Wappu 2026

Siinähän se taas meni, vappu. Ei ihan niinkuin olisin halunnut, mutta kivaa oli kuitenkin. Käytiin Manalassa jazzeilla ja laitettiin ruokaa. Siinä hommassa olin vain "konsultti", joku toinen hoiti homman.

Jo junamatka tänne pääkaupunkiseudulla oli hauska. Parkkeerasin Pendon ravintolavaunuun ja samaan pöytään osui turkulaistunut Meri (kiitos muuten hauskasta seurasta, jos luet tätä!!!). Asuu "täl pual jokkee", kun minä tas toisella. Saman pöytään lehahti myös joku vanhempi mies, joka taisi jopa häkeltyä meidän jutuistamme.

Ruokana oli kahta sorttia uuniperunaa.

Wappuaamun tunnelmia: istun olkkarin pöydän ääressä pläräämässä läppäriä, huushollin isäntä vetelee hirsiä makkarissa ja nuoriso touhuilee omiaan keittiössä. Tunnen itseni vähän vieraaksi, mutta sitähän periaatteessa/käytännössä olenkin 🙈. Tuli vaan mieleen, että joka paikkaan sitä itsensä tunkeekin, olkoonkin, että tuttu ihminen, mutta vielä eilen ajattelin, että olisin voinut kyllä mennä hotelliinkin. Tosin onhan tässä oma fiiliksensä.

*****

Muutamaa insinööriä myöhemmin...edelleen vapunpäivä...🤣

"Sydämeni valittu" oli häipynyt Tallinnaan, eli häntä en harmikseni tavannut. Mutta hupielämän puutteessa ei täälläkään kuitenkaan kärvistelty.

Turnauskestävyys ei ole ihan kuten opiskeluaikoina, mutta toinen yö nyt vielä menee vieraisilla, mutta huomenna on pakko palata kotikonnuille. Luulen. Tai mistä minä tiedän – vielä.

Tässä muutamia kuvia.

Photo credit H.K.

Käytiin aamulla Cafe Regatassa.. Photo credit H.K.

Kaakaota kermavaahdolla  + makeilla lisukkeilla ja lämpimiä korvapuusteja Cafe Regatassa.

En tiedä lähdenkö tänään (lauantaina) kotiin, vai en, vai päädynkö ehkä taas jonnekin (ei ole poissuljettu juttu sekään). 

Mitä opin tällä reissulla? No ainakin sen, että tykkään eniten miehistä, joilla on nopea ja veitsenterävä äly, ja sanan säilä hallussa. Tämän toki tiesinkin, mutta se ajatus vain vahvistui nyt.

Katsotaan, mitä tapahtuu tänään, vai tapahtuuko yhtään mitään.

Tekeekö kyljellä nukkuminen ryppyjä kasvoihin?

Internetissä tunnutaan demonisoivan yksi sun toinen asia vaikka niillä ei olisi mitään oikeita perusteita.

No onko tällä otsikon väitteellä todella tieteellinen pohja?

Kyljellään nukkuminen on kiistatta mukavin asento. Luultavasti suurin osa ihmisistä tekee niin, Jos kuulut tähän leiriin, olet mahdollisesti jo ajatellutkin, että mitä hallaa se mahdollisesti aiheuttaa ihollesi.

Kasvojen toisen puolen painamista tyynyyn yö toisensa jälkeen syytetään yleisesti ryppyjen, ihon veltostumisen ja jopa kasvojen epäsymmetrian aiheuttamisesta. Kannattaa kuitenkin kysyä, onko näillä väitteillä todella tieteellinen pohja. Kaivelin vähän asiaa.

Valitettavasti tutkimusta tällä alueella on rajoitetusti. Vuonna 2013 julkaistussa American Society for Dermatologic Surgery -tutkimuksessa ei havaittu merkittävää yhteyttä nukkumisasennon ja ryppyjen tai kasvojen roikkumisen välillä 100 naisella. American Society for Aesthetic Plastic Surgery -yhdistyksen vuonna 2016 tekemässä katsauksessa kuitenkin epäiltiin, että toistuva kasvojen paunuminen tyynyyn kyljellään tai vatsallaan nukkuessa voi ajan myötä edistää "unirynkkyjä".

