Blogi terveydestä, terveellisestä ruoasta, kosmetiikasta, luontaistuotteista ja yleensä maailmanmenosta aikuisen naisen silmin nähtynä. Kaksi kierrosta syövän sairastelua värittää elämääni ja kolmas jäi pysyväksi riesaksi. Arkielämän psykologiaa ja johtajuuttakin saatetaan blogissa sivuta. Taustaltani olen pitkän linjan lääketutkimusammattilainen, ja ruodin postauksissa mm. kosmetiikan ja luontaistuotteiden ainesosia ja tehoa omien käyttökokemusten ohella.
Maailmassa on kyllä ihan suorastaan sekopäisiä perinteitä, ja tässä yksi sellainen, joka tapahtuu juuri tänäänkin, eli 5.12.2024 täällä Saksassa. Postauksen pohjana on käytetty julkaisuja The Local.de:ssä 2.12.2024 ja Deutsche Welle:ssä 12.12.2024.
Kuvakaappaus: Deutsche Welle
Saksan Borkumissa yritetään lopettaa vuosisatoja vanha perinne, jossa nuoret miehet hakkaavat naisia takapuoleen lehmänsarvilla Klaasohm-festivaalin aikana.
Huomenna, 6.12. on Pyhän Nikolauksen päivä, jonka useimmat saksalaiset yhdistävät harmittomaan perinteeseen: Lapset jättävät puhdistetut kenkänsä ulko-oven viereen joulukuun 5. päivän iltana, ja seuraavana aamuna he odottavat löytävänsä kenkänsä täynnä pieniä lahjoja ja herkkuja, jotka Nikolaus on tuonut.
Saksassa on kuitenkin alueita, kuten Baijeri, jossa joulupukin kaltaisella hahmolla, Pyhällä Nikolauksella, on ilkeä apuri, Krampus. Karvaisella paholaisella on eri nimet eri alueilla, ja se on osa kansanjuhlia, joihin liittyy pelottavia pukuja ja kulkueita.
AI:n generoima kuva: Pixabay
Myös Klaasohm-juhla on myös Pyhän Nikolauksen perinne, jota vietetään joka vuosi joulukuun 5. päivän yönä Pohjanmeren saarella Borkumissa, jossa asuu yli 5 000 ihmistä.
Klaasohm-festivaali, jota on vietetty saarella jo lähes kahden vuosisadan ajan, oli juuri keskipisteenä skandaalissa.
Tämä villi katujuhla järjestetään Nikolauksenpäivää edeltävänä aattona 5. joulukuuta, ja siihen kuuluu juomista, tanssia ja karnevaalimaisia pukuja. Osana juhlallisuuksia pieni joukko miehiä pukeutuu krampusmaisiksi Klaasohmin hahmoksi naamioitumalla turkiksilla ja höyhenillä päällystettyihin suuriin kypäriin.
Miesten ”apulaisten” ympäröimänä ryhmä hurjastelee kaupungin halki, metsästää nuoria naisia kiinni ja pieksee heitä lehmänsarvilla takapuoleen.
Perinteen väitetään juontavan juurensa valaanpyynnin ajoilta, jolloin miehet palasivat pitkän merellä vietetyn ajan jälkeen ja yrittivät vahvistaa jälleen valta-asemaansa yhteisössä. Nimi Klaasohm puolestaan on yhdistelmä hollanninkielisestä Pyhän Nikolauksen nimestä (”Klaas”) ja sanoista ”Ohm”, jotka tarkoittavat setää tai kunnioitettua vanhempaa hahmoa vanhassa saksankielessä.
Tänä vuonna eräs suosittu tapa itäfriisiläisellä Borkumin saarella herätti kuitenkin raivoa koko maassa sen jälkeen, kun ARD:n poliittinen uutisohjelma Panorama ja SRTG_F kertoivat siitä.
Panorama-raportissa lukuisat naiset kertoivat henkilökohtaisia kokemuksiaan väkivaltaisesta perinteestä, mukaan lukien siitä, että heille jäi tuskallisia jälkiä ja mustelmia seuraavina päivinä. Raportti, jota on katsottu YouTubessa noin 880 000 kertaa, sisälsi myös kuvamateriaalia, jossa nuoria naisia on pidetty aloillaan ja hakattu jalkoihin ja takapuoleen festivaalin aikana.
Myöhemmin eri-ikäiset Klaasohmit haastavat toisensa eräänlaiseen painiotteluun. Tämä tapahtuma on varattu saaren asukkaille, joten turistit tai toimittajat eivät saa seurata sitä.
