat yksityiskohtaisia profiileja ja käyttävät niitä kohdentaakseen ihmisille erityisiä mainoksia.

Jason on kolmekymppinen, asuu kaupungissa ja työskentelee kyberturvallisuusyrityksessä. Hän seuraa viimeisimpiä teknologiauutisia ja katsoo satunnaisesti Formula 1:tä - voisiko tämä riittää käynnistämään Volvon mainosten tulvan? Ehkä. Tai ehkä se oli vain sattumaa. Meillä ei ole tarpeeksi todisteita voidaksemme sanoa varmasti, että hänen puhelimensa kuunteli.

Testitulokset voivat riippua myös laitteesta ja sen asetuksista. Joku, joka hallitsee sovellustensa oikeuksia huolellisesti, saattaa nähdä vähemmän mainoksia kuin joku, joka jättää sovellusasetukset täysin avoimiksi.

Mutta onko laillista, että puhelimeni kuuntelee minua?

On laillista, että puhelimesi kuuntelee sinua, jos olet hyväksynyt virtuaaliavustajan ehdot. Jos olet esimerkiksi antanut Sirin, Alexan tai Google Assistantin asetuksissa käyttöoikeudet, yritykset voivat laillisesti käyttää vuorovaikutustasi markkinointiin tai palvelun parantamiseen.

Kuuntelusta tulee laitonta vain, jos sovellus tekee sen ilman suostumustasi. Siksi on tärkeää tarkistaa antamasi käyttöoikeudet ja ymmärtää, miten puhelimesi seuraa sinua. Jos juuri lataamasi kuvankäsittelyohjelma pyytää mikrofonin käyttöoikeutta, pidä sitä epäilyttävänä - se saattaa yrittää nauhoittaa äänesi ja käyttää tietoja väärin haitallisiin tarkoituksiin, kuten verkkovakoiluun.

_________________________________________________________________________

Pistikö tämä artikkeli ajattelemaan? Oletko huolehtinut puhelimesi ja muitten laitteittesi turvallisuudesta/tietoturvasta?

Minun täytyy myöntää, että olen tähän havahtunut oikeastaan vasta ulkomailla asumiseni myötä, kun muutenkin tulee käytettyä esim. VPN:ää ulkomaisten TV-kanavien katseluun. Myös puhelimessani on VPN.