Saattaahan tässä hommassa olla onkin jonkin verran perää, mutta silti nukkumisasennolla on suhteellisen pieni rooli näkyvissä ikääntymisen merkeissä.

Se on myytti, että kyljellään nukkuminen olisi ensisijainen ihon veltostumisen ja ryppyjen syy. Realistisempi ajatus on, että se voi lisätä pienen, paikallisen vaikutuksen, pääasiassa uniryppyjä, kun taas suurin vipuvaikutus on edelleen UV-altistus, kollageenin menetys iän myötä, tupakointi ja krooninen tulehdus.

Mutta miten kyljellään nukkuminen vaikuttaa ihoon ja onko asentoa todella syytä vaihtaa. Jossain TV-ohjelmassa haastateltiin joskus nuorta, naispuolista ihotautilääkäriä (amerikkalainen oli hän), ja hän kertoi pelkäävänsä kyljellään nukkumisen aiheuttavan ryppyjä, joten hän nukkui tiukasti selällään ja silmälasit päässä, koska silloin hän heräisi heri kierähtäessään vahingossa kyljelleen.

Tosiasia on, että unirypyt näkyvät selvemmin iholla, jonka kimmoisuus on heikompi.

Vaikka unirypyt eivät teknisesti ottaen ole "oikeita" ryppyjä, unirypyt tulevat näkyvämmiksi iän myötä ihon kimmoisuuden luonnollisen heikkenemisen ansiosta. Keho tuottaa iän myötä vähemmän kollageenia ja elastiinia, eli proteiineja, jotka antavat iholle sen rakenteellisen lujuuden ja joustavuuden. Näiden molempien tukikudosten menetys ilmenee kliinisesti ryppyinä ja ihon veltostumisena, International Journal of Molecular Sciences -lehdessä vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan. Tämä nyt tietystikin on ihan yleisessä tiedossa, mutta laitoinpa nyt tuon linkin tähän.

Se altistaa myös kompressiorypyille, jotka ovat toinen nimitys unirypyille.

Nuorempi iho palautuu nopeasti. Iän myötä ihosta tulee vähemmän kimmoisa ja venyvä, sen uusiutumiskyky heikkenee ja se säilyttää kosteutta vähemmän tehokkaasti. Niinpä ryppy todennäköisemmin pysyy ja toistuessaan saattaa jopa "syöpyä" kasvoihin.

Nämä aiemmin väliaikaiset aamurypyt viipyvät yleensä hieman pidempään 30-vuotiaasta alkaen ja sen jälkeen. Toistuva paine ja kitka yhdistettynä ihon sivuttaiseen vetämiseen tyynyä vasten voivat johtaa pystysuoriin tai vinoihin juonteisiin poskille, ohimoille ja silmien alueelle sillä kyljellä, jolla nukut useimmin.

Mikään ihonhoitorutiini ei voi täysin pysäyttää ajan kättä. Mutta keskittyminen ihon pinnan kosteuttamiseen ja kollageenin stimulaatioon ennen nukkumaanmenoa voi vähentää uniryppyjen näkymistä aamuun mennessä. Ihon elastisuus ja kosteus ovat tärkeämpiä kuin itse uniasento, koska hyvin kosteutettu, kimmoisa iho palautuu paremminkompression jälkeen.

Hyvän, ihosi sietämän kosteusvoiteen lisäksi suositellaan kasvojen ihon hierontaa. Iholle voi esimerkiksi levittää ohuen kerroksen vaseliinia ennen nukkumaanmenoa. Tämä luo fyysisen esteen, joka auttaa estämään transdermaalista nestehukkaa yön aikana.

Kollageenin tuotannon tehostaminen on pitkän aikavälin asia, ja yöaikaan käytettävä retinoidi on  se parhaiten tutkittu paikallisesti käytettävä aine tähän tarkoitukseen. 

