Versace Bright Crystal

Katsastetaanpa taas pitkästä aikaa yksi tuoksu, eli Versacen Bright Crystal. Tuoksu kuuluu kukkais-hedelmäiseen kategoriaan ja se on lanseerattu vuonna 2006.

Versace Bright Crystal (2006) on espanjalaisen mestariparfymööri Alberto Morillasin suunnittelema raikas kukkais-hedelmäinen tuoksu. Siinä on voimakkaita yuzu-, granaattiomena- ja jäätuoksuja, jotka johdattelevat pionin, lootuksen ja magnolian sydäntuoksuun, ja jossa on myski, mahonki ja meripihka pohjatuoksussa. Kevyestä, feminiinisestä ja hieman makeasta aromistaan ​​tunnettu tuoksu sopii erinomaisesti päivittäiseen käyttöön, mielestäni erityisesti keväällä ja kesällä. Runsaat hedelmäiset nuotit antavat tälle tuoksulle jopa gourmand-vivahduksen.

Tämä on helppokäyttöinen ja elegantti tuoksu, joka ei tainnuta ketään läsnäolollaan. Käytöltän se on monipuolinen, sopii hyvin joka tilanteeseen ja sen kestävyys iholla on kevyt tai kohtalainen, tyypillisesti noin 4–5 tuntia.

Tyyliltään se on raikas, valoisa ja elegantti, ja suhteellisen kevyt.

Chopard Wish Pink Diamond

Chopardin Wish -flankkeri Pink Diamond ei ole mikään uusi tuoksu; se lanseerattiin jo vuonna 2005. Nyt näitä sai Amazinasta (josta kerroin muutama päivä sitten täällä) noin kympillä per 30 ml:n pullo. Menivät varmaan kuin kuumille kiville, sillä nyt hinta oli kalliimpi. Mistä sitten mahtoikaan hinnanmuutos johtua.

Kuvakaappaus: fragrantica.com

Tämä tuoksu on kukkainen ja hedelmäinen Eau de Toilette -tuoksu naisille, ja sen tuoksuprofiili on pehmeä, romanttinen ja raikas. Alexandra Jouetin luoma tuoksu avautuu mandariinin, nerolin ja päärynän nuoteilla, jotka johtavat ruusun ja aprikoosin sydämeen, jota tukevat santelipuu ja myski. Tuoksua verrataan usein Versacen Brigh Crystaliin, jota se tosiaan muistuttaakin. Ruusu ei tässä muuten dominoi, vaan hedelmät enemmänkin.

Ensituoksu: Mandariini, neroli ja persikka.

Sydäntuoksu: Ruusu, osmanthus ja aprikoosi. Osmanthuksen alkuperä on selitetty aiemmassa blogipostauksessa, johin linkki vie.

Pohjatuoksu: Freesia, santelipuu, ambra ja myski.

Tämähän on ihan nimensä mukaisesti pinkki tuoksu pakattuna timantimuotoiseen pulloon. Chopardhan on alunperin sveitsiläinen luksuskoru- ja luksuskellobisnes.

Siinä missä alkuperäinen Wish* on varsin orientaalinen tuoksu, tämä on huomattavasti kepeämpi. Se sopii hyvin päiväkäyttöön ja tuntuu jopa varsin leikkisältä kukkiensa ja hedelmäisyytensä takia. Minulla on jossain myös tämä alkuperäisversio, ja kunhan sen löydän, olisi hyvä vertailla hiukan näitä kahta.

Joka tapauksessa hintaansa nähden tämä tuoksuu huomattavasti "kalliimmalta", eli tuohon hintaan tämä todellakin oli varsinainen löytö.

* alkuperäisestä Wishistä voit lukea lisää täältä.

