Pätkäpaasto - mikä hemmetin paasto

Henkilökohtaisesti voin sanoa, että tuo termi on todella harhaanjohtava. Mikä ihmeen paasto se on jossa kuitenkin syödään?

Minusta systeemi on erittäinkin tervehenkinen. Voi syödä mitä huvittaa, eikä ole kahlittu mihinkään tiettyyn ruokavalioon. Jokainen terveellä järjellä varustettu osaa vaihtaa kasviksiin jos nälkä kurnii suolistossa. Henkilökohtaisesti pidän sellaisia "asiantuntijoita", kuin Matti Uusitupa hiukan rajoittuneina ja jopa tyhminä.

Rainer Huopalahti oli Rotaryklubissamme puhumassa kananmunasta keväällä. Karppaamisesta sukeutui mielenkiintoinen keskustelu, koska hän totesi, että peruna pitää hyvin nälkää. Sitä se ei muuten todellakaan kaikille tee. Muunmuassa minulla se nostaa verensokerin ja insuliinin, eli varastohormonin erittyessä, se myös laskee sen todella nopeasti. Jolloin siis tulee ihan sietämätön nälkä. Tämän vahvisti myös eräs miespuolinen meksikolaisjäsenemme.

Joillekin se ehkä sopii mutta minulla ei todellakaan. Se vain laukaisee syömiskierteen, jolla ei ole loppua.

Se, mitä haluan sanoa, on se, että ihmiset ovat erilaisia. Yksi kaava ei sovi kaikkiin. Painonvartijoiden (jotka ovat lopettaneet Suomessa) ohjeilla laihtuu jokainen, mutta niin myös aika varmasti menee säästöliekille! Se tapa syödä pitäisi siis pitää yllä loppuelämän, mikä ei ole mielekästä. Eikä yleensäkään monasti toimi sen loppuelämän aikana!

Parin päivän paastoilua viikossa pidetään vaarallisena esimerkiksi diabeetikoille. En usko sitä. Minun mielestäni tuossa on mukana todella inhottavaa holhoamismentaliteettiä, ihan kuin diabeetikolla itselllään ei olisi minkäänlaisia aivoja päässään päättää itse siitä, mitä syö. Esimerkiksi kasvis/salaattipäivä pari kertaa viikossa ei takuulla tapa ketään.

Minusta pari vähäkalorisempaa päivää viikossa on loistava idea. Eikä se ole mikään paasto! Mitä mieltä te muut olette?

Pätkäpaasto, eli 5:2-dieetti

Katselinpa minäkin ihmeissäni TV:stä Michael Mosleyn dokumenttia, jossa hän paastoili pari päivää viikosta ja muut viisi päivää söi normaalisti. Näin hän sai pudotettua kokonaista yhdeksän kiloa ja hänen verensokeriarvonsa palautuivat normaalsiksi.

Kokeilu poiki myös kirjan: The Fast Diet. Nimi ilmeisimmin viittaa sekä paastoon, että nopeisiin tuloksiin.

Kun asiasta lukee enemmän, huomaa, että tällainen pätkäpaasto, jossa siis paastopäivinä naiset saavat syöfä 500 kcal ja miehet 600 kcal edestä, vaikuttaa monilla useaan muuhunkin asiaan kuin verensokeriin, verenpaineeseen ja painoon. Tätä kautta voidaan ajatella sen vaikuttavan muistisairauksiin ja sydän- ja verisuonitauteihin niitä estävästi. Asiaa ei kuitenkaan ole tutkittu missään pitkäaikaisseurannoissa  - vielä. Tutkijan myös tapansa mukaan suhtautuvat asiaan varovaisesti. Historiallisesti asiaa ajatellen ei ole niinkään kauaa aikaa siitä kun ihmisillä ei välttämättä joka päivä ollut suuhunpantavaa, ja silti on selvitty.

