Näytetään tekstit, joissa on tunniste Skinfood. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Skinfood. Näytä kaikki tekstit

perjantai 26. marraskuuta 2021

Korealainen kulttituote - kuin hilloa purkissa

Tämä kuorintanaamio on jo jonkin aikaa vilahdellut niin ulkomaististen julkkiksien kosmetiikkamieltymyksistä kertovissa lehtijutuissa, kuin kotimaisissa kosmetiikka-artikkeleissa. Eikä suotta. Skinfoodin Black Sugar - perussarjan tuotteet variaatioineen ovat olleet markkinoilla jo harvinaisen kauan, mikä on erikoista nopeatempoiseen tuotteitten vaihtumisella ja tuotesarjojen jatkuvalla uudistumisella kyllästetyillä korealaisilla kosmetiikkamarkkinoilla.



Black Sugar - parustuotesarjaan kuuluu muitakin tuotteita (mm. seerumi, puhdistusöljy  - sarjasta on myös mm. Honey Sugar Food - versio) kuin kuorintanaamio, mutta tästä mansikkaversioista, eli Skinfood Strawberry Sugar Foodista en ole nähnyt kuin tämän naamion myytävänä. 

Kun purkin avaa, sieltä tulvahtaa mitä autenttisin mansikan tuoksu! Sokerin lisäksi kuorivina rakeina on mansikan siemeniä. Ne tuntuvat aika karkeilta, joten jos iho on kovin herkkä, en suosittele kovin kovakouraista hieromista niillä. Samaten naamion levitystä välittömään silmien ja suun ympäristöön, joissa iho on ohuempaa, on vältettävä.

Naamio levitetään kasvoille ensin ohjeiden mukaan puhdistetulle iholle 5-10 minuutiksi. Koska tuote sisältää ihoa kemiallisesti kuorivaa salisyylihappoa, arvelisin, että tässä ajassa se ei ehdi kovinkaan ihoon imeytyä vaikuttamaan, joten (omalla riskillä, jos iho on erityisen, eli kovin, kovin herkkä) pitäisin sitä iholla 20-30 minuuttia, minkä olen itse tehnytkin. Sen jälkeen käytetään hyväksi ihoa mekaanisesti kuorivia aineita, eli sen sisältämiä mansikan siemeniä ja sokerikiteitä, jonka jälkeen naamio pestään pois huoneenlämpöisellä vedellä jatkaen sen jälkeen normaalilla ihonhoitorutiinilla.

Naamio on kuin purkillinen mansikkasosetta, tai kuin mansikkaista marjapuuroa.

Vaikka en yleensä välitä korealaisen kosmetiikan monasti jopa lapsellisuuteen menevästä  elämyksellisyydestä, tässä mansikan tuoksu ei voi mennä harhaan. Veikkaan, että jopa kosmetiikan tuoksuja kammoavatkin pitävät siitä, koska tässä ei mennä mitenkään hajuvesimäisyyteen tuoksun ollessa niin elävän mansikkainen.

Lehtijututkin pitävät siinä mielessä hyvin paikkansa, että naamion jälkeen iho tuntuu silkinpehmeältä ja sen jälkeen käytettävät tuotteet imeytyvät ihoon mukavasti jäämättä ihon pinnalle killumaan.

Vaikka tämä ei olekaan maksettu mainos, täytyy mainita, että jos kiinnostuit hankkimaan sen jo suhteellisen edullisen hinnankin takia (n. 14,62 EUR postikuluineen), tämä myyjä eBayssa toimittaa tuotteen Latviasta, joten tulleja tai muuta paperisotaa tilaamisesta ei seuraa, vaan toimitus tuli rekisteröitynä suhteellisen nopeasti ilman moisia riesoja. Vaikka eBayn sivulla sanotaan, että toimitus on vain United States, Europe, Canada, Brazil, niin paketti tuli Suomeen ilman sen kummempia tarkempia Suomea koskevia toimitukseen liittyviä etukäteistiedusteluja myyjältä (haluan aina varmistella...). Niin, olemmehan me Euroopassa toki, senpuoleen! 😀

sunnuntai 2. helmikuuta 2020

Kuivan ihon pelastus

Hiukan alkaa jo flunssan kärki taittua. Hyvällä unella on kyllä paljonkin parantava vaikutus, kuten myös sillä, että täältä saa pseudoefedriiniä sisältäviä, tukkoista nenää helpottavia valmisteita ilman reseptiä, toisin kuin Suomesta.