Uni on edelleen tehokkainta ihonhoitoa asennosta riippumatta

Olipa kyljellään nukkumisen vaikutus ihoon mikä tahansa, kahdeksan tunnin unen riskeeraaminen ei riitä. Laadukas lepo on edelleen yksi näkyvimmistä ihotottumuksista, joita voit noudattaa. On parempi siis vaikka nukkua kyljellään ja nukkua hyvin, kuin nukkua huonosti hankalassa asennossa.

Itse asiassa riittämätön uni voi itse asiassa pahentaa uniryppyjä, koska huono uni nostaa kortisolia ja oksidatiivista stressiä, mikä kiihdyttää ihon ikääntymisen merkkejä. Siksi on parempi nukkua siinä asennossa, jossa lepäät parhaiten, ja keskittyä ihon kosteutukseen, kollageenin tuotannon tukemiseen ja kitkan minimoimiseen yön aikana.

Kitka on vihollinen ja puuvillaiset tyynyliinat aiheuttavat merkittävää kitkaa ihoa vasten. Pienemmän kitkan omaavat pinnat, kuten silkki, ovat vähemmän hankaavia.

Vappusuunnitelmia ja traditioita

En ole ollut Suomessa naismuistiin vappuna, joten kyseinen päivä pääsi hiukan yllättämään. En haluaisi istua kotona koko vappua, mutta nyt alkaa ajatus hahmottua: lähden muualle eli käytännössä pääkaupunkiseudulle. Yöpymispaikasta ei ole vielä mitään hajua, mutta eiköhän se jostain järjesty. Tai sitten menen hotelliin.

Saksassa ei oikeastaan vappua sen kummemmin vietetty. Oikeastaan se näkyvin traditio vappuna koski lemmenkipeitten miesten tekemiä koristeellisia ja värikkäitä puunkarahkoja, jotka sitten vietiin heidän kaipauksensa kohteen asunnon eteen vapunaattona. Tässä alla yksi sellainen menossa sijoituspaikalleen kotikadullani Oppenhoffalleella.

Näitä sitten todellakin löytyi nimikoituina (siis sen rakastetun nimellä tai nimikirjaimilla) pitkin kaupunkia, kuivettuneina vielä syksylläkin.

Minun naapurustossani oli viime keväänä yksi varmaan 5-6 –metrinenkin kadunkulmassa. Ihmettelen, miten se oli saatu ränniin kiinnitettyä (tai edes saatu tuotua paikalle). Ilmeisesti noihin virityksiin myytiin jossan tuota puunrunkoainesta, sillä ei Saksassakaan ihan tuosta voi mennä riipimään mitään toisten metsistä.

Yritin eilen miettiä, mitä kaikkea vappuun kuuluu Suomessa. Sima ja tippaleivät. Piknik puistossa kuoharin voimalla vapunpäivänä. Viimeksimainittu jää nyt väliin, enkä siitä ylioppilaslakistakaan välitä, eikä se ole ylioppilaaksipääsyn jälkeen edes koskaan ollut päässä. Kyllä se toki tuolla kaapissa minulla on.

Jospa vaan tänä vappuna ruokailua jossain kivassa paikassa (tosin taitavat ravintolat olla piukassaan) ja muutama lasi viiniä hyvässä seurassa.

Ehkä olen viisaampi illalla, asia kun ei riipu ihan ainoastaan itsestäni. Eilen kyllä saatiin jo aikaan jonkinlainen draft suunnitelmasta. Torstaina joka tapauksessa lähden ja katsotaan sitten, kauanko viihdyn. Yön, pari? Ehkä se aina kuitenkin kotiolot voittaa 🙈.

Mites teidän vappusuunnitelmat?

Maailmanmenoa – ja olotiloja

Tulin siihen tulokseen, että minulla on (taas) anemia. Liittyy tähän perussairauteen myös, mutta myös syömiseen. Eli syön liian vähän esimerkiksi lihaa. Valitettavasti ruokavaliostani puuttuvat myös esimerkiksi leipä, palkokasvit, siemenet, pähkinät ja tummanvihreät kasvikset, joten raudan lähteitä on vähän. Kasviksia tosin muuten syön aika tavalla.

Tässä muuten ihan paras rautavalmiste, josta ei mene vatsa sekaisin. Kuvakaappaus valmistajan sivuilta.