Video aiheutti katsojien keskuudessa närkästystä, ja eräs kuvaili perinnettä ”sairaaksi” ja lisäsi: ”Olen todella järkyttynyt siitä, että tällaista tapahtuu täällä Saksassa ja että useat tahot vaikenevat siitä.”
”Mikä kauhea perinne”, eräs katsoja kommentoi sosiaalisessa mediassa. ”Kuinka syvään juurtunut naisten sorto onkaan edelleen.” Alla WDR:n vähän yli kolmen minuutin klippi, jossa on haastateltu muutamaa ihmistä Kölnissä ja näytetään pieniä pätkiä myös Borkumissä salaa kuvatuista pieksemisistä.
Juhlat jatkuvat yöhön. Toimittajat kuvaavat salaa ryhmää niin sanottuja ”sieppaajia”, jotka jahtaavat naisia ja pitävät heitä kiinni, kun Klaasohmit lyövät heitä lehmän sarvella takapuoleen. Ympärillä olevat ihmiset, myös lapset, hurraavat, kun yhtä naista lyödään.
Miten saarelaiset ovat reagoineet?
Kasvavan mediamyrskyn edessä 5 000 asukkaan saaren pormestari Jürgen Akkermann puolusti vuosikymmeniä vanhaa tapaa ja väitti, että uutisointi antaa vääristyneen kuvan festivaalista.
”Mielestäni raportointi on puolueellista ja epäilyttävää”, hän sanoi DPA:lle. ”Tämän arvion jakavat monet saaren asukkaat.”
Akkermannin mukaan videolla vain näytettiin muutama henkilö käyttäytymässä huonosti, eikä sitä ”voida missään tapauksessa käyttää todisteena siitä, että saarella suvaitaan väkivaltaa, kuten raportissa annetaan ymmärtää”.
Todistajat ja uhrit todistavat nimettöminä, koska he pelkäävät seurauksia.
NDR:n raportti sisältää nimettömiä haastatteluja kolmelta naiselta ja yhdeltä saaren entiseltä miespuoliselta asukkaalta, jotka ovat osallistuneet rituaaliin ja tuomitsevat sen nyt.
Naiset kertovat, että heidät kasvatettiin lapsina uskomaan, että kyseessä oli jännittävä piiloleikki, joka oli osa saaren asukkaiden yhteistä identiteettiä, minkä vuoksi he osallistuivat rituaaliin vapaaehtoisesti teini-ikäisinä - mutta lopulta se oli hyvin tuskallinen kokemus.
Jopa Borkumista lähtenyt nuori mies ei vieläkään voi näyttää kasvojaan kameralle, sillä hän pelkää, että rituaalin arvostelusta voisi koitua kielteisiä seurauksia hänen perheelleen: ”Jos Borkumilla puhuu avoimesti siitä, että haluaa tämän loppuvan, hänelle sanotaan, että hän ei ymmärrä festivaalia, että hän ei kunnioita perinnettä ja että hän jotenkin taipuu [saaren] ulkopuolelta tulevaan paineeseen”, hän sanoo.
NDR:n toimittajat pyysivät saaren asukkaita kommentoimaan rituaalia. Monet niistä, jotka ensin suostuivat puhumaan, vaativat myöhemmin, että heidän kommenttinsa poistetaan raportista ennen sen lähettämistä.
Järjestetäänkö Klaasohm vielä tänä vuonna?
Klaasohm-festivaali järjestetään tänäkin vuonna tavalliseen tapaan joulukuun 5. päivän yönä, mutta tällä kertaa ilman ”hakkaavaa” perinnettä.
”Olemme yhteisönä päättäneet selvästi jättää tämän perinteeseen kuuluvan näkökohdan taaksemme ja keskittyä siihen, mistä festivaalissa todella on kyse: saarelaisten yhteenkuuluvuuteen”, Borkumer Jungens sanoi lausunnossaan.
”Klaasohmin pitäisi olla festivaali, joka heijastaa tämän päivän arvoja. Väkivallalla, missä muodossa tahansa, ei ole sijaa tavoissamme.”
Saaren poliisi ilmoitti myös noudattavansa nollatoleranssia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan ja kehotti pahoinpitelyn uhreja tekemään rikosilmoituksen.
”Kenen tahansa uhriksi joutuneen ei pitäisi pelätä”, poliisin edustaja sanoi Rheinische Postille. ”Suhtaudumme asiaan hyvin vakavasti.”
Poliisin mukaan pahoinpitelyn tai vakavan ruumiinvamman kaltaisista rikoksista voi tehdä rikosilmoituksen poliisille jopa 20-30 vuoden kuluttua tapahtumasta.
