Kuunteleeko puhelimesi sinua salaa?

Vapaasti käännetty artikkeli NordVPN:n blogista (Violeta Lyskoit 16.4.2025). Blogi on siis VPN-palveluiden myyjän.

Mutta joskus täytyy kiinnittää huomiota tällaisiinkin asioihin. Epätavallinen otsikko, tiedän.

Photo by Petter Lagson on Unsplash

__________________________________________________________________________

Oletko koskaan ajatellut, että puhelimesi kuuntelee sinua? Ehkä olet huomannut, miten Facebook-mainoksesi yhtäkkiä koskevatkin jotain, josta juuri puhuit ystäväsi kanssa. Ehkä ajattelit koiran hankkimista ja näit yhtäkkiä mainoksia lemmikkieläinten tarvikkeista tai mainitsit satunnaisesti matkasuunnitelmista ja sinua pommitettiin halvoilla lentotarjouksilla juuri sinun matkakohteeseesi. Ovatko nämä vain outoja yhteensattumia, vai vakoileeko puhelimesi salaa sinua? Katsotaanpa, mitä todella tapahtuu...

Onko totta, että puhelimeni kuuntelee minua?

Lyhyt vastaus on, että kyllä, puhelimesi kuuntelee sinua, mutta se ei ole niin salakavalaa kuin miltä se kuulostaa. Puhelimesi virtuaaliset avustajat, kuten Siri, Alexa ja Google Assistant, kuuntelevat komentoja mikrofonin avulla. Ne ovat aina ”valmiustilassa” ja odottavat, että lauseet kuten ”Hei Siri” tai ”Okay Google” herättävät ne, jotta voit esittää kysymyksiä, soittaa puheluita tai ohjata laitettasi. Asiat eivät kuitenkaan ole näin yksinkertaisia.

Otetaan esimerkiksi Siri. Apple esitteli virtuaaliavustajan ensimmäisen kerran vuonna 2011, ja siitä lähtien se on helpottanut miljoonien ihmisten elämää. Mutta vuonna 2014 Apple lanseerasi ”Hey Siri” -ominaisuuden, joka mahdollisti handsfree-aktivoinnin. Onko tässä ongelmia? Kyllä, Siri kuulee joskus väärin muita lauseita ”herätyssanana”, jolloin puhelin tallentaa vahingossa pätkiä keskusteluistanne.

Apple ei lopettanut tähän. Se antoi työntekijöiden tarkastella pientä osaa Sirin tallenteista palvelun parantamiseksi. Tämä käytäntö kostautui pahasti, kun käyttäjät huomasivat, että heidän äänitallenteitaan analysoitiin ilman heidän suostumustaan. Kantajat jopa syyttivät Applea äänitietojen jakamisesta mainostajien kanssa. Vaikka Apple kiisti asian, teknologiajätti suostui 95 miljoonan dollarin sovintoon vuoden 2025 alussa välttääkseen taistelun viemisen oikeuteen.

Apple ei kuitenkaan ole ainoa, joka on tulituksen kohteena. Amazonin Alexa ja Google Assistant ovat kohdanneet samanlaisia valituksia. Myös niiden järjestelmät luottavat ”aina kuunteleviin” ominaisuuksiin, jotka voivat joskus käynnistyä vahingossa. Ihmisarvostelijat ovat jopa kuunnelleet näiden laitteiden sieppaamia keskusteluja tekoälyn tarkkuuden parantamiseksi.

Onko siis totta, että puhelimesi kuuntelee sinua? Teknisesti ottaen kyllä - mutta ei sillä tavalla kuin ehkä luulet. Se on silti hyvä muistutus tarkistaa asetukset ja ottaa yksityisyys haltuun.

Mutta miksi puhelimeni kuuntelee minua?

Virtuaaliavustajat, kuten Google Assistant, Siri ja Alexa, käyttävät mikrofonia vastatakseen, kun tarvitset apua. Kun esimerkiksi sanot: ”Hei Siri, etsi minulle hyvä pizzapaikka” tai kysyt Googlelta: ”Mikä on sää tänään?”, puhelimesi käsittelee nämä tiedot antaakseen sinulle vastauksia - ja käyttää niitä sitten henkilökohtaisiin mainoksiin.

Se on aivan kuin hakukoneen käyttö. Kun kirjoitat Googleen ”autoliikkeet lähellä minua”, huomaat, että automainokset seuraavat sinua kaikkialla verkossa. Puheavustajat toimivat samalla tavalla - ne keräävät kuulemansa tiedot ja käyttävät niitä ennakoidakseen, mitä saattaisit haluta. Siksi, kun olet puhunut viikonloppumatkasta, saatat yhtäkkiä nähdä mainoksia halvoista lennoista tai hotelleista.

Photo by Petter Lagson on Unsplash

Kuinka testaat, vakoileeko puhelimesi sinua?

On helppo testata, vakoileeko puhelimesi sinua - valitse aihe, joka ei liity asiaan, ja puhu siitä muutaman kerran puhelimen kuuloetäisyydellä. Noudata seuraavia ohjeita:

1. Valitse epätavallinen aihe. Valitse jokin asia, joka ei liity mitenkään tavanomaisiin kiinnostuksen kohteisiisi. Jos et esimerkiksi ole koskaan ajatellut käydä Alaskassa, käytä sitä aiheena.

2. Keksi muutama hyvä avainsana. Tee luettelo mahdollisista aiheeseesi liittyvistä lauseista. Alaskan kohdalla voisit sanoa esimerkiksi ”lennot Alaskaan”, ”vaellusretket Alaskaan” tai ”hotellit Alaskassa”. Pidä puhelin kaukana - tai vielä parempi, sammuta se - kun ideoit. Vältä etsimästä netistä mitään aiheeseen liittyvää.

3. Keskustele aiheesta puhelimen lähellä. Sano avainsanat ääneen, kun puhelin on lähelläsi. Voit toistaa lauseita tai keskustella aiheesta useita minuutteja. Tee näin pari päivää peräkkäin.

Nyt tulee mielenkiintoinen osa: Tarkkaile mainoksiasi. Jos alat nähdä mainoksia matkapaketeista tai Alaskan matkoista, se saattaa tuntua todisteelta siitä, että puhelimesi kuuntelee sinua.

Pidä kuitenkin mielessä, että ei ole vankkaa näyttöä siitä, että puhelimet käyttäisivät mikrofoneja keskustelujen vakoiluun mainoksia varten. Sen sijaan mainosalgoritmit tukeutuvat yleensä hakuhistoriaan, sovellusten toimintaan ja verkkokäyttäytymiseen. Tästä huolimatta tätä testiä on hauska kokeilla - ja se saattaa saada sinut miettimään tietosuojaa kahdesti.

NordVPN:n testi: Kuunteleeko puhelimesi todella sinua?

Muutama toimistomme työntekijä päätti testata tätä tekniikkaa ja valitsi aiheita, joista kukaan heistä ei ollut koskaan osoittanut kiinnostusta. Laura päätti puhua Alaskaan matkustamisesta, Jason puhui uuden Volvon ostamisesta ja Peter mainitsi lemmikkiliskon hankkimisen.

