Korealaisen kosmetiikan trendaavat ainesosat

Kuten me kaikki tiedämme, korealaiset kauneustrendit kehittyvät nopeasti. Kauppojen hyllythän ovat siellä täynnä koostumuksia, jotka yhdistävät ihotautiopin tieteen TikTok-valmiisiin tekstuureihin ja pakkauksiin. Mutta mitkä ainesosat nyt nousevat esiin selkeinä edelläkävijöinä, jotka muokkaavat seuraavan sukupolven korealaista kauneutta?

Photo by Alexandra Tran on Unsplash

Näiden joukossa on merestä peräisin olevaa PDRN:ää, mikroneulan kaltaisia ​​aineita (spicules), sipuliuutetta, erilaisia ihon suojakerrosta vahvistavia fermenttejä ja peptidejä sekä erilaisia kosmetiikan aktiiviaineiden annostelusysteemeitä.

Puhutaan myös nestemäisestä mikroneulauksesta. Kosmetiikassa nämä "neulaavat" partikkelit ovat mikroskooppisia, neulanmuotoisia rakenteita, jotka on kerätty useimmiten merisienistä (yleisimmin Spongilla-lajit) tai kasveista. Ne ovat yleensä osa sienten luonnollista, sisäistä "luurankoa".

 Kasvipohjaiset spikulat liukenevat yleensä muutamassa tunnissa levittämisestä, kun taas merestä peräisin olevat partikkelit pysyvät iholla hieman pidempään. Usein näitä  "pullossa olevaksi mikroneulaukseksi" kutsuttuja partikkeleita lisätään seerumeihin. Levitettäessä ne tunkeutuvat varovasti ihon pintakerrokseen ja tekevät ihoon mikrokanavia, mikä tehostaa aktiivisten ainesosien, kuten retinolin tai hyaluronihapon, imeytymistä.

Tästä aiheesta on tulossa erillinen postaus lähitulevaisuudessa.

Aiheeseen liittyvä postaus: Eksosomit ihoinhoidossa

Mutta ainesosa, joka hallitsee tällä hetkellä kaikkea shampoista kangasnaamioihin, on kiistatta PDRN – merestä peräisin oleva aktiiviaine, joka on siirtynyt ammattimaisesta klinikoiden haavanhoidosta kotikäyttöön tarkoitetuksi hehkuvaksi aineeksi.

PDRN: Mikä se on ja miksi se on suosittu

Lue aiempi postaus PDRN:stä täältä.

PDRN on lyhenne sanasta polydeoxyribonukleotidi, seos natriumsuola-DNA-fragmentteja (tyypillisesti kooltaan 50–1 500 kDa, mutta pienempiä ja suurempia kokoja on olemassa), jotka ovat alun perin peräisin lohen tai taimenen maidista.

Image by jackmac34 from Pixabay

Sipuli on hiusten ja päänahan terveyden uusi sankari

Sipulin välitön yhteys vetistäviin silmiin ja pistävään tuoksuun saattaa tehdä siitä vähiten odotetun aktiiviainesosan shampoossa. Mutta sosiaalinen media nauttii kaikesta epätavallisesta, ja sipulishampoo on trendikäs ja sen suosio on kasvanut yli 1 000 % viime vuoteen verrattuna, TikTokin johtaessa nousua. Hashtag #sipuliuute on noussut TikTokissa 309,7 %.

Ainesosaa ei ehkä käytetä laajalti hiustenhoitobrändien keskuudessa, mutta ne brändit, jotka tarjoavat sipulipohjaisia ​​tuotteita, ovat nähneet kiinnostuksen lisääntyvän.

Kokeilin Google-hakua, ja todellakin sillä löytyi sipulia hyödyntäviä hiustuotteita.

Miksi ihmiset käyttävät sipulishampoota?