Nenänpielet ovat kyllä kärsineet viikon kestäneestä niistelystä. Muutenkin taas iho tuntuu ärsyttävän pintakuivalta. Jossakin lehdessä oli taannoin artikkeli hoitonesteistä, ja allekirjoitan täysin sen, että mitä kuivempi iho, sitä harvemmin se pelkillä rasvoilla pelastetaan. Pitää olla myös kosteutta.



Ehkä parhain kokeilemistani hoitonesteistä on Whamisa-merkkinen. Tämä korealainen merkki on harvinaista kyllä luomusertifioitu. Koska en ole niinkään korealaisen kosmetiikan ystävä, hankin ensialkuun eBaysta pieniä testerikokoja, mutta niiden perusteella vakuutuin, että tämä toimii.
Muutaman euron pikkupullosta riittää moneen käyttöön.

Nestettä on kahta eri sorttia, Original ja Deep Rich. Toinen kosteuttaa ehkä vieläkin paremmin, kuin tuo Original, joka sekin on suorastaan hämmästyttävä vaikutukseltaan. Deep Rich -version käytön jälkeen en useinkaan edes tarvitse mitään voidetta tai kasvoöljyä sen päälle.

Molemmat hoitonesteet ovat aaloeuutepohjaan tehtyjä (ei siis tislattua vettä), sisältävät mm. maitohappobakteereja, hyviä öljyjä ja kasviuutteita. Jos nyt ainoa negatiivinen asia näistä pitäis keksiä, olisi se suhteellisen voimakas, kasvimainen tuoksu, joka tosin häipyy aika nopeasti.

Kuivan ihon pelastus löytyy myös toiselta korealaiselta merkiltä nimeltä Skinfood. Tämä Premium Avocado Rich Essence on oikeastaan maitomainen emulsiovoide. Tämä runsaasti glyseriiniä, kasviuutteita ja keramideja sisältävä voide on myös tehokas ihon pehmentäjä ja kosteuttaja. Eikä maksa montakaan euroa eBaysta tilattuna.

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Lisätään edelliseen puuteri

Vaikka edellisen postauksen CC-voide onkin todella kosteuttava, eikä sen tarvitsekaan olla ihan mattapintainen, lisäisin silti edelliseen "välttämättömien" joukkoon värittömän puuterin.  Tällä kertaa sekin on Skinfoodin ja irtosellainen pienessä bambukansisessa rasiassa.



Huulimeikistä saa hyvin pysyvän kun piirtää pehmeästi huulten rajat, häivyttää värin huulten keskustaa kohti ja sitten puuteroi alueen ja piirtää ne rajat samalla tavalla uudelleen.

Naaman siivoamiseen voi käyttää vaikka Caudalíen puhdistusvettä, joka pelittää aika hyvin. Kuvassa orgaaninen rypäle & kamomillavesi.



Aika vähällä sitä loppujenlopuksi tulisi toimeen, vai mitä?


Minimalistista

Joku kerran kysyi, että mikä on minimi ehostuksessa. Voi toki olla ihan nihilistinenkin sen suhteen, mutta jos ajatellaan kauneudenhoitoa laajemmalla skaalalla, niin esimerkiksi entisen työkaverini rehottavat kainalokarvat ja hihattomat topit ovat aika kamalia näin naisenakin katsella.

Japanissahan katsotaan todella epäkohteliaaksi jos nainen on ilman meikkiä. Tuntuuhan se hiukan liioittelulta, mutta ainakin minulla on jokin minimi siinä asiassa.

Skinfoodin Water Drop - CC-voide, Honeybee Gardensin huultenrajauskynä, Bourjoisin miniposkipuna ja Kikon ripsiväri.


