Pois väsymys!

Syksyn pimeinä iltoina lisääntyy myös uuvahtanut olotila. Jos tunnistaa itsessään tällaisia "kaamosaikaan" liittyviä piirteitä, alavireistä oloa ja vetämättömyyttä, voi kirkasvalohoito auttaa.

Väsymuksen syyt ovat moninaisia. Liian vähäinen liikunta, työstressi, yksinkertaisesti levon vähyys, unen laatu ja niin monet muut asiat vaikuttavat päiväajan vireystilaan.

Joskus väsymyksen syynä voi olla veren alhainen hemoglobiniarvo, liian raskaat ruokailutottumukset, liian pitkät välit ruokailujen välissä (verensokeri pääsee laskemaan liikaa), liian hiilihydraattipitoinen ruoka ("sokerihumala", ja sitä seuraava väsymystila), vitamiinien puute tai yksinkertaisesti liian vähäinen nesteytys. Liian vähäinen vedenjuonti ja elimistön kuivuminen voi tulla esiin väsymyksen tunteena.

Moninaisia väsymyksen syitä.

Mitä sitten asialle voi tehdä? Syyt kannattavat tietty selvittää, mutta joitakin yleisiäkin vinkkejä olon parantamiseksi on. Taukojumppa verenkierron elvyttämiseksi, raittiin ilman haukkaaminen, huomion kiinnittäminen ruokavalioon. Toimistotyötä tekevien kannattaa hajauttaa paperinsa pitkin työtasoja siten, että välillä joutuu venyttäytymään niiden saamiseksi käsille.

Kahvi ja energiajuomat saattavat pitkällä aikavälillä liikaa käytettynä pahentaa tilannetta (been there...), mutta saattavat tuoda tilapäisen avun. Joskus olen itse käyttänyt kofeiinitablettejakin, esim. vaativan tentin ollessa kysymyksessä. Niitä saa apteekista, mutta ei niitäkään kannata yliannostella eikä käyttää pitkää aikaa, sillä ne saattavat häiritä unen laatua.

On olemassa tutkimuksia, joissa on todistettu amerikkalaisen ginsengin (Panax ginseng) teho uupumuksen hoidossa. Ginseng myös toimii immunobuusterina. Sitävastoin siperialaisen ginsengin (Eleutherococcus/Acanthopanax senticosus, eleuthero) vaikutuksen on todettu olevan placebon luokkaa. Lue lisää täältä.

NADH (nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi) on niasiinin, eli B3-vitamiinin luonollinen johdannainen, jota tarvitaan solunsisäisessä energiantuotannossa. Lisäravinteena sen käyttö näyttäisi lupaavalta, mutta tehon todistamisessa tarvitaan vielä suurempia tutkimuksia.

L-karnitiinia löytyy jokaisesta solustamme, ja sitä tarvitaan pitkäketjuisten rasvahappojen kuljettamiseen solujen "moottoreihin", mitokondrioihin. Lisäravinteena sitä on tutkittu jonkin verran väsymyksen hoidossa ja liikaa annosteltuna se saattaa aiheuttaa ruoansulatusongelmia ja ripulia. Kannattaa kuitenkin kokeilla.

Koentsyymi Q10, eli ubikinoni toimii mitokondrioissa adenosiinitrifosfaatin, eli ATP:n tuotannossa. ATP on kehon solujen pääasiallista polttoainetta, joten ubikinonin saannista kannattaa huolehtia.

Ihmiselle välttämättömät rasvahapot ovat väsymyksen hoidossa tutkinnan alla, eikä vielä tiedetä tarkkaan, miten ne vaikutttavat asiaan, mutta se tiedetään, että esim. helokki-/purasruohoöljyn ja kalaöljyn säännöllisellä käytöllä nähdään uupumisoireiden paranemista n. yhdessä kuukaudessa.

DHEA on ns. "äitihormoni", jota joskus suositellaan myös elinvoiman lisäämiseen, mutta sitä ei kannata ehkä omin päin käyttää, lue tästä lisää. 7-keto DHEA toimii hiukan samalla tavalla, tukee kilpirauhasen toimintaa, mutta ei muunnu kehossa hormoneiksi.

Muita luonnonmukaisia hoitokeinoja väsymykselle ovat esim. ruoansulatusentsyymit ja probiootit (varsinkin, jos epäillään hiivasyndrooman olevan osasyyllinen), C-vitamiini, magnesium (jota on paljon esim. tummassa suklaassa, monasti sitä juuri tekeekin mieli), tyrosiini, foolihappo ja ylensäkin B-vitamiinit. Yllättävää kyllä, lakritsakin voi piristää, mutta se myös kohottaa verenpainetta, eli ei suositella käytettäväksi, jos verenpaine on muutenkin korkea.

Melatoniinin käyttö öisin saattaa syventää unta niin, etttä aamulla herää virkeämpänä.

Kannattaa myös kokeilla piparmintun eteeristä öljyä. Sitä voi vaikka sekoittaa muutaman tipan voiteesen tai öljyyn, jolla aamusuihkun jälkeen hieroo ihonsa. Tuoksu vaikuttaa aivojen limbiseen järjestelmään piristävästi.