Minulla alhainen hemoglobiini ei niinkään näy väsymyksenä, vaan tekee sellaisen "poissa tästä maailmasta" – olon. Unohtelen, kuten unohdin viime viikolla Naisten Pankin lounaan ja ystäväni soittokeikan perjantaina. Hän oli syystäkin tuohtunut ja muistutti, että tällaiset menot tulisi laittaa kalenteriin. No se oli kalenterissa, mutta mitä lienee ollut perjantai-iltana mielessä kun se pääsi pakenemaan päästäni. Puhelimessa ainakin vietin aikaa sinä iltana.

Joskus olen anemiaan saanut jopa rautatiputuksia tai punasoluja suoraan suoneen. 

Sitten vähän asiaakin, vaikka taitaapa tästä tulla hiukan "sillisalaattipostaus". Olen tässä jo jonkin aikaa syönyt beetakaroteenikapseleita, ja näissä on myös gammalinoleenihappoa ja lykopeenia sekä E-vitamiinia. Iho on jo saanut hiukan väriä.

Joskus aikoinaan kohistiin kontrolloiduista testeistä, joissa tutkittiin antioksidanttien (E-vitamiini, beetakaroteeni ja seleeni lähinnä) vaikutuksista esimerkiksi syövän estoon. Lainaan alle tätä Duodecimin pääkirjoitusta:

"Ensimmäisessä jo vuonna 1990 julkaistussa kokeessa suuri annos (50 mg/vrk) beetakaroteenia ei estänyt ihosyöpää (Greenberg ym. 1990). Toisessa kokeessa, joka tehtiin Linxianissa Kiinassa, antioksidanttiyhdistelmä (15 mg beetakaroteenia, 30 mg E-vitamiinia ja 50 -g seleeniä) näytti estävän syöpää ja pienentävän kokonaiskuolleisuutta (Blot ym. 1993). Äskettäin julkaistun suomalaisen SETTI-tutkimuksen tulos oli päinvastainen. Lähes samat vitamiiniannokset (20 mg beetakaroteenia ja 50 mg E-vitamiinia) eivät estäneet keuhkosyöpää tai sydäntauteja ja beetakaroteeniryhmässä niitä esiintyi jopa enemmän kuin verrokeilla (The Alpha-Tocopherol, Beta-Carotene Cancer Prevention Study Group 1994)."

Lopputulema tästä ja muutamasta muusta tutkimuksesta oli se, että suuret määrät beetakaroteenia ravintolisistä saatavana (siis synteettisessä muodossa) lisää tupakoivien miesten riskiä saada kauhkosyöpä jopa 16-28 %. Yllättävää kyllä. Luonnollinen, ravinnosta saatava beetakaroteeni ei tätä tee, vaan saattaa jopa suojata tietyiltä syöviltä.

Luultavasti tämä johtuu siitä, että suuret antioksidanttiannokset voivat elimistössä muuttua pro-oksidanteiksi, jotka voivat vaurioittaa soluje niiden suojelun sijasta.

Onneksi en ole mies, enkä tupakoi, joten jatkan näitten syömistä vielä toisen paketin verran. Talvenkalpea iho saa kyytiä.

Kyytiä sain kyllä minäkin eilen tuossa jokirannassa. Sattui pieni haaveri eilen.

Menin viemään roskapussia tuonne talon toiseen päätyyn ja kiersin ennen sitä viereisen puiston. Siinä oli joku nuorisolauma nahistelemassa keskenään ja yksi näistä tönäisi minut kumoon. En tiedä oliko tahallista vai vahinko, mutta polveni aukesi siinä rytäkässä. Verta tuli jonkin verran, mutta haavoja oli kaksi. Hiukan turvoksissa koko polvi, mutta eipä se sitten kovin paha ollutkaan kun aamulla katsoin. Säikähdin toki. Kaikkea sitä voikin sattua. Nuoret hävisivät paikalta alta aikayksikön. Ei anteeksipyyntöä.

Kipeä tämä polvi on kyllä.

Jospa seuraavassa postauksessa olisi enemmän ideaa. Pian on vappukin, ja ehkä lähden tästä jonnekin vapunviettoon.