Versace Yellow Diamond

Versace-brändi sai itse asiassa alkunsa Gianni Versacen lapsuudenkodista ja hänen äitinsä ompelimosta Reggio Calabriassa, Italiassa. Täällä Gianni oppi alasta. Muutettuaan Milanoon vuonna 1972 hän ryhtyi  työskentelemään freelance-suunnittelijana, ja hänen ensimmäiset valmisvaatemallistonsa olivat välitön menestys, mikä johti siihen, että hän perusti oman nimeään kantavan muotitalon vuonna 1978. Hänen perheensä, mukaan lukien veli Santo ja sisko Donatella, olivat mukana alusta asti, ja Donatellasta tuli hänen muusansa ja hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1997 brändin luova johtaja.

Versace aloitti kristalleista inspiraationsa saaneen tuoksusarjansa vuonna 2004 Crystal Noir -parfyymin myötä ja lanseerasi sitten kevyemmän ja hedelmällisemmän Bright Crystalin vuonna 2006. Vuonna 2011 sarjaan liittyi uusi tuoksu, timantiksi muuttunut kristalli, nimeltään Yellow Diamond.

Yellow Diamond on puhdas, läpikuultava ja ilmava kukkainen tuoksu, joka on kimaltava ja voimakas kuin keltainen väri, mutta samalla ylellinen ja naisellinen kuin timantti. Sen koostumus avautuu Amalfin rannikon sitruunan, bergamotin, nerolin ja päärynäsorbetin kirpeällä raikkaudella. Tuoksun ytimessä on ilmavaa appelsiinikukkaa, freesiaa, mimosaa ja lummetta. Pohja on tehty ambrasta, arvokkaasta myskistä ja guajakkipuusta, jota myös palo santoksi kutsutaan. Guajakkipuun tuoksu on syvä, savuinen, makea ja puumainen, ja se tarjoaa ylellisen ja lämpimän vivahteen. 

Kuvakaappaus: fragrantica.com

Pullo on muotoiltu kuten sarjan aiemmat versiot, väriltään keltainen, ja sen pakkaus on koristeltu barokkityylisillä ornamenteilla.

Tämä tuoksu on hyvin naisellinen kukkaistuoksu. Monet netissä moittivat tätä "saippuaiseksi", varmaankin noitten pinnassa olevian sitrusten takia, mutta kun tuoksu kehittyy iholla, tulevat kukkaiset vivahteet ja pohjan syvä myski ja salamyhkäinen guajakkipuu enemmän esille. Tämä on ehdottomasti kesätuoksu kenelle hyvänsä. Ei liian raskas, ja hyvin kukkainen, jota kärkituoksun hedelmät keventävät.

Väri ei pure - asustepohdintoja

Suomalaiseen tapaan kuljen hillityn värisissä vaatteissa. Joita voi tietty piristää iloisen värisillä asusteilla. Nyt ostin ruskean talvitakin, ja siihen pitäisi saada jotakin väriä. 

Samalla sorruin pinkkiin (kyllä, suuresti inhoamani väri!!!!) käsilaukkuun, Versacen sellaiseen, kun se Zalandosta edullisesti lähti.

Tähän pitäisi saada joku huivi, sellainen, joka menee takin shaalikauluksen alle, sillä en haluaisi sitä peittää. 

Ärsyttävää, kun itsellä on mielessä tasan tarkkaan, millaisen huivin haluaisin, mutta kun sellaista ei löydy, edes Versacen omasta mallistosta.

Sitten ajattelin parittaa tuon takin Lancelin vihreän laukun kanssa. Siihenkin tarvittaisiin vihreä huivi.

Tuohon alkukuvaan ymppäämäni on liian omenanvihreä tälle laukulle. 

Näitä silkkihuiveja löytyisi Contigo-nimisestä (kehitysmaatavara)kaupasta täällä Aachenissa hiukan yli neljänkympin hintaan.

Tämäkään ei ole ihan oikeaa sävyä.

Amazonista löytyi vähän saman tapaisella barokkikuviolla varustettu Lorenzo Canan huivi. Mutta se on neliömäinen malliltaan. Haluaisin pitkän.

