Päiväristeily Rein-joella Kölnistä Monheimiin ja takaisin

Tulipa sitten kuuma päivä risteilylle, pitkästi päälle +30 C. Joella onneksi tuuli, mikä viilensi olotilaa.

Paattina oli Ms RheinVision, joka olikin hiukan erilainen kuin se laiva, jolla rieteilimme ystäväni kanssa viime syksynä. Tässä ei tietenkään ollut hyttejä.

Meitä oli noin 160 risteilijää, ja ohjelmaan kuuluin buffettilounas.

Jouduin (pääsin) viiden suulaan saksalaisen pöytään. Näiden kanssa seurustellessa saikin koko päivän kestävän kielikylvyn, joten kuvien ottokin jäi aika vähäiselle. Yksi näistä saksalaisista oli Peter, ilmeisen tunnettu näyttelijä Saksassa. 

Ruoka oli harvinaisen hyvää, varsinkin kalavaihtoehto lämpimästä pöydästä. Sitä piti oikein hakea lisääkin.

Laiva lähti ensin hämmentävästi väärään suuntaan ja kääntyi sitten. Näin saimme hyvän kuvan Kölnistä. Hohenzollernbrücken vieressä toisella puolella Deutzissa on hotelli Hyatt (tuo ruskea leveä rakennus), jossa viruin joskus toistakymmentä vuotta sitten, kun lähdin muka päivän kokoukseen ja piti olla seuraavana päivänä Lontoossa. matka venyi hiukkasen pidemmäksi Islannin tuhkapilven takia ja köröttelin sittemmin bussilla sieltä Tukholmaan ja siitä minut oli laitettu laivalla Helsinkiin, ei Turkuun. Tästä rulianssista olen kirjoittanut aiemmin tässä postauksessa. Huoneeni oli jossain tuolla keskivaiheilla yläkerroksissa ja kaiholla katselin sieltä joen toisella puolella olevaa katedraalia ja vielä kaihoisammin alla olevaa Biergartenia, aurinko kun porotti silloinkin pilvettömältä taivaalta.

Olisi kiva käydä tsekkaamassa tuo terassi ennen kuin muutan maasta pois.

Hohenzollern-silta ja katedraalin siluetti.

Tapani mukaan kuvailin aurinkokannelta proomuja.

Täällä Monheimissakin on hauskoja liikennevaloja! 

Kuva: Wikipedia

Tyttö ja hanhi. Saksan Monheimissa sijaitsevan hanhi- ja tyttöveistoksen, erityisesti Markus Lüpertzin tekemän "Leda"-veistoksen, tarina juontaa juurensa kreikkalaiseen mytologiaan, ja se on saanut inspiraationsa myös kaupungin perinteisestä tunnuksesta, "Hanhi-Lizzystä". (Gänse-Liesel") Veistoksessa on naishahmo hanhen kanssa, ja se viittaa myyttiin Leda ja joutsen. Zeus muutti itsensä joutseneksi ja vietteli Ledan, Spartan kuningas Tyndareuksen vaimon.

Vuodesta 1939 lähtien Monheim am Rheinin kaupungin vaakunassa on ollut hanhi, jonka heraldikko Wolfgang Pagenstecher suunnitteli Johann Wilhelm Aschenbroichin vuonna 1791 käyttämän sinetin pohjalta.

Schelmenturm-tornin ohella Gänselieselbrunnen-suihkulähde kaupungintalon edessä on luultavasti Monheimin tunnetuin maamerkki. Tuskin missään paikalliseen alueeseen liittyvässä julkaisussa, kuvapostikorteista PR-esitteisiin, ei ole kuvaa pronssisesta neitokaisesta, jossa on kaksi vettä suihkuttavaa hanhea. Tästä unohtui nyt ottaa kuva.

Kuva: Monheimin kaupunginarkisto.

Vuosina 1695-1743 virassaan toimineen komissaari Johann Peter Aschenbroichin sinetissä on naishahmo, jolla on hanhi ja sen yläpuolella latinankieliset sanat "Nocet esse locutum"

Kaikkien hanheneitojen esi-isä. Se oli ensimmäinen, joka kuvasi piikaa hanhen kanssa, ja se toimi nykyisen Monheimin vaakunan mallina. 

Itse kiertokävely Monheimissa meni hiukan pipariksi hautovan kuuman sään takia. Aurinko porotti, jalat tulivat rakoille alta aikayksikön ja jätin sen kesksn. Puolet meidän ryhmästämme teki samoin ja häipyi omille teilleen.

Gänselieselbrunnen raatihuoneen takana.

Vanhassa kaupungissa liikkui hauska muutamapaikkainen pömpelibussi. Ja kyllä, ei se ollut mikään kuskiton auto.

Schelmenturm

Vanha paloasema.

Paluumatkalla ohjelma oli vapaa.

Pitkin matkaa oli upeita bhiekkarantoja. Tässä joku onnellinen oli tullut veneellä ja lekotteli privaatisti omalla rannallaan.

Vanha roomalainen akveduktikin nähtiin matkan varrella.

Takaisin Kölnissä olimme illansuussa. Viikon päästä uusiksi, ja sillä kertaa matka vie (Feste) Zonsin vanhaan pikkukaupunkiin. Toivottavasti saan sieltä enemmän kuvia kuin tältä reissulta.