Traditiolla on kuitenkin puolustajansa
Festivaalia järjestävä Borkumer Jungens (Borkumin pojat) -yhdistys vastasi kiistaan ja väitti, että NRD:n raportti ”antaa vääristyneen kuvan ja sisältää lukuisia journalistisia epätarkkuuksia”.
Yhdistys myönsi kuitenkin kieltäytyneensä haastattelupyynnöstä toimittajille, jotka olisivat voineet auttaa selvittämään nämä ”epätarkkuudet”.
Kiistan keskipisteenä olleen väkivaltaisen perinteen osalta yhdistys otti kuitenkin sovittelevamman sävyn.
”Otamme nimenomaisesti etäisyyttä kaikenlaiseen naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja pyydämme anteeksi menneiden vuosien historiallisia tekoja”, järjestö sanoi lausunnossaan. ”Emme voi kiistää, että tämä oli osa festivaalia menneisyydessä.
”Tämä osa perinnettä ei kuitenkaan ole koskaan muodostanut festivaalin ydintä, vaan se oli vain minimaalinen osa, joka on viime vuosina lähes kokonaan poistettu.”
Tiedotusvälineiden huomiosta huolimatta yhdistys korosti, että perinne ei ole ”mikään turistifestivaali”, ja sanoi, että heidän ensisijaisena tavoitteenaan on suojella paikallista kokoontumista ulkopuoliselta sekaantumiselta ja kaupallistamiselta.
Sunnuntaina noin 200 bochumilaista (siis Bochumista, ei Borkumista) naista kokoontui myös osoittamaan mieltään kiistellyn perinteen säilyttämisen puolesta. Mielenosoittajat pitelivät valkoisia banderolleja, joissa luki ”Emme anna Klaasohm-festivaalin mennä pilalle”, kun he kävelivät kaupungin läpi puhaltaen lehmänsarviin.
Tämä jäi epäselväksi, että pitäisikö noitten bochumilaisnaisten mielestä naisten pieksemisen jatkua. Ihmettelen vaan, että se on saanut jatkua jo näinkin pitkään ja että asiaan on vasta nyt havahduttu.
Kaikkea sitä pitääkin kokeilla... Jos muistatte, olen aiemminkin valittanut, että oikea yläluomeni roikkuu - mutta ei niin paljoa, että ne leikattaisiin julkisella.
Mutta mitä muita jippoja sitten olisi tarjolla? Esim. korelaisilla on teippejä ja liimaa, jolla saada aikaan selkeämpi luomivako.
Noita teippejä en ole kokeillut, mutta ihan uteliaisuuttani hankin kokeeksi tähän tarkoitettua liimaa.
Pakkauksen mukana ei tullut mitään ohjetta, joten sain kaivaa sellaisen Youtubesta:
Ahaa, nyt ymmärrän, mitä pakkauksen mukana tulleella "haarukalla" tehdään!
Mutta mikä oli tulos? Hiukan huonoja kuvia taas tuli tässä pimeydessä....
Ennen...
...ja jälkeen ekan yrityksen.
Onhan siinä ehkä hiukan eroa. Ehkä harjoittelulla hyvä tulee.
Se kyllä täytyy sanoa, että silmäluomen tökkiminen tuolla haarukalla toi hieman päänsärkymäisen olon. Sellainen borderline-päänsärky.
En siksi aio yrittää enää tänään uudelleen. Päivitän toki postausta, jos tulokset osoittautuvat paremmiksi kuin tämä, joka ei ollut mitenkään hurrattava.
Ehkä ne tarrat toimivat paremmin? Alla vielä pieni videoklippi niistä ja niiden käytöstä
Hupsista vaan, karnevaalin alkurytinät 11.11. klo 11.11 pääsivät ihan livahtamaan ohi viime kuussa. Tosin täällähän on tapahtumia karnevaaleihin liittyen läpi koko vuoden, mutta vasta Martinpäivänä, 11.11. alkavat tositouhut, jotka laitetaan adventin ja joulun ajaksi jäähylle, mutta joulun jälkeenhän koko touhu huipentuu paastoaikaan laskeutuen karnevaalihulinoiksi.
Karnevaalia, yhtä Saksan suurimmista ja rakastetuimmista festivaaleista, on vietetty jo satojen vuosien ajan. Maanantaina 11. marraskuuta alkavat juhlallisuudet, ja tutustutaanpa hiukan tähän värikkääseen kulttuuri-ilmiöön.
Mitä karnevaali tarkalleen ottaen on ja miten saksalaiset juhlivat sitä?