Kaapista löytyi keltainen Moschinon silkkihuivi, joka vaikutti hiukan liian hailakalta tässä kombossa.

Luonnonvalkoinen Gobi Cashmeren kasmirhuivi on lämmin, mutta tämäkin yhdistelmä on hiukan njääh.

Sinipohjainen Ralph Laurenin silkkihuivi näytti - yllättävää kyllä - ehkä näistä parhaimmalta takin ja laukun kanssa. Mahtaakohan mennä tuon Lancelin vihreän laukun kanssa?

EDIT: Muistin juuri, että onhan minulla täällä ykai Ungaron vihreä silkkihuivikin. 

Ehkä hiukan tunkkainen tässä yhdistelmässä, mutta tuon vihreän laukun kanssa tämä saattaisi mennäkin.

Paremman yhdistelmän metsästys siis jatkuu.

Mitä minulla on käsilaukussani?

Nyt kotoillessa olen käyttänyt vain pienimpiä/pienempiä laukkujani, koska ei paljoa ole ulkona käyty. Muutenhan minun laukustani löytyy "kaikki paitsi ulko-ovi" ("everything but the kitchen sink"). Pienempäänkin laukkuun tosin on mahdutettava ne välttämättömimmät tavarat...

Charming Nails -blogissa olleen postauksen innoittamana esittelen nyt teillekin tämänhetkisen käsilaukkuni sisällön.

Kylläpä tähänkin laukkuun tuntuu vaan tavaraa menevän! Ihan "must" on sisällyttää laukkuun puhelin ja iPhonen varalaturi, joka unohtui kuvasta. En ole tainnut viimeksimainittua koskaan tarvita kodin ulkopuolella, mutta voihan sitä jossain pälpättää sen akun ihan tyhjäksi, tai unohtaa ladata luurin ennen lähtöä. 

Laukussa on myös lompakko, avaimet, paperinenäliinoja, lukulasit ja monta huultenrajauskynää, jos yhdestä sattuisi menemään kärki poikki. EDIT: Tämän Versacen lompakon tarkemmat kuvat löytyvät täältä. Tässä postauksessa sen upeat värit eivät ihan pääse oikeuksiinsa.

Niin, ja laukussa on myös It Cosmeticsin Celebration Foundation, jos meikkipohjaa pitäisi korjata päivän aikaan. Vaihtoehtoisesti mukana voi olla peitevoide (kuten poikkeuksellisesti tässä Maybellinen Eraser, jota lisätessä ei tarvitse paljoa sotkea sormiaan) ja puuteri. It Cosmeticsin meikkipuuterista on postaus täällä.

It Cosmeticsin meikkivoide toimittaa sekä puuterin, että peitevoiteen virkaa hyvin, vaikka tässä kuvassa nyt onkin tosiaan myös tuo peitevoide, joka nyt vaan sattui olemaan laukussa.

Lukulaseja minulla pitää olla joka paikassa, koska rikon niitä jatkuvasti. Yhdet autossa, yhdet laukussa, ainakin yhdet joka kodissa (minulla on siis oma koti - eli kotikoti - miehen talo, jossa yleensä oleilen Suomessa ollessani, ja työkoti, joka nyt koronan aikana on ollut Dublinissa varastossa, siis tavarat, en tietenkään asu/ole asunut siellä varastossa!). 

Koska noilla Missonin laseilla on ihan jäätävän iso kotelo, säilytän ne laukussa käärittynä tuohon puhdistusliinaan ja paperinästyykeihin.

Puhelimen nimikoidut, hopeanväriset kuoret toimivat nerokkaasti myös peilinä. 

Laukussa on myös iPodit (vaaleankeltaiset kuoret ovat silikoniset irtokuoret, muutenhan kotelo on tietty valkoinen).