Kolmena päivänä peräkkäin he tapasivat taukojen aikana ja juttelivat aiheistaan puhelimiensa ääressä, jotka he asettivat edessään olevalle pöydälle. Kukin toisteli lauseitaan muutaman minuutin ajan ja varmisti, ettei hän etsi netistä mitään aiheeseensa liittyvää.

Sitten he pitivät silmällä puhelimiinsa ilmestyviä mainoksia. Kolmen päivän aikana he seurasivat, muuttuiko mainosten taajuus tai sisältö vastaamaan aiheita, joista he olivat keskustelleet.

Photo by Petter Lagson on Unsplash

Mitä testi paljasti?

Testitulokset olivat vaihtelevia. Peter ei koskaan saanut matelijamainoksia. Hän omistaa kuitenkin koiran, ja häntä pommitetaan jatkuvasti paikallisten eläinkauppojen, eläinlääkäreiden ja koirakouluttajien mainoksilla. Missään mainoksessa ei kuitenkaan ollut muita lemmikkejä - kaikissa mainoksissa oli koiria.

Vastaavasti Laura ei saanut yhtään mainosta Alaskan matkoista. Hän sai kuitenkin muutaman halpalentomainoksen, mutta ne saattoivat johtua tulevasta lomakaudesta.

Jason oli ainoa, joka alkoi saada mainoksia, jotka liittyivät hänen valitsemaansa aiheeseen eli Volvo-autoihin. Hän ei ollut koskaan omistanut autoa, etsinyt sellaista verkossa tai osoittanut kiinnostusta sellaisen ostamiseen. Silti jo kolmen päivän kokeilun jälkeen hänen puhelimeensa alkoi tulvia Volvo-mainoksia.

Mitä tämä testi todisti?

Hakukoneet keräävät pelottavan paljon tietoa henkilöistä heidän selaustapojensa ja tottumustensa perusteella. Ne keräävät tietoja, kuten ikä, sijainti, sukupuoli, harrastukset, työpaikka ja kiinnostuksen kohteet. Näiden tietojen avulla ne luovat yksityiskohtaisia profiileja ja käyttävät niitä kohdentaakseen ihmisille erityisiä mainoksia.

Jason on kolmekymppinen, asuu kaupungissa ja työskentelee kyberturvallisuusyrityksessä. Hän seuraa viimeisimpiä teknologiauutisia ja katsoo satunnaisesti Formula 1:tä - voisiko tämä riittää käynnistämään Volvon mainosten tulvan? Ehkä. Tai ehkä se oli vain sattumaa. Meillä ei ole tarpeeksi todisteita voidaksemme sanoa varmasti, että hänen puhelimensa kuunteli.

Testitulokset voivat riippua myös laitteesta ja sen asetuksista. Joku, joka hallitsee sovellustensa oikeuksia huolellisesti, saattaa nähdä vähemmän mainoksia kuin joku, joka jättää sovellusasetukset täysin avoimiksi.

Mutta onko laillista, että puhelimeni kuuntelee minua?

On laillista, että puhelimesi kuuntelee sinua, jos olet hyväksynyt virtuaaliavustajan ehdot. Jos olet esimerkiksi antanut Sirin, Alexan tai Google Assistantin asetuksissa käyttöoikeudet, yritykset voivat laillisesti käyttää vuorovaikutustasi markkinointiin tai palvelun parantamiseen.

Kuuntelusta tulee laitonta vain, jos sovellus tekee sen ilman suostumustasi. Siksi on tärkeää tarkistaa antamasi käyttöoikeudet ja ymmärtää, miten puhelimesi seuraa sinua. Jos juuri lataamasi kuvankäsittelyohjelma pyytää mikrofonin käyttöoikeutta, pidä sitä epäilyttävänä - se saattaa yrittää nauhoittaa äänesi ja käyttää tietoja väärin haitallisiin tarkoituksiin, kuten verkkovakoiluun.

_________________________________________________________________________

Pistikö tämä artikkeli ajattelemaan? Oletko huolehtinut puhelimesi ja muitten laitteittesi turvallisuudesta/tietoturvasta?

Minun täytyy myöntää, että olen tähän havahtunut oikeastaan vasta ulkomailla asumiseni myötä, kun muutenkin tulee käytettyä esim. VPN:ää ulkomaisten TV-kanavien katseluun. Myös puhelimessani on VPN.

Päivän ruokaresepti: Kesäkurpitsa-tillikeitto

Laitoin tänään kesäkurpitsa-tillikeittoa, kun kaipasin jotakin kevyempää syötäväksi. Resepti on kyllä blogin ruokaohjeissakin, mutta teen tätä niin usein, että "säveltämismahdollisuuksia" on.

Alla tämänkertaiset ainekset.

- 250 g shalottisipulia

- kaksi julmetun isoa vihreää kesäkurpitsaa

- omegaöljyä

- kasvisliemikuuvio (kaapissa ei ollut kuin yksi...)

- vettä

- 1-2 rkl kuivattua tilliä, taisi mennä kaksi

- jauhettua valkopippuria

- mustapippuria pari kierrosta myllystä

- suolaa

- 2 dl kermaa (enemmänkin voisi laittaa, mutta tällä mentiin.

Satsista tulee noin hiukan vajaa kolmen litran kattilallinen soppaa.

Kuullota sipulisilppu kattilan pohjalla öljyssä, älä anna ruskistua. Lisää sopivasti vettä ja kuorimattomat kesäkurpitsan palat. Veden määrässä ota huomioon, että kesäkurpitsoistakin tulee nestettä, joten vettä saa olla hiukan kitsaammin, eli ainesten ei tarvitse peittyä. Laita kansi päälle ja kypsennä kasvikset.

Soseuta sauvasekoittimella, lisää samalla liemikuutio ja kerma (kerman lisäämisen jälkeen vain kuumennus, ei kiehutusta) ja tarkista maku.

Tuli muuten aika maukas soppa. Tuoretillistä silputtuna tulee vielä parempi, mutta täällä kun on tillit "kortilla".

Mainosta (josta en hyödy): -30% ale

 

Tässä teillekin tiedoksi taas:

"Tallink E‑SHOPissa on tänään (28.5.) suosittu Club One Shopping Day, ja verkkokaupan koko valikoima on 30 %:n alennuksessa koodilla SHOPPING30. Nyt onkin oiva hetki hankkia lahjat tuoreille valmistujille! Sopisiko sankarille Ariana Granden uusi nimikkotuoksu, tyylikäs kello tai herkku makeisosastolta?

Club One -jäsenenä saat 10 %:n lisäalennuksen bonuspisteillä. Lisäksi ansaitset E‑SHOP-ostoksista tuplamäärän bonuspisteitä toukokuun loppuun asti!"

Sunnuntai-illan löpinöitä

Näin kohta kahden ja puolen vuoden Saksassa asumisen jälkeen on todettava, että Suomessakin saa parempaa pizzaa kuin täällä. Toisaalta täällä ananas pizzassa ei ole mikään kummastelun aihe, kuten se ei ole Suomessakaan. Italialaiset tietty eivät ole asiasta ollenkaan samaa mieltä. Voin kyllä kertoa, että eivät ne pizzat aina Italiassakaan niin hyviä ole, oli niissä sitten ananasta tai ei. Yleensä ei. Survovat sitten niihin joskus täytteeksi sitten kaikkea muuta kummallista, kuten esimerkiksi perunaa.