Laihtuminen ja sokeriarvojen paraneminen liittyy ilmeisimmin insuliiniherkkyyden paranemiseen. Pätkäpaasto myös vähentää elimistössä syövällekin altistavaa ja vanhenemista vauhdittavaa insuliininkaltaista kasvutekijää (IGF). Monilla paastoilu on vaikuttanut myös edullisesti veren rasva-arvoihin, ja näitten kaikkien vaikutuksien pohjalta arvellaan, että pätkäpaastoilijat eläisivät mahdollisesti muita pidempään.

Kiinnostuin aiheesta juuri tuon verensokeriasian vuoksi. Minulla ei ole diabetestä, mutta sokeri kyllä heittelee. 500 kcal riittäisi siis kahdesti viikossa erinomaisesti, kunhan vaan suunnittelee päivän hyvin (ks. alla olevat ruokasuositukset). Vaihtoehto 2 voisi minulla jopa olla ihan se tavallinen päivä, muuta ei ruoaksi edes jaksaisi syödä (ja sitäpaitsi tuo kasvisvuoka on vielä hyvääkin).

Pätkäpaastoilla voi muutenkin. Vanhanaikainen tapa on pitää yksi todellinen mehupaastopäivä per viikko, mutta ajatus ei oikein miellytä. Sitäpaitsi kaloreiden laskeminen kaksi kertaa viikossa ohjaa suurempaan ruokatietoisuuteen, eli siinä mielessä kun tulee tarkkailtua omia syömisiään, saa karsittua turhat pois siiitäkin hommasta. Näin ainakin uskon. Huomaamattaan kun suuhunsa pistää päivän mittaan kaikenlaista, jota eivät aivot täysin tietoisesti rekisteröi muistijäljeksi saakka.

Normaalisyönnin päivinä säilytetään normaali ruokavalio, jossa ei kielletä roskaruokaakaan.

Katsotaanpa, mitä 500 kalorilla saisi paastopäivinä syödä (jokainen vaihtoehto koskee yhtä paastopäivää):

1. Juustomunakas, yht. 508 kaloria
- kolme keskikokoista kananmunaa
- 50 g juustoa

2. Kesäkurpitsa-munakoiso-tomaattivuoka juustolla, yht. 502 kaloria (ohje tässä)
- yksi keskikokoinen kesäkurpitsa
- yksi keskikokoinen munakoiso
- kolme keskikokoista tomaattia
- 85 g juustoa

3. Liikkujan päivä, yht. 495 kaloria
- 3 dl veteen keitettyä kaurapuuroa
- 300 g raejuustoa (0,3 rasva%) - siis puolitoista purkkia
- purkki rasvatonta maitorahkaa (250 g)
- 2 dl sokeroimatonta mehukeittoa

4. Leivän ja maitokahvin ystävälle, yht. 504 kaloria
- 5 ruisnäkkileipäpalaa
- 100 g keittokinkkua
- 1 rkl kevytlevitettä (max 14% rasvaa)
- pieni kurkku
- kaksi keskikokoista tomaattia
- 2 dl rasvatonta maitoa kahviin

5. Raakaraasteiden puputtajalle, yht. 496 kaloria
- 250 g porkkanoita
- 250 g kaalta
- purkki ananasmurskaa omassa liemessään (227 g)
- 350 g raejuustoa (0,3 % rasvaa)

6. Äijäruokaa, yht. 501 kaloria
- 200 g HK:n sinistä
- 2 rkl sinappia

7. Torstaipaasto, yht. 500 kaloria
- 435 g säilykepurkki hernekeittoa (sis. lihaa)

Sanotaan, että yhden päivän roikkuu vaikka löysässä hirressä, ja tässä ruokavaliossa helpoksi tekeekin juuri se, että paastopäivät eivät ole perätysten. Jos on viehtynyt kasvisruokaan, niin varmaan saa mahansa täyteen, tosin valkuaispitoiset ruoat toimivat nälän pitäjinä paremmin. Olen tosin kuullut rasvapaastoilijoistakin, jotka syövät vain rasvaa paastopäivinä. Saadakseen 500 kcal olisi siis päivän annos noin 4 isoa ruokalusikallista.