Itseasiassa tuota poskipunaakaan ei normaalisti tarvita. Ja jos tarvitaan, huulikynää voi levittää sormille ja siitä sitten taputella naamaan.

Skinfoodin CC on oikeasti ainakin minulle se paras. Muitakin hyviä on, mutta kalpeammalle naamalle, itse olen aika tumma. Mitään paksua pakkelia ei tarvitse, ja arvostan noiden alkuperäisten BB- ja CC -voiteiden muita ominaisuuksia, siis en peittävyyttä vaan hoitavuutta. Eikä sitä voi sekoittaa päivävoiteisiin.

Nyt tulikin mieleen, että näistäkin tarvitaan erillinen postaus :)



Mainittu CC-voide kädenselällä.

Aurinkosuojakerroin on plussaa ja se on kaikissa noissa aasialaisissa voiteissa. Täällä ei vielä täysin sisäistetä auringon haittoja.

Jos tähän jotakin haluaisin lisätä….se sitten seuraavassa postauksessa.


Hiukan väärinpäin, mutta kuten sanottu, minimimeikillä mennään ja tukka erivärisillä nipsuilla kiinni.


torstai 26. syyskuuta 2013

Rimmel Glam'eyes maskara & Skinfood Eggplant Eye Makeup Remover Bar

Kävin eilen ruokakaupassa ja päädyin ostamaan kaikenlaista muutakin kuin ruokaa. Rimmelin Glam'eyes -ripsiväri oli tarjouksessa muutamalla eurolla ja minähän ostin, koska Rimmel on ollut ainakin tähän saakka minun mielessäni erittäin hyvän hinta-laatuvasteen omaava kosmetiikkasarja. Eikä tämäkään ripsiväri pettänyt.

Mitä lupaa: "Ultra volume high definition mascara", lukee tuubissa. Eli siis hyvin eroteltua tuuheutta. Katsokaapas kuvia! Minulla ei tässä ole mitään ripsivärinpohjustinta eikä myöskään ripsentaivuttimia ole käytetty (no kun en koskaan muista koko vekotinta olemassa olevankaan....).

Kuvat on otettu hiukan huonossa valaistuksessa, ja iPhone vääristäöä hiukan värejä; en normaalisti näytä ihan noin keltatautiselta (ainakaan omasta mielestäni....).





Ehkä olisi hiukan voinut ripsiharjaa noille ripsille käyttää. Tulos oli kyllä muuten aika hyvä, joten olin ylettömän tyytyväinen ostokseeni. Ripsarin harja oli taipuisa, kumimainen, eikä se ollut kovinkaan muhkea, joten sillä sai helposti siistiä jälkeä. Paitsi  - niin, no, minä aina onnistun jotenkin sutimaan ripsiväriä niin, että sitä saa putsata vasemman silmän luomesta pois.

Nyt kun tämä tuli puheeksi... Periaatteessahan kannattaa antaa ripsarin kuivua kunnolla, jos sitä on joutunut paikkaan, jonne se ei kuulu. Sitten sen voi kaapaista kynnellä pois. Minä kuitenkin tuhrustan joskus aika kunnolla, joten sen poistamiseen siistiksi pitää olla järeämmät aseet, ellei sitten halua hangata niin, että koko luomi turpoaa ja punottaa koko loppupäivän.

Skinfoodin Eggplant Eye Makeup Remover -tikut ovat aika käytännöllisiä karanneen meikin siivoilussa tarkasti rajatulta alueelta. Esimerkiksi täältä saa niitä edullisesti. Pari puikkoa yksittäispakkauksissa mahtuu aina laukkuun kuin laukkuun.

Näiden puikkojen idea on siinä, että meikinpoistoaine on puikon varren sisässä, ja yhtä puikkoa voi käyttää kaksi kertaa. Ks. kuva.


Mitä tulee ripsiini, käytän edelleen LiLashia, mutta ei näistä ripsistä voi mitenkään väittää, että ne olisivat kummoisemmin kasvaneet, vai mitä sanotte?