Tämä pizza kiikutettiin minulle kotiin Pizzeria Ricolista, ja pikkuruisesta koostaan huolimatta (täällä normaali pizzan halkaisijaa on 25 cm) se oli ihan OK maultaan. Täytteenä oli Putenschinken (tässä muuten toinen täkäläinen juttu, jota en ymmärrä, mitä hemmettiä on "kalkkunakinkku"?), Gorgonzola- ja Goudajuustoa + se ananas tomaattikastikkeen ja oreganon lisäksi.

Täällä näkee muutenkin ruokalistoilla "kanakinkkua" tuon kalkkunakinkun lisäksi. Mitä himputin "kinkkua" nämä tällaiset oikein ovat!??

Saatan joskus tilata pizzan, tai joltakin muuta "mätöksi" luokiteltavaa, mutta senkin on oltava tasokasta, muuten se menee bioroskikseen. Se kohtalo on nyt eilen ostamallakin Dürüm-wrapillä, joka oli luokaton. Asioin siis wrappiostoksilla tästä lähtien ainoastaan hyväksi havaitussa Medinemissä täällä Aachenissa.

Pohdiskelin näitä ruokapaikkoja suunnitellessani viikon päästä maanantaina jonkinlaista synttäriruokailua. Haluan mennä johonkin. Michelin-paikkaan, mutta maanantainahan monet ravintolat ovat kiinni, joten saa nähdä, mitä keksin. Viime vuonnahan olin viettämässä syntymäpäivääni Hollannin puolella Gulpenissa yhden Michelin tähden Atelier-ravintolassa. 

*****

Sitten hiukan kosmetiikkalöpinää. Luin Huffington Postista tämän artikkelin, ja kiinnostuin tästä seerumista. Koska se oli alennuksessa Stylevanassa, niin tilasin sen kokeiluun. Siitä sitten tulee oma postauksensa, kunhan sen saan. 

Kuvakaappaus: yesstyle.com

Ruodin sitten siinä postauksessa INCI-listankin saman tien.

Sitten vielä hiukan tästä La Roche-Posayn Silicium -kynsilakasta. Kummallisen kauan se pysyy siistinä kynsissä lohkeilematta.

Tässä kynnet noin hiukan yli kaksi viikkoa lakkauksesta. Tyvessä tietty näkyy kynsien kasvu, ja sävy on (kuten aiemmassa postauksessa kerroin) hiukan kellertävä oranssihtavalla hiusnaamiolla kyllästettyjen hiusten haromisesta. Tämä on kyllä taatusti ainakin minun kynsissäni kaikista parhaiten pysyvä kynsilakka, eikä mitään kynsien pintojen liuskoittumista ole näkynyt tämän käytön aikana.

Tähän vielä muutama kuva perjantaiselta Brühlinreissulta. Falkenlustin metsästysmaja (siis linna) jäi käymättä aikatauluongelmien takia (DB taas myöhässä mennen tullen). Tässä kuitenkin kuva siitäkin (kuva lainattu täältä).

Tässä muutama muu kuva Brühlin pikkukylästä.

Vitello Tonnatoa paikkakunnan torikahvilassa. Tämä osataan Keski-Euroopassa tehdä hyvin.

Kirkko Augustusburgin linnan vieressä.

Augustusburgin linna - yksi Unescon maailmanperintökohteista Saksassa

Lähdinpä pikku päiväreissulle Brühliin, joka on hiukan Kölnistä etelään. Junat olivat tietty taas tapansa mukaan myöhässä, joten menihän siinä koko päivä sitten.

Augustusburgin linna rakennettiin Kölnin arkkipiista Clemens Augustuksen toimesta 1700-luvulla. Tämä rokokoolinna oli aikoinaan Kölnin ruhtinas-arkkipiispojen ylellinen asunto.

Mahtava linnahan se olikin, ja puisto oli iso. Suihkulähteet olivat ilmeisesti kunnostettavina ja puutarhatkin vähän puolitiessä. Sisällä en käynyt, koska siihen puistoonkin meni runsaasti aikaa.

Tässä hiukan kuvia.

Tästä ei oikein saa käsitystä, mutta isossa rokokoopuistossa oli paljon muotoon leikattuja istustuksia ja lampia, patsaita ja suihkulähteitä. Pitää varmaan käydä myöhemmin kesällä uudelleen, josko suihkulähteet olisivat sitten toiminnassa. Puisto jatkuu vielä tämänkin takana ja sivuilla.

Apua liuskoittuville kynsille

Kuten olen aiemmin kertonut, kynteni ovat olleet epätavallisen vahvat aina noiden viimeisten syöpähoitojen jälkeen. Nyt on kuitenkin ilmennyt pintojen pientä liuskoittumista, jonka laitan kynsien kuivumisen piikkiin, koska ongelma on vain kynsien pinnoissa. Ne eivät siis liuskoitu ihan kauttaaltaan ja katkeile.

Tosin eilen, kun kävin hematologilla, hän huomautti (katsottuaan verikoeitteni tuloksia), että minulla on anemia (!!!!!). Anemiahan/raudanpuutehan saattaa aiheuttaa ongelmia kynsille, mutta kun ottaa huomioon sen, että kynsi kasvaa kuukaudessa tyvestään 1-3 mm, ja tätä edelliset verikokeet n. 3 kk sitten olivat OK, ei anemia voi siis vaikuttaa nykyisten kynsien kärkiin, jotka juuri ovat se osa, joiden pinnat pakkaavat liuskoittumaan.

Pähkäilin tätä liuskoittumisasiaa jo muutama kuukausi sitten, ja tulin siihen tulokseen, että rasvailen kynsiä ahkerammin. Tämä sitten johtaa siihen, että kynsilakka pysyy huomattavasti huonommin ja lohkeilee.

Sitten silmäni osuivat tähän kynsilakkaan, kun tein apteekkiin lääketilausta flunssassa.

La Roche-Posay Silicium Pastel Care (sävy 02 Rose) olisikin sitten ratkaisu tuohon liuskoittumiseen! Olin ihan unohtanut koko lakan, vaikka olen käyttänyt sitä ennenkin.

Nyt tätä muutamia viikkoja käytettyäni kynnet ovat pysyneet hyvinä, eikä liuskoittumista ole tapahtunut.

Bonuksena tässä lakassa on hyvä kiilto, joka todellakin pysyy. Monet maitomaiset lakat kun tuppaavat menemään jollakin tavalla sameiksi ja menettävät kiiltonsa oltuaan kynsissä muutaman päivän. Nämä kynnet on lakattu kolmella kerroksella tätä lakkaa noin viikko sitten, ja edelleen hyvältä näyttää. Tosin kynsien kärjet kellastuvat herkästi, kun haron hiuksiani, joissa on kellertävän punaista hiusnaamiota. Mutta viimeksimainittua ongelmaahan ei kaikilla tietenkään ole.

Tämä on muuten sävynäkin kivan neutraali. Aiempi postaus tästä lakasta lisätietoineen (eri sävy kuitenkin kyseessä) löytyy täältä.