Lisäksi laukussa on myös Victorinoxin luottokortin kokoinen monitoimityökalu, jossa on todella toimivat sakset, kynä, veitsi, viila joka on samalla ruuvimeisseli, hammastikku, mitta ja toimivat pinsetit. Tämä tapaus on ostettu Sveitsistä entisen työnantajani Rochen henkilökuntaputiikista, siitä syystä siinä on ko. firman logo. Tämä on muuten ihan älyttömän kätevä ja Suomessa näitä myy ainakin Partioaitta. 

Mainittakoon, että veitsen kärki on juuri alle sen rajan, millaisen veitsen saa viedä lentokoneen kabiiniin. 

Lisäksi laukussa on kuulakärkikynä ja korealaisen Etude Housen Super Slim Proof Perfect Liner. Näitä minulla on useita eri värisiä. Tässä tummanruskea.

Tämä on todella hyvä rajauskynä, valitettevasti näitä ei taida saada enää mistään. Ostin varastoon tumman viininpunaisen, violetin, ruskean ja mustan. Kynän kärki on todella ohut, geelimäinen ja sitä ei tarvitse ollenkaan teroittaa, kierretään vaan terää ulos putkilosta sitä mukaa, kun se kuluu. Tällä tummanruskealla voi hätätilassa korjailla kulmiaankin.

Nyt laukussa ei ole autonavaimia, koska vahvan kipulääkityksen (selkä!) takia ei toistaiseksi kannata mennä auton rattiin, ettei mitään onnettomuuksia satu. Ajelen siis taksilla omat menoni, ja kalliiksihan sekin tulee, joskaan ajelu omalla autollakaan ei nykyisellä polttoaineen hinnalla mitään halpaa ole. 

Laukusta puuttuu myös siellä tavallisesti oleva firman kulkukortti, koska olen koronan takia ollut etätöissä.

Onko tässä listassa sellaisia tavaroita, jotka löytyvät myös sinun laukustasi?

Kotoilun "haittavaikutuksia"

Ihan ensiksi pitää sanoa, että esimerkiksi Facebookissa on vinkkiryhmiä esimerkiksi pienten lasten kanssa kotoileville ja karanteenissa oleville. Tässä linkki yhteen. Monia muitakin varmasti löytyy.

Hyvin moni ihminen näkyy shoppailevan, vaikka tietysti lomautukset sun muut tuottavat joillekin rahallisesti ongelmia. Ostin minäkin jotakin.

Olen pitkään hinkunut Marie Turnorin The Lunch Bagin ostoa. Nyt se näytti olevan satasen alennuksella ja ostin tämän sen, siis tuon yllämainitun, korkista tehdyn ja paisleykuvioisen, vegaanisen version The Lunch -laukusta.

Versacen lompsa oli myös alessa Zalandossa. Silti ne ovat kalliita.

Toinen ostos oli  siis todellakin tämä Versacen lompakko, koska Ted Bakerin hopeinen lompakkoni alkaa vedellä viimeisiään.

Second hand -laukkuja (joista nämä eivät ole kumpikaan) löytyy täältä. Tästä kaupasta voi myös tehdä edullisia design-löytöjä, kannattaa käydä kurkkaamassa.

Luksuslaukkujen merkkikorjaamo?

Kun kävin kesälomallani Turussa, päätin viedä viime vuoden puolella hankkimani Versacen laukun suutarille, koska siinä hieman repsotti toinen kahva juurestaan hiukan murtuneena. Suutarinliikettä pitää vanha pariskunta ja mies oli töissä, kun jätin laukun sinne. Mainitsin samalla, että ne muutkin kiinnityskohdat voisi vahvistaa.

Kun menin noutamaan laukun, paikalla oli vain rouva, ja ylimääräiset vahvistukset olivat unohtuneet. Ojensin laukun takaksin, ja pyysin, että sekin homma hoidettaisiin ennen lähtöäni takaisin Sveitsiin.

