Uudet rillittimet

Minun piti mennä tänään paikallisen kv. Rotaryitten kokoukseen (oli AGM), mutta koissun maha pitää niin kamalaa ääntä, että en nyt lähde minnekään siinä pelossa, että asunto löytyy miinoitettuna kun palaan takaisin. Oli tosin ehkä turhaakin varovaisuutta, sillä tilanne on nyt rauhoittunut, joskaan koissu ei syö mitään muuta kuin namia. Kuitenkin se naminsyöminen jo kertoo, että massu on kunnossa.

Sain sitten eilen ne uudet rillini, Versacet!!!

Ah, mitä ihanaa turhamaisuutta! Kehysten lila väri ei kuitenkaan tässä kuvassa näy kunnolla.

Jotkut sanovat pärjäävänsä hyvin joillain Tiimarin laseilla, mutta oikeesti! Jos on hajataittoa, kuten minulla, niin muutaman viikon halpislasien käytön jälkeen tunsin jo tulevani ihan hulluksi; jatkuvaa päänsärkyä ja tihruttamista laseista huolimatta. Alkuviikosta sitten en tuntunut näkevän ollenkaan mitään millään laseilla, rivit vilistivät silmissä ja pyörrytti.

Kadotettuani rillini Lontoossa olin valmis vannomaan halpislasien nimeen, mutta pidemmän päälle se ei todellakaan ollut hyvä ratkaisu. Näitä rillejä kelpaa myös pitää pään päällä, sillä kehyksissä ei ole tukkaan sotkeutuvia talloja.

Ja  - aivan niin, tyhmyyttähän se on rillejä pään päällä pitää. Niin monet lasit olen juurikin Lontoossa saanut hävitettyä.

Onpa se muuten hassua, kuinka vihreiltä silmäni näyttävät liilanvärisissa kehyksissä! Aiemmin olen omistanut kolmet sinikehyksiset lasit, ja niissä taas silmäni näyttivät ihan yybersinisiltä.

Niin, ja Marks & Sparksin takki tuli aamutuimiin erikoiskuljetuksena, joten kaikenkaikkiaan päivä alkoi hienosti jo senkin takia.

Ai niin. Moniko on ihmetellyt sitä kummallista naamaa Versacen logossa? Nyt se vasta selvisi minullekin: sehän on Medusa itse. Donatellaksi sitä tuskin kukaan luuli, sillä Medusa on huomattavasti kauniimpi kuin tämä elähtänyt ja leikelty rouva.

Nyt niitä on kaksi minunkin silmäkulmissani.