Kuitenkin voin lämpimästi suositella tämän kokeilemista, jos kyntesi ovat liuskoittuvaa sorttia!

Perioraalidermatiitti ja sen hoito (sopii myös yleisesti ihottumien hoidoksi)

Kävipä niin hassusti, että naamani niinsanotusti "räjähti". Näppyjä siellä ja näppyjä täällä, varsinkin suun tienoilla (kuten tyypillistä tälle on), mutta myös finnin tapaisia löytyi poskipäistä ja kulmakarvojen välistä. Ikävän näköinen ja kutiava vaiva. Osasin toki itse sen diagnosoida perioraalidermatiitiksi (POD), mutta lääkesalvaa sen hoitoon tarvittiin, joten käännyin dermatologin puoleen. Tällä kertaa lääkäri oli etälääkäri Berliinistä. Ihotauteihin erikoistunut lääkäri siis.

Perioraalidermatiitin aiheuttajaa ei tunneta, mutta esimerkiksi altistuminen UV-säteilylle, kortisonivoiteiden käyttö, mausteiset ruoat ja vääränlainen kosmetiikka monasti pahentavat sitä.

Karmea näky!

Laitan hoito-ohjeet tässä teillekin, jos tällainen vaiva sattuisi iskemään. Tämähän saattaa tulla minkä ikäiselle ihmiselle tahansa.

Päivittäinen ihonhoitorutiini

Aamu:

Puhdista vaurioitunut alue hellävaraisesti haalealla vedellä.

Ilta:

Puhdista iho haalealla vedellä. Levitä sitten ohut kerros (noin herneen kokoinen) lääkevoidetta iholle.

Jos koet voimakkaita oireita, kuten kiristävää tunnetta, voit silloin tällöin levittää hyvin ohuen kerroksen hydrofiilistä kosteusvoidetta. Suositeltava vaihtoehto on esimerkiksi  Avènen Tolérance Control Balm.

Ihonhoitotuotteita voi käyttää normaalisti muualla kasvoilla, mutta vältä POD:n vaikutusaluetta huolellisesti.

Aurinkosuoja:

Ulos mennessä suojaus auringolta on välttämätöntä. Ihannetapauksessa on vältettävä auringolle altistumista mahdollisimman paljon ja käytettävä fyysistä suojaa (kuten hattuja).

Jos auringolle altistuminen on väistämätöntä, käytä mineraalipohjaisia aurinkovoiteita. Suositeltava tuote on esimerkiksi Nivea Sun Mineral Sun Sunscreen Lotion SPF 50.

Tukihoito - Musta tee -hauteet:

Hauduta vahvaa mustaa teetä (3 teepussia kupissa), anna sen jäähtyä ja levitä sitten siihen liotettuja kompresseja tai vanutyynyjä vaurioituneille alueille 1-2 kertaa päivässä 10-15 minuutin ajan.

Sain reseptin 2%:seen erytromysiinisalvaan. Voide sekoitettiin apteekissa perusvoidepohjaan.

Nuo hauteet mustasta teestä tuntuivat todella rauhoittavan punoitusta alta aikayksikön. Jatkan ehdottomasti niiden kanssa, jos iho vähääkään punoittaa. Onhan se jo tässä päivien mittaan hiukan rauhoittunutkin, mutta ei vieläkään ole ihan kunnossa. Sitkeä ongelma, joka kuulemma uusiikin helposti!

*****

Sitten toinen ongelma viime perjantai-illalta (meillähän näköjään näitä riittää...) nimimerkillä "aina sattuu ja tapahtuu".

Katselin Suomen TV:stä läppärillä VPN:n kautta Burgerimiehiä (jotka junttimaisesta ulkonäöstään huolimatta olivatkin fiksumpia kuin arvelinkaan) ja lankasin apinan raivolla hampaitani valmistellessani niitä iltaharjaukselle.

Lanka tarttui kummallisesti kiinni yhteen hammasväliin ja tuskastuneena kiskaisin sen voimalla läpi.

Tulos: hampaasta irtosi pala. Sillä siunaamalla sekunnilla muistin, että kyseinen hammas oli joskus haljennut kun rouskuttelin New Orleansissa vähän liikaakin sikäläisiä erikoisuuksia, eli pekaanipraliineja.

Kuva napattu Pinterestistä ja eräs ohje näiden tekoon löytyy täältä, ihan sairaan hyviä! Aitoja saa New Orleansissa, tai ylipäätään Louisianassa.

Tilannetta ei korjattu siellä vaan Suomessa, koska tämä tapahtui juuri lähdön päähän. En tiedä, mikä kova partikkeli hampaan hajoamisen aiheutti, mutta sitä en ole sen koomin muistellut, ja koko insidentistä on jo aika kauan aikaa.

Joka tapauksessa jouduin elämään rikkoutuneen hampaan kanssa tähän päivään, eli maanantaihin saakka, koska sitä ei särkenyt. Tänään joku Abdullah-niminen mamu-hammaslääkäri sen väliaikaisesti korjasi todeten, että siihen pitää laittaa kruunu.

Ounou, kaikkea sitä voikin sattua! Hassua kyllä, olin sattumalta jo ennen perjantaita varannut ajan hammaslääkärille. Täällähän Krankenkasse kustantaa kaksi hammastarkastusta vuodessa, ja jos hoidat tarkastukset ajallaan, omavastuu kaikista hoidoista pienenee. Valitettavasti siitä kruunusta joutuu maksamaan aika tavalla, mutta luulen, että se silti täällä tulee halvemmaksi kuin Suomessa vastaavan laitto.

Saisi riittää jo nämä terveyshuolet ja leikkaushaava saisi myös parantua.

Kävin hammaslääkäriltä päin Hollannissa marja-apajilla. Nyt on mansikka-aika ja makeitahan nuo olivatkin.

Boss Alive

Katsastetaanpa jälleen yksi tuoksunäyte. Bossin Alive Eau de Parfum on tuoksu naisille ja se lanseerattiin vuonna 2020.

Tuoksu avautuu Madagaskarin vaniljalla, luumulla, kanelilla, omenalla ja mustaherukalla. Ytimessä tuoksuu sambac-jasmiini ja timjami. Pohjalla on metsäisyyttä, santelipuuta, seetriä ja oliivipuuta.

Sambac-jasmiinia kutsutaan myös arabianjasmiiniksi. Arabianjasmiini on oliivipuukasveihin kuuluva köynnöstävä pensas. Se tunnetaan hajuvesien raaka-aineena ja myös Filippiinien kansalliskukkana. Arabianjasmiini kasvaa alkuperäisenä Intiassa ja viljeltynä tai viljelykarkulaisena myös muualla.

Kuvakaappaus: parfumdreams.de

Tässä on taas nii-in nenänmyötäinen tuoksu minulle! Hedelmäis-mausteinen pläjäys, jossa on jotakin, joka tuo joulunajan mieleen. Olisivatkohan kaneli, omena ja luulut syypäitä tähän?

Kuvakaappaus: fragrantica.com

Vaniljainen mausteisuus vaihtuu pian valkoisiin kukkiin mustaherukan kautta. Keskivaiheilla dominoi arabianjasmiini yrttisen timjamin säestämänä. Ei ollenkaan huono kombo!