Saksan karnevaalikausi alkaa yleensä 11. minuutin 11. minuutilla 11. kuukauden 11. päivänä 11. tunnilla ja kestää aina seuraavan vuoden tuhkakeskiviikkoon asti.
Vaikka englanninkieliset saattavat tuntea karnevaalin yksinkertaisesti nimellä ”carnival”, saksalaisesta karnevaalista käytetään useita eri termejä alueesta riippuen.
Reininmaan asukkaat käyttävät termiä Karneval, kun taas naapurimaiden Baijerin tai Saksin asukkaat kutsuvat sitä yleensä Faschingiksi ja Hessenin tai Saarlandin asukkaat Fastnachtiksi. Vaikka mikään karnevaalipäivistä ei ole virallinen juhlapäivä, ne ovat tärkeä osa saksalaista kulttuuria.
Miten juhlat avattiin tänä vuonna (2024)?
Kölnissä suurin ja luultavasti tunnetuin keskiajalta peräisin olevista saksalaisista juhlallisuuksista käynnistyy Heumarktilla, yhdellä kaupungin suurimmista aukioista, teemalla ”FasteLOVEnd - wenn Draeum widder bloehe” (Karnevaali - kun unelmat taas kukoistavat).
Karnevaali tarjoaa vaikeina aikoina ”lohtua, iloa, yhteisöllisyyttä ja myös hieman toivoa”, selitti Kölnin karnevaalifestivaalikomitean puheenjohtaja Christoph Kuckelhorn ja lisäsi, että he haluavat kutsua ihmiset uppoutumaan karnevaalin ”unelmamaailmaan”.
Lähtölaskenta alkoi maanantaina kello 10.30, ja luvassa oli valtava viihdeohjelma, jossa esiintyi koomikoita ja muusikoita, kuten räppäri Eko Fresh ja laulaja Joris, sekä karnevaalien kantavia voimia, kuten Bläck Föss. Jos et päässy paikalle henkilökohtaisesti, tapahtuma näytettiin suorana lähetyksenä joillakin televisiokanavilla, kuten WDR:llä. Päivän koko ohjelma on nähtävissä täällä.
Avajaisten aikaan baareissa, pubeissa ja kaduilla ympäri kaupunkia järjestetään juhlia ja tapahtumia, eikä tämä vuosi ole poikkeus. Löydät täydellisen luettelon niistä Rhein24-sivustolta (ks. edellinen linkki), mutta huomaa, että joihinkin niistä on yleensä ehkä ostettava liput etukäteen.
Kilpailevassa Düsseldorfissa puolestaan on ”Hoppeditzin heräämisen” tapa - Hoppenditz johtaa kaupungin juhlallisuuksia, ja tämä tapahtuma pidetään kaupungintalolla 11. marraskuuta.
Joka vuosi Hoppeditz (jota Tom Bauer on esittänyt vuodesta 2007 lähtien) herää ja ryömii sinappiruukustaan pitkän unensa jälkeen ja lukee kaupungin viranomaisille, Düsseldorfin kaupungille ja karnevaalivieraille hölmöläisten mellakkalakia valmistellakseen heitä tuleviin kuukausien hauskanpitoon. Tämän iloisen alun jälkeen bändit esiintyvät ja juhlia järjestetään ympäri kaupunkia.
Karnevaalia juhlivat myös Mainz, München, Aachen, Marne, Würzburg, Stuttgart, Frankfurt, Bremen, Nürnberg ja Cottbus.
Tässä ovat karnevaalikauden tärkeimmät tapahtumat:
Weiberfastnacht (naisten karnevaali-ilta) on 27. helmikuuta 2025, ja se on karnevaalijuhlien kohokohta. Kuten nimestä voi päätellä, tänä päivänä on perinteisesti kyse sukupuoliroolien kääntämisestä, jolloin naiset ottavat vallan päiväksi.
Päivän perinteisiin kuuluu esimerkiksi Dreigestirn, jossa kolme henkilöä pukeutuu Jungfrau- (neito, jota yleensä esittää mies), Prinz- (prinssi) ja Bauer -(talonpoika) -rooleihin ja pukeutuu sen mukaisesti, ja Krawatten abschneiden (kirjaimellisesti solmioiden leikkaaminen), jossa naiset katkaisevat miesten solmiot symbolisesti kastraation merkiksi.
Vaikka tänä päivänä ei yleensä järjestetä virallista paraatia, ihmiset pukeutuvat silti hienosti ja juhlivat kaduilla juhlien, karnevaalien ja paikallisten yhdistysten paraatien merkeissä viikonlopun aikana.