Madame siinä sitten alkoi kiinnostuneena tarkastalla laukun logoa (kuvassa), ja mainitsin sen olevan Versace. Hän oli yllättynyt, ja kysyi, että onko se aito. Vastasin, että hinnalla, minkä siitä maksoin, sen pitäisi olla (ja että ostin sen liikkeestä, joka ei varmastikaan feikkejä myy).

Ohhoh, tämän jälkeen rouva otti laukusta hyvin kunnioittavan otteen, ja kysyi, että onko se sijoituslaukku. No ei ole, ihan käyttölaukkuna toiminut. Hän siihen sitten mainitsi, että sijoituslaukut pitäisi aina korjauttaa merkkikorjaamossa, ja että jos niitä korjauttaa muualla, se alentaa laukun arvoa. No enpäs ollut ajatellut moista ollenkaan.

Tulin hakemaan laukkua parin päivän päästä ja se oli suutarinliikkeessä kunniapaikalla, käärittynä muoviin. Emäntä oli itse puhelimessa ja miehensä aikoi palvella minua, kun rouva huomasi minun seisovan tiskin takana, joten hän heti katkaisi puhelunsa ja toi laukkuni minulle kannatellen sitä kunnioittavasti molemmilla käsillään. Maksaessani hän tähdensi, että vahvistus oli ommeltu "tarkkaan samoihin reikiin, kuin alkuperäinen ommel", ja että minun pitäisi ottaa yhteyttä Versaceen, ja vaihdattaa sangat siellä tai heidän määräämässään korjaamossa.

Jahas, aina oppii jotakin uutta....olen ollut aika huoleton tuon laukun kanssa, mutta ehkä pitää ottaa yhteys kauppaan, josta sen ostin, ja kysyä, missä kantokahvat voisi uusia, niin ei laukun arvo alene, vaikkei se mikään sijoituslaukku olekaan.

Shoppailua

Öh, olen minä hiukan shoppaillutkin, kaikista hyvistä päätöksistä huolimatta. No kun "halvalla" saa...

Tämä oli tyyrein hankinta. Vaikka ei sekään isoa lovea palkkaan tehnyt (oli alennuksessa, ja kuten aiemmin sanoin, Sveitsin palkoilla tulee jonkinlainen hintasokeus), ja kyllä, se on aito Versace ja nahkaa.

Tämän laukun taisinkin jo mainita aiemmassa postauksessa.

Firman kaupassa olivat Fossilin nahkalaukku-uutuudet 20% alennuksessa, joten pakkohan yksi oli hankkia... Niin söpö roikkuvine avaimineen.

Tämä Love Moschinon laukku oli niin syötävän söötti, että se suorastaan huuteli "osta minut"! Kullanvärinen kirjekuoripussukka sen sivutaskussa on myös aika kätsy.

Koska hopeiset kiilakorkosneakerini (joista täälläkin on tainnut olla lukuisia kuvia) alkavat ritsahtaa, hankin Guessin vastaavat. Ovat muuten huippumukavat jalassa ja hankin ehkä myös mustat talveksi.

Kiiltonahkaa ja reunusrimssu on mokkaa!

Ihanan sametinpehmeää mokkanahkaa!

Ja pahus, matkalla UBS:n lounasravintolaan, osui silmä italialaisia nahkakenkiä myyvään kauppaan, ja ostin parit alennuksessa olevat. Ihanaa nahkaa ja mukavat jalassa! Koska pidän edelleen nilkkaa tukisiteessä, on ylempänä kuvatun parin pohjaan tarttunut hiukan haituvia mustasta joustositeestä, ei siis ole varsinaisesti likaa, mutta kuluu varmaan pois.

Kaiken kimalluksen huipentuma oli sitten nämä Michael Korsin aurinkolasit, jotka löysin myös alennusmyynnistä. Kuvasta ei oikein näe kunnolla, mutta ovat siis kullansävyiset peililasit. Todella kauniit!