Sipulishampoon ensisijainen kiinnostuksen aihe on sen väitetyt hiusten ohenemista ja lähtöä ehkäisevät hyödyt. Eräässä tutkimuksessa havaittiinkin, että sipuliuutteen paikallisesti levittäminen voi auttaa ihmisiä, joilla on alopecia areata (eli pälvikalju), autoimmuunisairaus, joka aiheuttaa hiustenlähtöä. Tutkimuksessa havaittiin, että uute auttoi hiusten kasvussa.

Useat markkinoilla olevat sipulishampoot, kuten Babaria's, käyttävät sipuliuutetta yhtenä pääainesosastaan, kun taas toiset (mukaan lukien Fable & Mane's Volumising Shampoo) käyttävät sitä enemmän tausta-ainesosana, täydentävänä lisänä. Tästä syystä termillä "sipulishampoo" on erilaisia ​​merkityksiä – eikä se yleensä tarkoita sipulimehun levittämistä suoraan päänahkaan, kuten edellä mainitussa tutkimuksessa kokeiltiin.

Kannattaako sitä kokeilla?

Ennen kokeilemista on otettava huomioon useita asioita. Ensinnäkin, on vain vähän näyttöä siitä, että sipuliuutetta sisältävällä shampoolla (toisin kuin suoraan sipulimehusta tehdyllä shampoolla) olisi paljon vaikutusta hiusten ohenemiseen tai uudelleenkasvuun. On myös tärkeää muistaa, että shampoot eivät ole ihanteellisia tiettyjen aktiiviaineiden paikalliseen käyttöön, koska ne huuhtoutuvat nopeasti pois eikä niillä ole siksi paljon vaikutusaikaa päänahassa.

Lisäksi on epäilyksiä sipulishampoon tehokkuudesta, pääasiassa siksi, että markkinointiväitteiden tueksi on vähän tieteellistä näyttöä. Kiinnostus sipuliuutetta kohtaan hiuksissa johtuu pääasiassa tutkimuksesta, joka koskee sipulimehun (Allium cepa, ruokasipuli) paikallista levittämistä päänahkaan, eikä niinkään nimenomaan shampoovalmisteista.

Tutkimukselliset todisteet  tehosta ovat hyvin rajalliset ja alustavat. Vaikka vuoden 2002 tutkimus on lupaava erityisesti alopecia areatan osalta, meiltä puuttuvat laajamittaiset, satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, tutkimukset androgeneettisestä alopesiasta (perinnöllisestä hiustenlähdöstä, johon liittyy mieshormonien vaikutus) ja telogeenisestä effluviumista (telogeeninen hiustenlähtö) sekä tutkimus erityisesti sipuliuutteesta shampoovalmisteissa (poishuuhdeltavilla tuotteilla on lyhyempi kosketusaika päänahkaan verrattuna jätettäviin hoitoihin). Myös pitkäaikaista turvallisuutta ja tehokkuutta koskevaa dataa on vähän.

Polyesteri vs. luonnonkuidut, kuten puuvilla

Monet ihmiset haluavat siirtyä luonnonkuiduista, kuten 100%:sta puuvillasta valmistettuihin vaatteisiin, mutta asiantuntijoiden mukaan on paljon muutakin otettavaa huomioon.

Ainakin minun somesyötteeseeni putkahtelee usein mainoksia luonnonkuiduista valmisteuista vaatteista. Eli vaatteita, jotka on valmistettu 100 % puuvillasta, pellavasta, silkistä tai villasta – eivätkä synteettisistä kuiduista, kuten polyesteristä.

Ihmisillä on monia syitä vaihtaa vaatteensa luonnokuituisiin. Jotkut tekevät sen mukavuuden vuoksi, kun taas toiset suojellakseen ympäristöä, noudattaakseen "myrkytöntä" elämäntapaa tai vain välttääkseen polyesteriin luonnostaan ​​kuuluvia muoveja.

Mikään tässä ei kuitenkaan ole mustavalkoista. Luonnonkuidut, kuten puuvilla, eivät ole kaikki hyviä, eivätkä synteettiset kuidut, kuten polyesteri, ole kaikki huonoja.