Rosenmontag, Weiberfastnachtin jälkeinen maanantai, joka on ensi vuonna 3. maaliskuuta, on Umzüge-päivä (-> paraateja). Näistä valtavista paraateista yhdistät todennäköisimmin saksalaisen karnevaalin, jossa ihmiset pukeutuvat taidokkaisiin pukuihin ja kulkevat Prunkwagen-vaunuilla.
Kulkueissa lauletaan karnevaalilauluja, tanssitaan, heitellään kamelleja (karamelleja) ja näytetään satiirisia, poliittisia viestejä valtavilla paperimassasta tehdyillä Schwellköpp-levyillä - Mainzin karnevaalit ovat erityisen tunnettuja tästä.
Karnevalsdienstag, Faschingsdienstag tai Veilchendienstag (violetti tiistai, Kölnissä) tiistaina 4. maaliskuuta on karnevaalin toinen päivä vuonna 2025.
Reininmaalla silloin vietetään Nubbelverbrennungia, jolloin sytytetään tuleen perinteinen, elävän kokoinen olkinukke, niin sanottu Nubbel. Nubbel on syntipukki kaikista karnevaalikauden rikkomuksista - sen polttaminen takaa menestyksekkään vuoden.
Kaikki itkevät, kun Nubbel palaa. (Kölnin sananlasku) Karnevaalien viimeisenä päivänä, Veilchendienstagina - ja siksi surullisimpana päivänä kaikille karnevalisteille ja karnevaalin, eli "viidennen vuodenajan" faneille - Nubbel poltetaan. Jotta tuhkakeskiviikkona alkava paastoaika voitaisiin aloittaa synnittömänä, karnevaalikauden synnit liuotetaan symbolisesti savuun.
Esimerkiksi Köln jakautuu moniin pieniin kaupunginosiin, Veedelniin. Veedel tai useampi Veedel järjestää yhdessä Nubbelverbrennungin. Järjestäjät ovat yleensä yksityishenkilöitä, pubien omistajia (koska kulmapubit toimivat kokoontumis- ja polttopaikkoina) tai karnevaaliryhmiä. Karnevaalikaudella kaikenlaiset synnit ovat oikeutettuja, sillä ne poltetaan lopuksi Nubbelin kanssa. Tätä tarkoitusta varten tehdään ja puetaan elävän kokoinen olkinukke, eli Nubbel. Noin kello 23 aikaan papiksi pukeutunut narri, puhemies ja Nubbel johtavat teatraalista hautajaismarssia, johon yhä useammat ihmiset liittyvät soihtujen ja kynttilöiden kanssa ja valittavat ja itkevät äänekkäästi.
Nubbel on kuitenkin poltettava lopussa, ja puhemies lämmittää tunnelmaa, minkä jälkeen seuraa kysymys- ja vastauslauseet, kuten: (puhemies) Kuka on syyllinen siihen, että kaikilla ihmisillä on tuhkaristi Nubbelin palamisen jälkeen? Ketä me huijasimme? (väkijoukko vastaa) Kyllä, Nubbel teki sen! tai Nubbel on syyllinen! Nubbelia syytetään kaikista karnevaalin aikana tapahtuneista rikkomuksista. Yleisö tuomitsee Nubbelin voimakkaasti - syntipukkina hän lopulta palaa rangaistukseksi liekkeihin keskiyöllä. Perinteisten laulujen tai tämän vuoden karnevaalien ykköshittien säestämänä Nubbelin tuhkat ripustetaan kaasulla täytettyihin ilmapalloihin, jotka nousevat yötaivaalle.
Kuvakaappaus: Rheinische Post
Kaikki karnevaalikauden synnit liukenevat näin savuun. Varmuuden vuoksi voit maalauttaa otsaasi ristin Nubbelin poltetulla tuhkalla syntien anteeksiantamuksen merkiksi ja varmistaaksesi hyvän alun paastolle puhdistavan tuhkan avulla. Reinin lähellä olevilla paikkakunnilla on myös tapana heittää Nubbel veteen. Juhlallisuudet jatkuvat tuhkakeskiviikkoon asti, jolloin karnevaali on vihdoin ohi - ainakin siltä vuodelta. Nubbelin polttamispaikat ja -ajat löytyvät esimerkiksi alueellisista sanomalehdistä ja verkkosivustoilta.
Aschermittwoch eli Tuhkakeskiviikkoon 5. maaliskuuta 2025, ja se merkitsee karnevaalin päättymistä suurella Festessenillä (juhlaillallinen), joka on hyvin ansaittu pitkien laulu-, huuto- ja tanssi-iltojen jälkeen. Tänä päivänä, kuten tuhkakeskiviikkona muissa maissa, alkaa paastoaika pääsiäiseen asti.