Pohjalla ei puumaisuus tule (onneksi) kovinkaan hyvin esille, eivätkä muutkaan puumaiset nuotit tallo kukkaisen hedelmäisyyden yli. Tuoksun osat ovat siis hyvin tasapainossa mielestäni.

Jasmiini ja timjami jäävät viipyilemään iholle hyvin, eivätkä heti haihdu taivaan tuuliin.

Tässä on taas tuoksu, jonka oikeasti voisin jopa ostaa!

Pieniä ostoksia Stylevanasta

Pidin sen verran tuosta aiemmin esittelemästäni Tirtirin meikkivoiteesta, että piti saada täysikokoinen, nyt kun tiedän oman sävyni (==> 21C Cool Ivory nyt talvenkalpealla iholla).  Nuo kuuden sävyn kokeilupakkauksetkin olivat käteviä, sillä kesää varten halusin kuitenkin päivettymisen varalta hiukan tummemmankin sävyn, ja niitä tuli kaksi minikoossa (21N Ivory ja 17W French Vanilla). Olivat alennuksessa.

Näitä Tirtirin cushion-meikkivoiteita on muitakin. Tuo hopeinen pakkaus on Tirtir Mask Fit Aura Cushion minikoossa. Teksti näkyy huonosti hopeanhohtavalla pohjalla, joten tässä alla uusiksi. Senkin otin sävyä 21C Cool Ivory.

Vaaleanpunainen rasia on Tirtir Mask Fit All-Over Cushion, jonka pitäisi olla 72 tuntia pysyvä ja täysin peittävä meikkivoide. Mustassa rasiassa lienee samaa tavaraa, en tiedä, miksi näitä myytiin kahdessa erilaisessa pakkauksessa. Sävyt ovat samassa järjestyksessä 21C ja 21N.

Oranssissa pakkauksessa on Tirtir Mask Fit AI Filter Cushion sävyä 21N. Mielenkiintoinen kokeiltava tämäkin.

Ylimpänä olevassa pienessä pullossa on kosteuttava ja rauhoittava Tirtir Milk Skin Toner.

Vasemmalla taas pullollinen K-Secret Seoul 1988 Retinal Liposome 2% + Black Ginseng -seerumi.

Ala vielä kaksi näytettä, jotka tulivat kaupanpäällisinä: Round Lab Pine Calming Ampoule ja Skin 1004 Madagascar Centella Tea-Trica B5 Cream.

Katsotaan, miten pelittävät. Laitan sitten lähempää postausta noista, kunhan olen kokeillut.

Stylevanalla on muuten EU-sivutkin, joten kaiketi toimittavat myös Suomeen. Tässä (mainos)linkki sinne. EDIT: Täältä siis tilaus tulee tullit maksettuina, joten et joudu tekemään tulliselvitystä lähetykselle, tai maksamaan mitään ekstraa.

Sairaalareissu Saksassa

Täytyy tästäkin kokemuksesta kirjoittaa... Kävin elektiivisessä leikkauksessa, joka tehtiin viime viikon keskiviikkona Aachenin Marienhospitalissa, ja sunnuntaina tulin sitten sieltä kotiin. Hiukan on eri systeemit kuin suomalaisessa sairaalassa.

Ihan ymmärrettävistä syistä täällä ei saa sisätiloissa kuvata, joten laitan tähän kuvan potilashuoneeni ikkunasta näkyvästä maisemasta, joka on ihan nätti, vai mitä?

Tiistaina tulin sovitusti sairaalaan aamulla aikaisin. Tiesin hiukan, mihin varautua: omat vaatteet, oma pyyhe ja hygieniatarvikkeet, ml. saippua. Ja hiukan evästä, "snackejä", ohjeisti kirurgi, jonka tapasin viime kuun alussa sopiakseni leikkauksesta ja sen ajankohdasta. 

Marienhospitalia suositteli viskeraalikirurgi, jonne perhelääkärini Dr. Lena minut lähetti, on kuulemma alueen paras vatsaelinkirurgiassa. Täällähän saa siis itse valita lääkärinsä ja sairaalansa, julkisia ei taida edes olla?

Ihmettelin aikaista sisäänottoaikaa, mutta syy siihen selvisi pian. Sisäänottoprosessikin kesti noin tunnin, ja sitä varten oli oma yksikkönsä. Minulla oli kaikki tarvittavat paperit mukanani, eli:

- sairausvakuutuskortti

- määräys sairaalahoitoon (Krankenhausinweisung)

- sairaskassan vahvistus kulujen korvaamisesta (tätä minä ihmettelin hiukan, koska kyseessä ei ollut mikään turha leikkaus ja olihan minulla voimassa oleva Krankenkassen jäsenyyskortti)

Hämminkiä aiheutti se, että noita sairaalamääräyksiä oli kaksi, toinen vieskeraalikirurgilta ja toinen omalääkäriltäni Lenalta. Koska lomakkeella oli toinen nimi, en tajunnut, että ne ovat sama asia.

Tällä osastolla piti tehdä selkoa myös uskonnostaan. Koska tämä on katolinen sairaala, jäin miettimään, että saavatko katoliset kenties palveluista alennusta, vai miksi tämä oli niin tärkeä juttu?

No siitäkin selvittiin (saksaksi) ja jatkoin matkaani osastolle paperinivaskani kanssa. Hetken kuluttua käteeni lyötiin vielä paksumpi nivaska omia papereitani, ja minut komennettiin CT-kuvaan ja sitten anestesiologin puheille (tätä ennen oli osastolla otettu verikokeet). 

Tein työtä käskettyä ja alakerrassa pysähtelin tavaamaan opastetauluja käytävän seinillä. Tällöin olin hiukan "toisissa silmin" ja miltei törmäsin mieslääkäriin, joka käveli vastaan käytävällä jutellen kollegalleen pää käännettynä toiseen suuntaan. Hän osoittautui siksi anestesiologiksi, jonka pakeille menin kuvauksen jälkeen.

Tämä anestesiologi osoittautui todella hulvattomaksi tyypiksi. Italialainen mies, kotoisin Sardiniasta. Istuin siellä sitten puolitoista tuntia.

Hän oli muuttanut kolmivuotiaana Saksaan vanhempiensa kanssa. Kysyin, että kaipaako hän koskaan takaisin Italiaan, vaikka niin pienenä sieltä pois muuttikin. "Voi, joka ikinen päivä, ja joka ikinen päivä suunnittelen muuttavani takaisin Sardiniaan!" (toistaiseksi tämän on estänyt tyttöystävä, jolla on iäkkäät vanhemmat Saksassa).

Hän sitten kumartui päytänsä yli, ja kysyi yllättäen, että: "Tykkäätkö muuten saksalaisesta ruoasta?" Öh, no en... Olin juuri edellisenä päivänä tilannut pizzan, ja todennut - jälleen kerran - että vaikka täällä Saksassa ananas kuuluukin pizzaan, täällä ei pizzoja vaan yksinkertaisesti osata tehdä. Piste.