Mutta on totta, että polyesteri on muovia. Se on muovikuitu. Polyesteri on valmistettu yleisestä muovista, joka tunnetaan nimellä polyeteenitereftalaatti eli PET.

Polyesterin valmistamiseksi valmistajat ottavat PET-lastuja, sulattavat ne ja puristavat ne sellaisen suodattimen läpi, joka näyttää hiukan suihkupäältä.

Nestemäinen polyesteri tulee ulos tämän laitteen kautta ja sitä voidaan teksturoida monin eri tavoin jäljittelemään muita kuituja, kuten puuvillaa. Tästä sitten valmistetaan mekko, jonka ostat, tai muita vaatekappaleita, joita tilaat verkosta.

Photo by Alyssa Strohmann on Unsplash

Polyesterillä on suuri vaikutus ympäristöön

Polyesteri on kansainvälisesti eniten tuotettu kuitu. Pelkästään vuonna 2024 sitä tuotettiin 77 miljoonaa tonnia.

Polyesteristä luopuminen johtuu osittain itse kuidusta ja myös tekstiilien massakulutuksesta. Emme itse asiassa voi puhua polyesteristä ja oikeastaan ​​vaateteollisuudesta ollenkaan puhumatta massakulutuksesta.

Polyesteri on edullinen kuitu, joten ihmiset voivat ostaa sitä korkeaan hintaan. Nykyään on normaalia, että ihmiset ostavat kertakäyttöisiä juhlapaitoja tai uuden mekon jokaiseen juhlatilaisuuteen. Tämä ei ollut yleinen tapa vuosikymmeniä sitten.

Koska taloutemme kaipaa pikamuotia ja kulutusmahdollisuuksia, hinta on todella kriittinen tekijä. Näiden tuotteiden on oltava edullisia, jotta ihmiset ostavat yhä enemmän ja enemmän.

Tässä vaiheessa on syyytä huomauttaa, että Iranin sota ja Hormuzinsalmen sulkeminen uhkaavat polyesterin kohtuuhintaisuutta, koska polyesterin valmistukseen tarvittavien petrokemikaalien hankkiminen vaikeutuu ja kallistuu valmistajille.

Ympäristövaikutuksiakin on tietenkin, kun ostat vaatteen käytettäväksi vain kerran tai muutaman kerran. On arvioitu, että 66 % poisheitetyistä vaatteista ja tekstiileistä päätyy kaatopaikoille.

Ja polyesterin hajoaminen kestää todella, todella kauan. Sen luonnollinen hajoaminen kestää yli 300 vuotta.

Kun tekstiilit hajoavat kaatopaikoilla (ei vain polyesteri – myös puuvilla), ne vapauttavat kasvihuonekaasuja ja mahdollisesti ikuisesti kemikaaleja, jos tekstiilejä käsitellään tietyillä kemikaaleilla, jotka tekevät niistä hikeä ja tahroja hylkiviä. Molemmat näistä voivat saastuttaa ilmaa ja vettä.

Tutkimukset osoittavat, että kaatopaikkojen lähellä asuvilla ihmisillä on todennäköisemmin terveysongelmia, kuten astmaa, syöpää ja muita.

Myös puuvillalla voi olla myös suuri ympäristövaikutus

Puuvilla on polyesterin jälkeen toiseksi eniten maailmanlaajuisesti tuotettu kuitu. Vuonna 2024 sitä tuotettiin 24 miljoonaa tonnia.

Kaikenlaisten kuitujen, myös puuvillan, tuotannossa on laaja kirjo vastuun asteita.

Perinteinen puuvilla, joka on puuvillalajikkeista laajimmin viljelty, on geneettisesti muunnettu siten, että sen kuitujen väri on valkoisempi, kuitukomponentin tuotanto suurempi ja siinä on kaikenlaisia ​​ominaisuuksia. Tämä on johtanut kasviin, joka on erittäin riippuvainen valtavasta määrästä keinokastelua ja torjunta-aineiden käyttöä.

