Äkkiseltään voisi ajatella, että nämähän ovat sama asia – mutta ei aivan. Proteiinit ja niiden pienemmät rakennuspalikat (peptidit ja aminohapot) ovat elintärkeitä ihon rakenteelle. Voiteissa olevat kokonaiset proteiinit ovat liian suuria tunkeutuakseen syvälle ihoon, joten ihonhoidossa käytetään yleensä pieniä peptidejä tai aminohappoja kosteuden sitomiseen, ihon pinnan tasoittamiseen ja ihon kiinteän näköisen ulkonäön edistämiseen.
Pdeptideistä olenkin kirjoitellut aiemmin oman postauksensa, ja se on luettavissa täällä. Joten keskitytäänpä tässä nyt sitten lähinnä proteiineihin ja aminohappoihin vs. peptidit.
Kylläähän proteiineista pon puhuttu jo kauan, eikä tarvitse mennä kauemmaksi kuin ruokakauppaan, kun proteiinipitoisia juomia, vanukkaita yms. on tarjolla pilvin pimein.
Vaikka tämä lihaksia rakentava makroravintoaine on jo pitkään ollut vakiintunut osa ravitsemusmaailmaa, se on nyt näköjään tehnyt tuloaan myös kauneusrutiineihin. Ei ruoan kautta, vaan ihonhoitotuotteiden avulla, jotka lupaavat tehdä juuri sitä, mihin proteiini on tarkoitettu, eli korjaamaan ja vahvistamaan ihoa. Törmäsin netissä termiin "proteinmaxxing".
Mutta mitä tämä pitää sisälllään?
Ensinnäkin on syytä huomata, että termi ”proteinmaxxing” on kyllä todellakin markkinointitermi eikä mikään tieteellinen käsite. Ihossa on tietenkin runsaasti rakenneproteiineja, kuten kollageenia, elastiinia ja keratiinia, joten ajatus kuulostaa kyllä aika höpöhöpöltä. Proteiinin lisääminen ihon pinnalle ei automaattisesti tarkoita, että proteiinia olisi enemmän ihon sisällä.
Tärkeää on itse asiassa ainesosan laatu, molekyylikoko, koostumus, stabiilisuus sekä se, pääseekö se oikeasti siihen kohteeseen, jossa sen on tarkoitus vaikuttaa. Todellinen tieteellinen peruste on tietenkin pikemminkin peptideissä, jotka ovat proteiinien osasia. Mutta niistähän tässä ei pitänyt kirjoittaa.
Proteiinit ovat suurempia kuin peptidit tai aminohapot ja ne toimivat ihon pinnalla hoitavina tai kalvon muodostajina
Ihan ensimmäisenä täytyy muistuttaa, että peptidit, aminohapot ja esimerkiksi kollageeni eivät ole samaa proteiinia. Vaikka aminohapit ovat peptidien tapaan proteiinien rakennusaineita, niillä on oma roolinsa ihon luonnollisen kosteustekijän osana, joten ne vaikuttavat ihon suojakerrosta tukevasti. Peptideillä taas on omat roolinsa.
Kollageenin kohdalla asia on mutkallisempi, koska paikallisesti iholla käytetty kollageeni ei aivan korvaa dermiksessa menetettyä kollageenia. Kollageeni on erittäin suuri proteiini. Iholle levitettävä kollageeni ei yksinkertaisesti tunkeudu dermikseen ja eikä se korvaa ikääntymisen myötä menetettyä kollageenia. Se voi kuitenkin toimia erinomaisena kosteuttavana ja kalvonmuodostavana ainesosana. Hydrolysoitu kollageeni sisältää pienempiä fragmentteja, älä usko väitteitä siitä, että voide voisi rakentaa uudelleen dermiksen kollageenia. Sitä ei tule tapahtumaan.
Lisäksi on keratiini-, silkki- ja riisiproteiineja, joita – etenkin hydrolysoituina – käytetään ensisijaisesti ihon pinnan hoitamiseen, kosteuttamiseen ja siloittamiseen sen sijaan, että ne uudistaisivat ihoa syvemmällä tasolla. Ne voivat saada ihon pinnan tuntumaan sileämmältä ja vähentää kosteuden menetystä, mutta näillä kliiniset todisteet merkittävästä ihon uudistumisesta ovat aika heikot.
Voivatko proteiinit kiinteyttää ihoa?
Kyllä ja ei – ja tämä riippuu suuresti siitä, mitä ”proteiinilla” tarkoitetaan. Aminohapot, hydrolysoidut proteiinit ja tietyt peptidit voivat parantaa ihon kosteustasapainoa ja tukea ihon suojakerrosta – mutta eri mekanismeilla. Paremmin kosteutettu iho näyttää automaattisesti sileämmältä, pulleammalta ja väliaikaisesti joustavammalta.
Tietyt bioaktiiviset peptidit voivat myös vaikuttaa fibroblastien toimintaan ja kollageeniin liittyviin prosesseihin, ja laboratorio- sekä joitakin kliinisiä tutkimustuloksia tukee valittujen peptidien vaikutuksia. Näitä tuloksia ei kuitenkaan voida yleistää koskemaan kaikkia peptidejä sisältäviä tuotteita.
Juuri tässä kuluttajien on oltava kriittisiä. Kollageenivoide ei toimi samalla tavalla kuin kollageenisignaloiva peptidi. Ensimmäinen vaikuttaa pääasiassa ihon pinnalla; jälkimmäinen voi puolestaan olla vuorovaikutuksessa kollageenin tuotantoon liittyvien solutason reittien kanssa. Peptidin ei aina tarvitse tunkeutua syvälle ihoon, jotta sillä olisi biologinen vaikutus.
Paikallisesti voiteiden sun muiden topikaalistesti käytettävien tuotteiden sisältämä kollageeni voi vain lisätä ja sitoa ihoon kosteutta tekemällä siihen suojakalvon ja sikäli tasoittaa ihon pintaa pehmentämällä hienoja juonteita.
Mikä saattaa todella toimia?
Kaikista proteiinipohjaisista ainesosista tietyt bioaktiiviset peptidit ovat luultavasti tieteellisesti vakuuttavimpia. Mutta tässäkin asiassa yksityiskohdat ratkaisevat. Eri peptidit toimivat eri tavoin – niillä on erilaiset vaikutusmekanismit, pitoisuudet, annostelumenetelmät ja näyttötaso. Yhden peptidin kliinisiä tuloksia ei voi käyttää toisen peptidin markkinointiin.
Proteiinipohjaiset ainesosat voivat olla hyödyllisiä erityisesti kuivalle tai kuivuneelle iholle, ja nimenomaan ihon suojakerroksen vahvistamiseen sekä tiettyjen peptidien osalta ihon ikääntymisen hidastamiseen.
On hyvä erottaa tuotteen ainesosaluettelossa proteiinit (kosteuden sitojat, kalvonmuodostajat), peptidit (ihonhoidon viesti- ja rakennusaineet) ja aminohapot (ihon normaaliin kosteustekijän osat), sillä näillä kaikilla on hieman erilainen rooli.
Mitä tulee sitten "proteinmaxxingiin" hiusten hoidossa, siitäkin ja sen riskeistä olen kirjoittanut aiemmin täällä.