No saimme me asianikin hoidettua, eli kävimme läpi anestesiapuolen lääkkeet ja monisivuisen taustakyselylomakkeen, jossa kartoitettiin mm. aiempia anestesioita, sairauksia ja muuta, kuten "onko sinulla heiluvia hampaita?" (no ei ole), "onko sinulla piilolinssit" (no ei niitäkään), "onko joku verisukulaisesi saanut komplikaatioita yleisanestesiasta" (ei tietääkseni), "harrastatko raskasta urheilua" (no en), jne.

Poistuin hihitellen itsekseni, hauska mies tämä!

Aamiainen ja ruokailut yleensä:

Olivat sitten "varmuuden vuoksi" tilanneet minulle vegetaarisen aamiaisen ruoan, vaikka tullessani jo sanoin, että olen kaikkiruokainen. Tänään Pääsääntöisesti tarjottimella oli vegejuustoa (mautonta kuin mikä), rapea vehnäsämpylä ja leivänviipale, MUTTA pari nappia voita ja pieni (siis todella pieni) rahkapurkki ja marmeladia. Onpa vegetaarista...

Myönnettäköön kyllä, että leikkauksen jälkeisen päivän lounas, eli paneroitu kukkakaalileike maitopohjaisella yrttikastikkeella ja perunamuusilla oli jopa hyvää.

Kotiinlähtöpäivän "munaviillokki" (Eierfrikassée), jossa oli myös pätkittyä valkoista parsaa ja viipaloituja herkkusieniä. Ihan siedettävän makuinen ja suolaakin oli enemmän kuin suomalaisessa sairaalaruoassa.

Ensimmäisenä päivänä leikkauksen jälkeen aamiainen tuotiin noin kahdeksan aikaan, jolloin en ollut vielä saanut aamulääkkeitäni, ja kilpirauhaslääke pitäisi aina ottaa imeytymisen takia vähintään puoli tuntia ennen ruokailua tyhjään vatsaan. Tätä jouduin hoitajille selittämään kolmeen otteeseen.

Aamiaisen syöminen siis viivästyi hiukan... tee kylmeni (katastroof!!), ja sillävälin tuli joku ottamaan vastaan päivän ruokavalintoja. Menussa lounaaksi oli kolme vaihtoehtoa (kala/liha/vege) ja valitsin kalaa. Huomautin myös tästä aamiaisesta ja sanoin, etten halua a) mitään vegejuttuja b) marmeladeja tai hilloja ja haluan sämpylöitä mieluummin kuin leivänviipaleita. Hän kysyi, että olenko täällä vielä viikonloppuna, hän voisi ottaa viikonlopun ruokatilauksen samalla, mutta kotiinpääsystäni en vielä tiedä mitään, joten hän tulee huomenna uudelleen. Ei tullut, ja sama veguruokarumba jatkui, kunnes hermostuin ja sain sitten pari ateriaa vaihdettua.

Yhden kerran oli lounaalla keitettyä makaronia ja lämmintä tomaattikastiketta. Silloin menin hakemaan ala-aulan kanttiinista salaatin uunicamembertilla ja puolukkahillolla + latte macchiaton jälkkäriksi.

Tätä saksalaista Abendbrot-systeemiä en ikinä varmaan opi ymmärtämään. Siis, että iltaruoaksi tuodaan pari leivänviipaletta ja leikkeleitä. Joskus tarjottimella oli kokonainen suolakurkku. Yh.

Näkymä osaston päivähuoneesta Marienhospitalin sisäänkäynnin yli.

Huonekaverit

Osaston H2 huoneessa 615 oli entuudestaan joku isokokoinen saksalaismummo, joka ei puhunut mitään muuta kieltä kuin saksaa. Hyvin tultiin silti juttuun. Elekielelläkin pääsee pitkälle, koska en aina saanut selvää siitä, mitä hän sanoi.

Tämä oli hassu mummu, joka höpötti itsekseen kaiken aikaa, ja varsinkin yöllä piti nousta sängyn laidalle rukoilemaan ääneen, kun ei saanut nukuttua. Rukoilu sujui äänestä päätellen hyvin myös öisin vessanpytyllä istuen.

Tämä täti muuten asuu tässä lähellä minua, joten saatetaan joskus jopa törmätä kadulla.

Jossain vaiheessa huoneen ovenpuoleiseen päähän kärrättiin vanhampi brittinainen, joka oli ollut miehensä kanssa Saksaa kiertämässä asuntoautolla. Nainen sattui olemaan entinen saksanopettaja, joten heillä juttu sujui tämän rukoilijamummon kanssa. 

Tämä naisen mies vietti paljon aikaa sairaalassa vaimonsa luona ja heidän kanssaan jutustelin paljonkin.

MUTTA: Kuinka voi pikkuruinen naisihminen kuorsata yöllä niin kovaäänisesti!! Minulla oli korvatulppia mukana, ja annoin parin tälle saksalaismummollekin, mutta ne eivät paljoa auttaneet.

Kaiken huippu oli, kun tämä brittinainen aloitti kuorsauksensa jo iltakahdeksan jälkeen ja sitten yhdentoista aikoihin moitti minua yövalostani (täällä ei ollut edes verhoja sänkyjen välillä), kun se häiritsee niin hänen untaan (hehheh). Laitoin yleensä käskystä valon pois, ja kuorsaus raikui edelleen aina noin aamuyhdeksää, jolloin aamiainen tuotiin.

Sitten hän aamuisin aina valitti, ettei ole saanut silmällistäkään unta. Aivan.

Me tämän saksalaismummon kanssa vain pyörittelimme silmiämme.

Hauska tosiaan tämä saksalaismummeli. Minulla oli kolme dreeniä kovine muovipulloineen eripituisissa letkuissa leikkauksen jälkeen. Ne kalkattivat yhteen, kun lähdin vuoteesta jonnekin. Saksalaismummo kutsui niitä "kastanjeteiksi" ja teki petinsä reunalla aina tanssiliikkeitä, kun kuljin ohi.

Miehen kanssa soiteltiin iltaisin. menin huoneen nurkkaan ja laitoin läppärin sillä tavalla, että hän näki minut ja seinän, eikä muita huoneessa olijoita. Huoneessa olevat näkivät kuitenkin hänet. Yhden puhelun päätteeksi tämä saksalaismummo oli utelias:

- puhuitteko te jugoslaviaa?

(ei, kun suomea)

- oliko se sinun miehesi?

(no sen tapainen)

- osaako hän saksaa?

(luultavasti, hän puhuu kyllä muutamaa kieltä, saksaakin todnäk)

.....kysymyksen jatkuivat.

Kun lauantaina ilmoitin, että pääsen sitten sunnuntaina kotiin, tämän mummun naama venähti nurinpäin.

Hän tykkäsi ilmoittaa ylpeänä kaikille vierailleen ja myös puhelimessa kaikille, että "miten kansainvälisessä sairaalahuoneessa hän onkaan, toisella puolella on englantilainen, toisella suomalainen potilas".

Sairaalan aula oli tyhjä viikonloppuna, joten siellä sopi kuvata, kun ei vaarantanut kenenkään potilaan yksityisyyttä

Henkilökunta

Tuntui vähän siltä, että ainakaan tässä sairaalassa ei tieto kulkenut kovinkaan hyvin. Tai sitten jos kulki, tieto oli irrelevanttia ("ai sinä olet se, jolle hoitaja nouti englannin kielisen kyselykaavakkeen").