Esimerkiksi yksien farkkujen puuvillan tuottamiseen kuluu 7 500–10 000 litraa vettä. Se vastaa yhden ihmisen noin 10 vuoden aikana tarvitseman juomaveden määrää. 

Puuvilla ei ainoastaan ​​vaadi paljon vettä kasvaakseen, vaan sillä on myös pitkä kasvukausi, ja monet alueet, joilla puuvillaa kasvatetaan, eivät pysty vastaamaan veden kysyntään. Monilla näistä alueista ei myöskään ole vankkaa juomavesi-infrastruktuuria.

Esimerkiksi alueilla, joilla puhdasta vettä todella tarvitaan, ja valitettavasti pelkästään vedenkäytön määrän, mutta myös kaikkien tavanomaisen puuvillan viljelyyn käytettyjen torjunta-aineiden vuoksi se voi olla todella haitallista näille yhteisöille ja heidän juomavedelleen Torjunta-aineet voivat myös saastuttaa maaperän, jossa puuvillaa kasvatetaan.

Luomupuuvilla tai ympäristöystävällinen puuvilla voi olla ympäristöystävällisempi vaihtoehto, mutta se ei ole kaikkien saatavilla.

Entäs luomupuuvilla?

Tiedostaessaan perinteisen puuvillan ympäristö- ja yhteisövaikutuksia yhä useammat ihmiset ja yritykset pyrkivät siirtymään ympäristöystävälliseen puuvillaan ja luomupuuvillaan, jotka sopivat paremmin kasvuympäristöönsä. Tietoisuutta tulisi kuitenkin yhä edelleen lisätä.

Ympäristökeskeisistä kuiduista kasvatetut tuotteet ovat usein kalliimpia kuin vaihtoehto. Ihmiset voivat myös harkita sekoitusten ostamista, kuten luomupuuvillasta ja synteettisestä materiaalista valmistettuja tuotteita, jotka voivat olla edullisempia.

Kuluttajien kannattaa ottaa huomioon kaikki nämä eri tekijät, kun he miettivät, mihin rahsnas laittavat.

Jos on varaa ostaa luonnonkuidusta valmistettu, korkealaatuinen vaate ja pestä se kemiallisessa pesussa ja huoltaa sitä, onhan se hienoa, mutta en tiedä, onko se todellisuutta jokaiselle perheelle, mutta mahtaako monellakaan olla sellaisiin mahdollisuutta?

Polyesteri on edullinen vaihtoehto ja sitä voi olla helpompi huoltaa

Polyesterillä on etuja, minkä vuoksi siitä tuli niin suosittua, kun se kehitettiin 1950-luvulla. Ne ovat helpompia, toisin kuin puuvilla ja muut materiaalit, ne olivat todella rypistymättömiä.

Polyesteri on myös hydrofobinen, eli se hylkii vettä, joten se ei tahraannu niin helposti. Tämä voi olla hyväksi tuotteen pitkäikäisyydelle. Jos se tahraantuu vähemmän, sitä voi todennäköisesti käyttää pidempään.

Phipps huomautti, että koska luonnonkuidut ovat usein kalliimpia, ihmiset saattavat olla taipuvaisempia pitämään parempaa huolta kalliista, 100 % pellavaisesta mekostaan ​​verrattuna halvempaan polyesterimekkoon.

Jälleen kerran polyesteri on edullisempaa kuin luonnonkuidut, mikä tekee siitä saavutettavan vaihtoehdon kaikentuloisille ihmisille. Lisäksi polyesteri on melko helppo pestä ja huoltaa, mikä ei aina päde luonnonkuiduista valmistettuihin vaatteisiin.

Joillakin tavoin näillä kuiduilla on näitä etuja, ja kun ajattelemme eri materiaalien kestävyyttä ja ympäristönäkökohtia, asioilla on puolensa ja puolensa. Se ei ole niinkään riippuvainen siitä, onko kuitu luonnollinen vai synteettinen, vaan kaikista muista huolenaiheista. Esimerkiksi viljelykäytännöt, vedenkulutus ja se, kuinka kauan vaatetta voi pitää ja käyttää.