Vielä yksi hajuvesi ja vähän muutakin

En tiedä, kuinka järkevää on tällainen rahankäyttö, mutta kun miehen saattelin eilen rautatieasemalle, iskin silmäni alekosmetiikkamyymälään. Sieltä se löytyi se kaipaamani.

Ostin sitten vaan varovaisesti sen pienemmän, 30 ml:n pullon. Tämä Lancômen Trésor Midnight Rose on lanseerattu vuonna 2011, ja tuoksun päällimmäiset nuotit ovat vadelmaa ja ruusua, keskellä tuoksua on jasmiinia, pionia, herukannuppuja ja rosépippuria. Tuoksun päättää setripuu, myski ja vanilja. Olen ollut tähän tuoksuun ihastunut jo pitkään, ja voit lukea siitä lisää Fragrantican sivuilta.

Nyt saa loppua törsäily hajuvesiin!

Muita rahanmenon kohteita olisi myös, ostin eilen Diorin huulipunan ja yhden kynsilakankin, mutta niistä lisää myöhemmin. Sitten iskin silmäni Versacen käsilaukkuun.

Olin jo ehtinyt hypistellä eräässä kaupassa Valentinon tummanpunaista laukkua, mutta nyt aloin empiä. Kumpikaan ei ole ihan halpa, mutta alan kallistua ennemminkin tuohon Versacen veskaan, sillä "tarvitsen" uuden käsilaukun, koska viime vuonna ostamastani Trussardin laukusta ovat sankojen ompeleet alkaneet pahasti hapsottaa, murr! Haluan kunnollisen laukun!

*****

Tänään oli muuten siitä merkittävä päivä, että oikeastaan ekaa kertaa tänä vuonna käytin korkkareita, eli menin korkkareissa töihin, enkä niissä hopeisissa sneakereissa. Tuntui, että pärjään, vaikka hiukan huteralta se vaikutti ensialkuun. Nyt kun vielä voisi kävellä töihin. Tosin olen hiukan suunnitellut, että ostaisin potkulaudan, sillä meno töihin on melkolailla alamäkeä. Voisi sitten huristella ratikalla takaisin. Täällä näkee noita potkulautoja aikuisillakin, ja sellaisen saa alle satasella. Tosin miehen mielestä oli hiukan riskaabeli suunnitelma :)

Ai niin, ostinhan minä jotakin parvekkeellekin, eli bonsaipuun!

Keskiviikkoa

Menin tänään salille, jossa oli iltapäivällä aika hiljaista. Kolme noin kuusikymppistä naista oli pukuhuoneessa nauramassa katketakseen. Oli pakko kysyä, mikä nyt on niin hauskaa.

- No kun me oltiin (infrapuna)saunassa, ja yks nuori tyttö tulla pyyhälsi kysymään, olisiko meillä kenelläkään kuukautissiteitä, koska höän tarvitsi yhden kiireesti.
* entistä äänekkäämpää naurunkäkätystä*
- Ja me ollaan jo tän ikäisiä!

No jopas, totesin ja nyt minuakin nauratti. Nuori nainen oli kuulemma hävinnyt nopeasti, kun hänelle oli todettu naurun säestyksellä, ettei "tädit enää tässä iässä semmoisia mukanaan kanna".

Naureskelin siinä mukana minäkin, sillä niin hersyvällä päällä oli tämä kolmen naisen sakki. Kun muut olivat jo melkein saaneet vaatteet ylleen, istui kuitenkin kolmas heistä vielä pyyhe ympärillään ja valitti, että ei pysty vieläkään kävelemään kunnolla kun niin jalat tärisevät.

- Ihan niin kuin...jos mä nyt yhtään mitään oikein muistan...kun olisi kunnolla SAANUT! Nii, jos mä kunnolla muistan, niin tämmöinen on olo.... *naurunremakkaa*

Ei kyllä voinut kun nauraa! Poistuin salin puolelle ja kyllä tämäkin "saanut" täti tutinoineen oli sieltä pukkarista tunnin päästä sitten saanut jalat alleen, muiden avustamana tai ei. Mutta kyllä minuakin nauratti!