Yksi vastasi kysymykseen yhdellä tavalla, toisella oli aivan toisenlainen vastaus ja kolmannella taas oma versionsa koko jutusta.

Kuten niin monessa muussakin maassa, täällä lääkärit tekivät pitkälti hommia, jotka esim. Suomessa kuuluvat hoitajille. Tätä jaksan ihmetellä.

Esim. verinäytteet ja kanyylien poistot jne. hoituivat joko lääkärien tai lääketieteen opiskelijoitten toimesta. Kummallisena pidin myös sitä, ettei esim. verinäytteisiin käytetty ns. vakuumituubeja, vaan veret vedettiin ruiskunkaltaisiin putkiin.

Anestesialääkärit ovat normaalisti hyviä laittamaan kanyylin suoneen. Tässä tapauksessa asialla oli leikkaussalissa anestesialääkäri, jolta se ei onnistunut (minulla on arpiset ja vaurioituneet suonet). Ai että sattui ja huusinkin kivusta. Pyysin alun alkaen laittamaan sen kanyylin kyynärtaipeeseen, jonne se loppujen lopuksi päätyi. Kämmenselässä jälki on edelleen näin paha (ja kipeä) sekin.

Mitä huomioitava, kun täällä menee sairaalaan?

Ensinnäkin, sairaalasta ei saa pyjamia/sairaalavaatteita, pyyhkeitä, eikä edes saippuaa. Tuot omat vaatteet, tossut, yöpuvun ja aamutakin mukanasi, sekä tietty hygieniavälineet, kuten hammasharjan ja -tahnan. Leikkaussalipaidan, pedin ja lakanat sentään sai talon puolesta, ja hygienian vuoksi hyvä niin.

Viime kuussa tapaamani viskeraalikirurgi myös ohjeisti ottamaan mukaan "snäckejä", jos alkaa hiukoa aterioiden välillä (täällä sai siis aamiaisen, lounaan ja sen Abendbrotin, vettä ja pari kuppia teetä per päivä). Minulla oli mukanani sitruunamuffinsseja ja banaaneja. Kanttiini oli rajoitetusti auki.

Ilman läppäriä ja puhelinta olisi aika käynyt pitkäksi. Ilmainen wifi löytyi ja se jopa toimi.

Brittiystäväni Claire (joka asuu kirjaimellisesti kivenheiton päässä Marienhospitalista) toi minulle lauantaina termoksellisen teetä ja leivoksen, koska teetä ei osastolla näkynyt saavan kuin kupin aamiaisen kanssa ja toisen Abendbrotilla. Ei ihan riitä minulle! Clairen tuoma tee oli Briteistä tuotua, eihän täältä Saksasta kunnon teetä löydy - ainakaan sellaista, minkä minä kelpuutan. No, ehkä Meßmerin Darjeeling on ihan hyvää.

Hyvä juttu: (kipu)lääkkeet tuotiin aamulla ja dosetissa oli käytännöllisesti koko päivän pillerit.

Että sellainen reissu tämä. Nyt kun tämä kipu vaan helpottaisi ja pitkä haava paranisi.

Kotimatkalla sunnuntaina jäätelö maistui helteessä Elisenbrunnenin jädebaarissa. Kaksi palloa tryffeliä ja yksi pallo Malagaa, joka on jonkinlainen rommirusinavariantti. Nam!

Giorgio Armani Sí EdP ja Sí Passione Red Musk

Tein tässä kuuden päivän sairaalareissun (kyseessä oli aiemmin mainintsemani elektiivinen leikkaus) ja palailin tänään jätskibaarin kautta kotiin. Hiukan on väsynyt olo, joten tästä (mielenkiintoisesta) sairaalareissusta lisää myöhemmin. Tarkastellaan tänään taas kahta postiloodaani tupsahtanutta tuoksunäytettä.

Kyseessä ovat siis samassa pakkauksessa tulleet Armanin Sí EdP ja Sí Passione Red Musk. Molemmat ovat naisten tuoksuja.

Giorgio Armani Sí Eau de Parfum lanseerattiin jo vuonna 2013. Tuoksu avautuu vihreillä mustaviinimarjan lehdillä syveten ruusulla ja freesialla. Pohjatuoksussa on pehmeää vaniljaa, lempeästi patsulia ja puumaisia nuotteja sekä Ambroxania.

Kuvakaappaus: fragrantica.com

Ambroxan on keinotekoinen ainesosa, joka muistuttaa aitoa ambraa, joka siis on kaskelotin suolistoeritettä. Wikipedia sanoo siitä seuraavaa (vapaa käännös): "Ambroksidi, joka tunnetaan laajalti tuotenimellä Ambroxan, on luonnossa esiintyvä terpenoidi ja yksi tärkeimmistä ainesosista, jotka muistuttavat aidon ambran tuoksua. Se on ambreiinin itsehapettumistuote. Ambroksidia käytetään hajuvedessä aidon ambran tuoksuvivahteen luomiseen sekä tuoksun osien kiinnitysaineena."

Luin lukuisia arvosteluja tästä, ja monissa sanottiin tuoksun puumaisten nuottien olevan todella voimakkaat, mutta itse en ole sitä mieltä, vaan pidän tuoksua pehmeän kukkais-vaniljaisena tuoksuna, jossa elementit ovat balanssissa. Mikään tuoksun osista ei kävele muiden yli. 

Tuoksu ei jää kovin voimakkaana iholle.

Armani Sí Passione Red Musk on taas tänä vuonna 2025 lanseerattu hedelmäis-kukkainen tuoksu naisille.

Kuvakaappaus: fragrantica.com

Tuoksun kärjessä on valkoista myskiä ja mansikkaa, tosin myski vetää näistä pidemmän korren mansikan seuratessa hillitysti taustalla. Keskellä on maitoa ja ruusua ja pohjalla lisää myskiä ja pehmeää vaniljaa.

Tämä ei kuitenkaan ole niin makea tuoksu kuin äkkiseltään luulisi. Puuterisuuttakin löytyy, joskin se on selvää, että orrisjuuresta se ei ole peräisin.

Tämä on myös osiensa suhteen aika hyvin balanssissa, tosin myski pyrkii soittamaan sooloviulua määränsä vuoksi. 

Tämäkään tuoksu ei jää kovin voimakkaana iholle.

Kumman näistä ottaisit, kuvauksen perusteella? Vai oletko ehkä molempia kokeillut jo?

Glutationi kosmetiikassa

Sattuneesta syystä olen selannut hiukan korealaista kosmetiikkaa myyvien nettikauppojen sivuja menneellä viikolla, ja sattui silmiin tällainen raaka-aine kuin glutationi. Tarkastellaanpa hiukan sitä.

Kuvituskuva: Unsplash

Glutationia on elimistössä luonnostaan. Se toimii antioksidanttina ja on rakenteeltaan vesiliukoinen tripeptidi. Se ei ole elimistölle välttämätön aminohappo, mutta elimistössä se tukee toisten antioksidanttien, kuten C- ja E-vitamiinin, ubikinonin (Q10), beetakaroteenin ja alfalipoiinihapon (ALA) toimintaa kehossa. Sillä on myös oma vaikutuksensa immuniteetille. Glutationi muodostuu kehossa (maksa) glutamiinista, glysiinistä ja kysteiinistä, jotka ovat aminohappoja.