Yhä useammat ihmiset ostavat myös käytettyjä vaatteita, mikä vähentää uusien vaatteiden kysyntää ja pitää vanhat tekstiilit poissa roskista, mikä on myös kestävän kehityksen etu.

Koska polyesteri on muovia – entä mikromuovit?

Kuten mainittiin, polyesteri on eräänlainen muovi, joten mikromuovien ongelma on todellinen. Joka kerta, kun peset polyesteristä valmistettua esinettä, siitä syntyy mikromuovia. Polyesteriä voikin ajatella samalla tavalla kuin kertakäyttömuoveja. Sillä on paljon samoja ympäristövaikutuksia.

Mutta polyesteriä on pyritty tekemään ympäristöystävällisemmäksi innovaatioilla.

Valmistajilla on tapoja tehdä siitä biohajoavampaa, ja on jopa polyesterikankaita, jotka on valmistettu kierrätetyistä muoveista, kuten merestä löytyvästä muovista.

Vaatteet ovat yksi mikromuovien lähde, mutta lähteitä on toki monia muitakin.

Silti tiedetään, että mikromuovit päätyvät valtameriimme ja ovat haitallisia vesieliöille ja itse merivedelle.

Ihmisillä tehty tutkimus on edelleen kehittymässä, mutta mikromuoveja on löydetty myös aivoista, maksasta ja verestä.

Tiedemiehet keskustelevat kiivaasti siitä, vaikuttavatko mikromuovit todella terveyteemme.

Jotkut tutkimukset viittaavat kyllä-ilmiöön, kuten pieni tutkimus, jossa havaittiin, että ihmisillä, joilla oli enemmän mikromuovia, oli suurempi aivohalvauksen ja sydänkohtauksen riski. FDA kuitenkin toteaa, että "nykyinen tieteellinen näyttö ei osoita, että elintarvikkeissa havaitut mikromuovien tai nanomuovien määrät aiheuttaisivat riskin ihmisten terveydelle".

Tämänkin väittämän tieteellistä taustaa turkitaan edelleen. Vaikka löysimme näitä mikromuovihiukkasia, tiedämmekö todella, kuinka haitallisia ne ovat? Tieteellisessä kehityksessä on varmasti vielä tulossa lisää tietoa.

Polyesterillä sanotaan olevan myös yhteys syöpään, hormonaalisiin häiriöihin ja hedelmättömyyteen, mutta tätä ei ole todistettu, eikä altistuminen syöpää aiheuttaville kemikaaleille vaatteiden kautta todennäköisesti riitä aiheuttamaan ongelmia.

Summa summarum: Vaikka polyesteriin liittyy huolenaiheita, kaikki puuvillatuotteet eivät ole sellaisia ​​pelastajia, joina media ne antaa ymmärtää. Asiolla on aina kääntöpuolensa..

Vierailu Mökki Galleriassa Kaarinassa

Tässä vinkki pieniä kesämatkoja suunnittelevalle. Ystävälläni Sibel Kantolalla on Mökki Galleria vanhassa torpassa Kaarinassa kiva pieni taidegalleria. Hänen omat työtilansa sijaitsevat myös siinä. Tällä kertaa näyttely oli Mikko Paakkolan "Autius".  Alla muutamia kuvia.

Galleria on suojeltu pieni vanha torppa Kantoloitten pihapiirissä.

Itse galleristi, eli hyvä ystäväni Sibel auringonpaisteessa.

Itse näyttelyn kuvasato jäi vähän ohkaiseksi, koska Sibelin kanssa emme ole nähneet vähään aikaan ja paljon riitti päivitettävää.

Sibelin työtila on – niin, hyvin Sibelmäinen, eli värikäs. Hän on muuten kuvittanut myös Kaarinan luontopolkujen opasteet.