Aamulla olin jo puhelimessa ollessani aloittanut pienen kosmetiikanlajitteluproggiksen ja tässä kynsilakkalooda, jossa on about 3/4 kynsilakkavarastoistani. Hiukan järkyttävä näky, eikä tässä ole edes yksi kerros laatikon pohjalla vaan vajaa 10 cm kerros. Hupasn tosiaan, onpas näitäkin kertynyt. Eikä tässä ole kaikki. Ainakin Sensationails-lakat puuttuvat kaikki, ja niitäkin on paljon eri värejä.

Luulin ihan, että ripsivärit ovat heikkouteni, ja aloin kerätä niitä viimeksi tulleeseen ja nyt jo tyhjennettyyn Livbox-rasiaan, joka on kookkaampi kuin ne ns. normaalirasiat. Ei riitä tilavuus mihinkään, pitää katsella isompi laatikko niille.

Mitä mahtaa seurata, kun siirryn muihin kosmetiikkatuotteisiin? Öh....

 Sitten vielä pikku vinkki. Tässä kaupassa on loppuunmyynti, ja ostin sieltä Versacen Bright Crystal edt:n n. 19 eurolla postikuluineen! Ei mikään paha hinta.... Tällainen kiva, kukkais-sitrustuoksu, josta voi lukea lisää Fragranticasta.

Uudet rillittimet

Minun piti mennä tänään paikallisen kv. Rotaryitten kokoukseen (oli AGM), mutta koissun maha pitää niin kamalaa ääntä, että en nyt lähde minnekään siinä pelossa, että asunto löytyy miinoitettuna kun palaan takaisin. Oli tosin ehkä turhaakin varovaisuutta, sillä tilanne on nyt rauhoittunut, joskaan koissu ei syö mitään muuta kuin namia. Kuitenkin se naminsyöminen jo kertoo, että massu on kunnossa.

Sain sitten eilen ne uudet rillini, Versacet!!!

Ah, mitä ihanaa turhamaisuutta! Kehysten lila väri ei kuitenkaan tässä kuvassa näy kunnolla.

Jotkut sanovat pärjäävänsä hyvin joillain Tiimarin laseilla, mutta oikeesti! Jos on hajataittoa, kuten minulla, niin muutaman viikon halpislasien käytön jälkeen tunsin jo tulevani ihan hulluksi; jatkuvaa päänsärkyä ja tihruttamista laseista huolimatta. Alkuviikosta sitten en tuntunut näkevän ollenkaan mitään millään laseilla, rivit vilistivät silmissä ja pyörrytti.

Kadotettuani rillini Lontoossa olin valmis vannomaan halpislasien nimeen, mutta pidemmän päälle se ei todellakaan ollut hyvä ratkaisu. Näitä rillejä kelpaa myös pitää pään päällä, sillä kehyksissä ei ole tukkaan sotkeutuvia talloja.

Ja  - aivan niin, tyhmyyttähän se on rillejä pään päällä pitää. Niin monet lasit olen juurikin Lontoossa saanut hävitettyä.

Onpa se muuten hassua, kuinka vihreiltä silmäni näyttävät liilanvärisissa kehyksissä! Aiemmin olen omistanut kolmet sinikehyksiset lasit, ja niissä taas silmäni näyttivät ihan yybersinisiltä.

Niin, ja Marks & Sparksin takki tuli aamutuimiin erikoiskuljetuksena, joten kaikenkaikkiaan päivä alkoi hienosti jo senkin takia.

Ai niin. Moniko on ihmetellyt sitä kummallista naamaa Versacen logossa? Nyt se vasta selvisi minullekin: sehän on Medusa itse. Donatellaksi sitä tuskin kukaan luuli, sillä Medusa on huomattavasti kauniimpi kuin tämä elähtänyt ja leikelty rouva.

Nyt niitä on kaksi minunkin silmäkulmissani.