Nyt kuitenkin tarkastellaan sen funktiota topikaalisissa valmisteissa, eli kosmetiikassa. Tosin glutationilla sanotaan suun kautta otettuna olevan myös samoja vaikutuksia kuin topikaalisilla valmisteilla.

Glutationi on tehokas, ei-entsymaattinen antioksidantti, joka suojaa ihoa ympäristön aiheuttamalta stressiltä ja vaurioilta. Se estää entsyymiä, joka käynnistää melatoniinin tuotannon, joten se ehkäisee maksaläiskiä ja kirkastaa ihoa. Glutationi myös auttaa arpien ja aknen hoidossa. Glutationin tuotanto kehossa hiipuu iän myötä, ja tällä uskotaan olevan myös osuutta ihon vanhenemiseen ja ryppyjen sekä ikäläiskien syntymiseen. Tämä näkyy etenkin vaihdevuosien jälkeen ihossa.

Glutationia sisältävien tuotteisen on todettu olevan turvallisia jokapäiväisessäkin käytössä. Se on myös hyvin siedetty aine herkällekin iholle. Sitä voi myös huoletta käyttää muiden ihoa kirkastavien ainesosien, kuten C-vitamiinin, arbutiinin, atselaiinihapon, kojihapon,  traneksaamihapon (käytetään dermatologiassa kirkastamaan ihoa ja häivyttämään pigmenttimuutoksia), rypäleensiemenuutteen ja lakritsiuutteen kanssa. Etenkin C-vitamiinin kanssa glutationi toimii hyvin.

Happojen (AHA/BHA), retinoideja ja aknen hoitoon tarkoitettujen tuotteiden kanssa glutationia sisältäviä tuotteita ei tosin suositella, koska kombinaatio saattaa ärsyttää ihoa.

Joissain tutkimuksissa on todettu 2% pitoisuuden toimivan hyvin ihon läiskikkyyden tasoittamisessa kaksi kertaa päivässä käytettynä 10 viikon ajan. Tulosten säilyttämiseksi kannattaa käyttää korkean suojakertoimen aurinkovoidetta.

Ihon läiskikkyyden/epätasaisen sävyn häivyttämisen lisäksi glutationin on todettu auttavan ihon kosteuden säilyttämisessä (vaikka se ei varsinaisesti mikään kosteuttava ainesosa olekaan) ja auttavan ihon elastisuuden säilyttämisessä.

Koska glutationi on voimakas antioksidantti ja sillä on anti-inflammatorisia vaikutuksia, se myös laskee iholta turvotusta etenkin silmien ympäriltä.

Ovatko glutationia sisältävät kosmetiikkatuotteet sinulle tuttuja?

Matkakuumeilua

Täytyy myöntää, että viime syksynä ollessamme tuolla Reininristeilyllä, minua tosissaan puraisi jokiristeilykärpänen. Muutenkin ajattelin, että pitää käyttää nämä viimeiset kuukaudet todella hyödykseen, sillä tulen täältä Saksasta kokonaan takaisin Suomeen heinäkuun lopussa.

Niin nättejä ovat nämä Reinin maisemat, varsinkin tuolla romanttinen Rein -pätkällä. Ihan eri tavalla ne näkee laivasta kuin junasta tai autosta. Viimeksimainituilla noita rantamaisemia on tullut sahattua muutamaankin kertaan.

Kaub ja Rein-joki, Pfalzgrafensteinin linna keskellä jokea: Photo by Katja Anokhina on Unsplash

Tuli vaan mieleen, että voisi sitä Kölnistä lähteä toiseenkin suuntaan, eli pohjoiseen päin. Löysin kivoja päiväreissuja ja varfasinkin kesäkuulle päivämatkan Kölnistä (Feste) Zonsiin ja toisen Kölnistä Monheimiin. Molemmat olivat vain 49 euroa ja menomatkalla on tarjolla lounasbuffetti, joka sisältyy hintaan. Monheimissa hintaan sisältyi myös puolentoista tunnin kaupunkikierros. Hinta oli mielestäni edullinen, ja koska minulla on tuo 58 euron Deutschlandticket, niin 50 minuutin junamatkasta välillä Aachen-Köln ei tarvitse maksaa mitään.

Jos joku nyt suunnittelee kesälomareissua tänne, niin tuosta Deutschlandticketistä on aika kattava opas luettavaksi aiemmassa postauksessa täällä. Hintahan nousi alkuvuodesta yhdeksällä eurolla, mutta on se silti edullinen.

Reininristeilystä löytyy lisää juttuja täältä. En saanut ihan kaikkia postauksia matkalta niputettua tuon linkin taakse, joten niitä löytää vielä samalta aikajanalta ja täällä myös aiheesta lisää.

Mutta asiaan, eli siis päiväristeilyihin esimerkiksi Kölnistä tai Düsseldorfista. Reinillä ja Saksan muilla joilla kulkee myös reittilaivoja ja liikennöitsijöinä on paljon eri firmoja (esim. Nicko Cruises, A-Rosa).

Kölnistä laivat löytyvät pienen kävelymatkan päästä päärautatieasemasta. mene ulos asemalta - ei siitä katedraalin päästä vaan juuri päinvastaisesta päädystä. Pääset bussiasemalle, jonka läpi kuljet ja sitten oikealle ja kadun yli. Siinähän se laivojen lähtöranta ja laituri sitten onkin.

Zonsissa en muista koskaan käyneeni, tosin täällä Saksassa on sen verran ammoisina aikoina tullut roiskotettua auton kanssa, että muistini voi falskata. Täältä voit lukea lisää paikkakunnasta, joka nykyään on osa Dormagenia. 

Sama pätee Monheimiin, ja taasen saattaa muistini pettää, mutta ei se mitään. Molemmat tulevat nyt sitten tutkittua kesäkuussa. Monheimista voi lukea lisää täältä ja täältä. Nyt alkoi kummasti kiinnostaa tuo ankeriaanpyyntimuseo, ehkä siellä ehtii käydä?

Rein-joki: Photo by J M Fisher on Unsplash

Vähän surettaa se, että varsinkin suomalaiset matkustavat Saksassa niin usein Berliiniin, Müncheniin tai ehkä Hampuriin. Niin paljon nättejä paikkoja on näitten ulkopuolellakin. Tässäkin blogissa on monta postausta Aachenista, Monschausta ja yksi Kornelimünsteristä, joka sekin on nätti pikkupaikkakunta. Kaikki nuo ovat osa Aachenia.

Puhumattakaan noista mahtavista joista ja pikkukaupungeista niiden varrella. Nuo suuremmat kaupungithan kärsivät todella pahasti toisen maailmansodan pommituksissa, Kölnkin oli yhtä kivikasaa ja rakennettiin sittemmin uudelleen. Mutta nuo pikkukaupungit ovat edelleen ehjiä vanhoine rakennuksineen.

Oikealla Mosel, vasemmalla Rein. Kuva Koblenzista. Photo by Pieter van de Sande on Unsplash