Turun Sanomien artikkelissa (maksumuurin takana) on kerrottu Sibelistä mm. seuraavaa (ingressi):

"Sibel Kantola on matkannut Turkin, Venäjän, Yhdysvaltojen, Ranskan ja Etelä-Korean kautta Kaarinaan emännöimään sympaattisen kodikasta Mökki Galleriaa. Paitsi galleristi hän on myös kuvataiteilija, graafikko, vaatesuunnittelija, kirjakustantaja ja perheenäiti."

Galleriassa järjestetään myös herkkuiltoja, joiden kokkauksesta vastaa eteläafrikkalainen kokkiystävämme, Merimaskuun suomalaisine vaimoineen ja perheineen asumaan asettunut JJ de Nier. Illoissa on eri teemoja, ja omat viinit saa kernaasti ottaa mukaan. Alla tulevaa tarjontaa (klikkaa kuva suuremmaksi).

Meillä oli kiva visiitti, kuten ajatella saattaa. Galleria on ilmainen ja osoite on Rauhalinnantie 1 (parkkipaikalta pieni kävely kapeaa tietä myöten ylös gallerialle.

Muutama hiustuote

Käydäänpä läpi muutama hiustuote. Tälle postaukselle tulee kakkososakin, kunhan testaan... Olen laittanut nyt parisen sataa euroa näihin tuotteisiin. Taustaa sen verran, että minulla on ikävästi pörröttyvä, luonnonkihara, osin vaalennettu (raidat) ja osin värjätty hius, raskas pitkähkö polkka, jota suoristelen suoristusraudalla, joka sekin aiheuttaa vaatimuksia hiustuotteita kohtaan.

Sebastian Re-Shaper -hiuskiinne on ollit jo miltei ikiajat käytössäni. Hieman hintava, mutta poisharjattava, lujaa pitoa antava ja kosteussuojan sisältävä hiuslakka on kuitenkin toimiva. Näistä isot pullokoot ovat todella isoja, mutta plussaa tästä pienestä matkaversiosta, joka sujahtaa helposti käsilaukkuun.

Mjuuk Dry Texture Sprayn ostin siksi, että saisin tyvikohotusta raskaille ja paksuille, polkkamittaisille hiuksilleni. Tämä antaa myös pitoa ja tekstuuria latvoihin, jos niitä muotoilee jotenkin. Muuten hyvä, mutta tästä jää valkoista jälkeä hiuksiin hiukan kuten kuivashampoista.

Four Reasons No Nothing Sensitive Styling Creamin ostin, sillä se pehmentää kiharoita, antaa lämpösuojan ja siloittaa tätä pörröä. Mitä useamman asian saa hoidettua samalla tuotteella, sen parempi. Niin ja tämä hoitaa myös. Ei ole tuoksua tai mitään herkkää päänahkaa ärsyttävää, tosin käytän vain pituuksiin.

Aussie Oh My Gloss Hydrating Conditioner on macadamiaöljyä sisältävä hoitoaine, joka siloittaa sulkemalla hiussuomut ja tekee hiuksista helpommin selvitettävät. Tämä lupaa myös vahvistaa hiuskuituja, mutta sellaista en ole vielä nähnyt, tosin omat hiukseni ovat aika vahvat ja karheahkot. Plussaa suhteellisen edullisesta hinnasta. Suositus on käyttää tätä saman sarjan shampoon ja seeerumin kanssa, eli ne pitäisi vielä hankkia.

Four Reasons The Original Strong Hairspray on ehkä tämän niputuksen hinta-laatusuhteeltaan paras tuote. Se sisältää hiuksia hoitavaa pantenolia ja kosteussuojan. Ja pitää kampauksen kuosissaan.

Samasta tuotteesta on myös Superstrong Hold -versio, josta tässä matkakoko, joka tosin on paljon suurempi kuin tuo Sebastianin pullo, eli ihan jokaiseen pieneen käsilaukkuun tämä ei mahdu. Mutta pelittää hyvin ja sisältää myös kosteussuojan.

Molemmissa viimeisissä on myös herkullinen tuoksu.