lauantai 19. heinäkuuta 2025

Missä on ihmisten laskutaito?

Jälleen kerran ihmettelin sitä, miten ihmiset selvittävät peruskoulunsa. Olen itse lukenut lukion loppuun saakka pitkät matemaattiset, mutta silti arvelen, että lyhyilläkin kursseilla opetetaan se elämässä tarvittava välttämättömin, kuten prosenttilasku.


Ei ole yksi, eikä kaksi kertaa, kun olen joutunut opastamaan kaupassa jotakin ihmistä, joka on ihmetellyt alennusprosentteja. Toki nykyään on esim. vaatekaupoissa alennusmyyntien aikana alennustaulukot, ja on kai jokaisella kännykässä se laskinkin, mutta silti.

Joku vieressä vaaterekkejä plärännyt kerran ihmetteli, että paljonko vaatteen hinnaksi tulee, kun siitä on -25% alennus. No 25% on neljäsosa hinnasta, joten tuon yleensä laskee päässäkin aika näppärästi. Eli siis maksat kolme neljäsosaa siitä alkuperäisestä hinnasta.

Kerran joku kyseli, että mikä on ollut alkuperäinen luku X, kun luku on nyt Y, eli 90% luvusta X. No se Y jaetaan sillä 90:llä niin saadaan prosenttiyksikkö. Kun sen kertoo 100:lla niin saadaan alkuperäinen luku X. Tämä ei mennyt perille, näin sen jo naamasta. "Niin, mutta miten se lasketaan?" No en nyt kyllä osaa sanoa miten sen selkeämmin selittäisi. Lopullinen 90%:n luku Y kun on se X kerrottuna 0,9:llä.
Postaus oli anonyymiltä henkilöltä.

Aina vaan vaikeammaksi menee. Yllä kuvakaappaus menneeltä viikolta Facebookista. Nyt on jo kirjoittajalla mennyt mittayksikötkin ihan iloisesti sekaisin. 

Yksi litra vettä painaa noin kilon. Tämä johtuu siitä, että veden tiheys on lähellä 1 kg/litra (tai 1 kg/dm³). Mutta tämä ei tietenkään päde esimerkiksi herneisiin. 

Toisekseen, jos litra herneitä painaa (tuon mukaan) 750 g, kolmesta litrasta ei millään 
laskukaavalla saa 1,1 kiloa.

Menee jo omatkin aivot solmuun, kun näitä lukee.

Millä nämä laskutaidottomat ovat selvinneet peruskoulusta?

6 kommenttia:

  1. Vastauksena kysymykseen: lähinnä itkien ja rimaa hipoen. Jos itselle matematiikka on helppoa, ei välttämättä ymmärrä miten (oikeasti!) vaikeaa se voi jollekin olla. Esim. just noi prosentit. Sitten kun vielä törmää just tälläisiin "miten ei voi tajuta", niin tulee tosiaan ihan idiootti-olo. Ei sentään menee mittayksiköt sekaisin, mutta on kyllä jäänyt elinikäiset henkiset arvet matikasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta joskus tuntuu, että se "paniikki" syntyy jo ennen kuin pitäisi mitään laskea. Tulee vaan hyvänä esimerkkinä mieleen eräs tuntemani ihminen, jonka työnsä takia pitää aika-ajoin läpäistä eräät laskentakokeet. Jos yritän kärsivällisesti selittää asioita hänelle, hän kokoaa paperinsa ja toteaa, ettei hän kuitenkaan tajua noista yhtään mitään.

      Esimerkiksi prosenttilaskuhan perustuu sille konseptile, että sadassa prosentissa on se sata persentiiliä, eli prosenttiyksikköä. Esimerkki: Margariinissa on 38% rasvaa ja pakkauksessa on 380 g. Rasvaa on siis koko pakettia kohden se 38 g per 100 g tuotetta. Eli 300 g sisältää 3 x 38 g, mutta entäs se 80 g tuotetta? Siinä on rasvaa 30,8 g (laskukaavoja löytyy netistä ja varmaan tekoälykin laskee - ja 80 g on 80% siitä 100 g:sta). Eli paketissa on rasvaa 144,4 g, näin äkkiä päätellen.

      Toisin sanoen rasvaa on 38g/100g = Xg/380g. Tässä X=(380 x 38) : 100, eli se sama 144,4 g.

      Selitinkö yhtään ymmärrettävästi? Voi tietty olle, että minun opetuskykyni ovat vajavaiset, mutta sen sanon, että olen itse ollut aina laiska opiskelemaan yhtään mitään, joten laiskana ihmisenä olen opetellut pienestä pitäen pilkkomaan asiat mahdollisimman paloiksi mielessäni ja yrittämään selviytymään päättelemällä.

      Ei tyhmiä ihmisiä olekaan! Uskon, että toisaalta on kyllä niitä, jotka turhaan kauhistuvat jo etukäteen tällaisten yhtälöiden funtsimista.

      Poista
    2. Juu, tunnistan kyllä tuon paniikin. Sieltä ne koulumatikkatraumat puskee esille ;) Kun rauhassa saa miettiä ja on hyvä selittäjä, aukenisi varmasti mullekin noi paremmin :)

      Poista
    3. Ihan varmasti aukeaisi. Monet opettajat eivät vaan vaivaudu tarpeeksi kärsivällisesti selittämään. Meillä oli lukiossa matikanope, joka kuvitteli kaikkien osaavan jo, eikä jaksanut oikein selittää yhtään mitään vaan sanoi vain, että "kyllähän te tämän jo tiedätte/osaatte, voisi tällä tunnilla katsoa hiukan matriisilaskentaa, kun se on niin mielenkiintoista". Siis mentiin ihan opetussuunnitelman ohi tässä.

      Poista
  2. Mä olin koulussa äärettömän huono matikassa. Sain yläasteen päästötodistukseen kutosen, kiitos sen, et vika vuosi oli pelkästään kolmannen asteen yhtälöitä, joista en ole koskaan ymmärtänyt yhtään mitään. Enkä meinannut päästä niistä kokeista millään läpi. Mietin aina, et mihin ihmeeseen näitä tarvii, jos ei susta tule jotain insinööriä. Enkä ole niitä elämässäni tähän mennessä mihinkään tarvinnut. Sen sijaan prosenttilaskuissa olin aina tosi hyvä, niitä olen myös elämässäni paljon tarvinnut kaupan alalla. Osaan myös laskea paljonko tarvitaan rakennustöissä puuta, tiiliä, laattoja yms. Kaupan alalla toki on hyötyä siitä, että osaa laskea päässä asioita, vaikka konehan se periaatteessa aina laskee. Tykkään hämmästyttää ihmisiä, kun ne nostaa rahaa ja lasken niille pöydälle ne rahat samalla tavalla kuin ennen pankissa laskettiin. :D Huomaan, et se herättää hämmennystä, et joku vielä tekee niin. Jotenkin siinä samalla saa itselle varmuuden, että antaa oikean määrän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä siinä, että vaikka matikka kehittääkin loogista ajattelua, siinäkin voisi keskittyä siihen, mikä on elämässä tarpeellista, eli käytännöllisiin juttuihin, kuten just prosenttilaskuihin jne.

      Poista

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!