Laihdutuslääkeanalyysia, Garcinia gambogia

Luontaistuotemarkkinoilla, kuten jossain määrässä myös lääkemarkkinoilla, suolletaan aina vaan uusia ja uudempia tuotteita auttamaan painonhallinnassa. Tosiasia on kuitenkin se, että jos niillä olisi oikeasti tehoa sellaisenaan, maailmassa ei olisi ylipainoisia ihmisiä.

BMI on huono ylipainon indikaattori, mutta silti sitä käytetään laajalti. Mielestäni aivan turhaan. Tätä laskuria käytettäessä moni lihaksikas henkilö saa ihan turhaan ylipainoisuuden tuomion ja joutuu laihdutuskuurille.

Viimeisin laihdutusvalmiste (tai "lääke"), jonka olen mainonnassa huomannut on Garcinia gambogia, eli Malabarin tamarindi.

Laihdutusvalmisteteollisuus on todellakin ihan määrättömän suurta bisnestä. Tämä laihdutusvalmiste tehdään pienen, trooppisen puun makeista hedelmistä. Hedelmissä on samantapaista happoa, jota löydetään myös joistain sitrushedelmistä.

Malabarintamarindin vaikuttavana aineena pidetään vetysitriinihappoa (HCA), jolla sanotaan olevan laihduttavia vaikutuksia. Tämä on siis todettu laboratoriorotilla, joten voisin sanoa, että sen tehosta ihmisillä voidaan olla varsin epäileviä (kunnes toisin todistetaan).

Mitä me tiedämme sen tehosta?

Tällä hetkellä tiedetään, että rotilla HCA blokkaa tiettyjä entsyymejä, jotka muuntavat tärkkelyksen ja tietty myös sokerit rasvaksi. Täten voidaan päätellä, että kun rasvaa ei muodostu, voit siis polttaa liikunnalla olemassaolevan rasvan! Kunhan se vaan kävisikin näin....

HCA:n pitäisi myös suppressoida ruokahalua. Tässä suhteessa sanoisin, ettei varmaankaan tarvitse ostaa kalliita pillereitä tekemään sen.

Onko sinulla kokemuksia noista pillereistä?

5:2 dieetin muut sovellukset

Suoraansanoen,en ole koskaan tullut ajatelleeksi, että Michael Mosleyn lanseeraamalla 5:2 -dieetillä voisi olla muutakin  sovellusta kuin laihdutus. Emma Cook The Guardianista ajatteli asiaa pidemmälle.

Mielenkiintoista. Tässä linkki hänen artikkeleihinsa, jotka ovat aika mielenkiintoisia. Ajattelin jatkossa hiukan kirjoitella laajemmin tästä 5:2 -jutusta  - eikä välttis ollenkaan laihdutuksen kantilta, vaan siitä, miten se soveltuu myös muuhun elämänlaadun parantamiseen.

Periaatteessa sitä on käytetty työelämässäkin. Noh, ja Raamatussahan Jumala käytti hiukan tiukempaa taktiikkaa, joka oli 6:1, eli lepopäivä piti olla.

Nykyisin lepopäiviä pitäisi olla  kaksi, mutta kuka niitä oikeasti pitää? Vai pitäisikö lepopäiviä pitää ollenkaan?

Voin kuitenkin sanoa, että nykyään monissa firmoissa tehdään ns. pimeää työtä esimerkiksi yt-neuvottelujen jälkeen, eli odotellessa ns. rakennemuutosta ja sitä, kun vanhoja työntekijöitä ei enää ole velvollisuus ottaa takaisin (eikä uusia voi palkata), töihin jääneille annetaan käsky olla tekemättä ylitöitä (jota he kuitenkin ainakin asiantuntijaorganisaatioissa tekevät, sillä hommat on määrä hoitaa määräpäivään mennessä).

5:2 on ajatus, jota oikeasti voi soveltaa loputtomiin ja parantaa sillä elämänlaatuaan. Kerronpa myöhemmin, miten!

Mukavata viikonloppua!

Margaret Thatcherin dieetti

Kuka muistaa vielä Rautarouva Thatcherin? Minä ainakin muistan hänet joka kerta, kun sekoilen Briteissä junien kanssa. Hän nimittäin yksityisti junalaitoksen, ja joka junafirmalle on omat lippunsa ja junansa, mikä ei mene minun päähäni ollenkaan. Vaikka onhan niin monissa muissakin maissa.

Jokatapauksessa Rautarouvan jäämistöstä, hänen mustan, nahkaisen kalenterinsa välistä löytyi myöhemmin kellastunut dieettiohjelma, johon oli tunnollisesti laitettu aina merkki kun ateria oli syöty. Vaikka Thatcherillä ei ollutkaan varsinaisesti paino-ongelmia, hän halusi kuitenkin olla parhaimmillaan tultuaan pääministeriksi vuonna 1979.

Margaret ja Dennis Thatcher perinteisessä kuvassa Downing Street 10 edessä  konservatiivien voitettua vaalit.

Eräs turkkilainen ystävättäreni mainosti tätä dieettiä, jolla saa kahdessa viikossa "maharöllykät" pois. Hän itse kokeili dieettiä saatuaan kutsun eräänä Suomen itsenäisyyspäivänä presidentin linnaan, ja kertoi, että tämän ruokavalion jälkeen hän mahtui iltapukuunsa enemmän kuin hyvin. Vatsamakkarat olivat kadonneet!

Tässä siis koko dieetti kokeiltavaksi niille, jotka haluavat hävittää vyötärön ympärillä olevat pelastusrenkaansa bikinikautta varten.


Margaret Thatcherin dieetti (noudata 2 viikkoa, ei sen enempää)

Aamiainen (joka päivä sama):
- greippi
- 1-2kananmunaa
- mustaa kahvia tai teetä ilman maitoa

Maanantai:
- lounas: 2 munaa ja greippi
- päivällinen: 2 munaa, salaattia, paahtoleivänviipale, greippi, mustaa kahvia

Tiistai:
- lounas: 2 munaa, tomaatteja, kahvia
- päivällinen: pihvi, tomaattia, kurkkua, lehtisalaattia, oliiveja, kahvia

Keskiviikko:
- lounas: 2 munaa, pinaattia, kahvia
- päivällinen: 2 lampaankyljystä, sellerinvarsia, kurkkua, tomaattia, teetä

Torstai:
- lounas: 2munaa, pinaattia, kahvia
- Päivällinen: 2 munaa, raejuustoa, pala paahtoleipää, kaalta

Perjantai:
- lounas: 2 munaa, pinaattia, kahvia
- päivällinen: vihersalaatti kalalla, viipale paahtoleipää, greippi

Lauantai:
- lounas: hedelmäsalaatti (saa olla mitä tahansa hedelmiä ja marjoja niin paljon kun jaksaa syödä)
- päivällinen: iso pihvi, sellerinvarsia, kurkkua, tomaattia, kahvia

Sunnuntai:
- lounas: kanaa, tomaattia, porkkanaa, kaalta, greippi , kahvia
- päivällinen: kylmää kanaa, tomaattia, greippi

Tästä lähtee vielä toinen viikko samalla listalla. HUOM! Jos aiot tätä kokeilla ja käytät jotakin lääkkeitä, varmista esim. lääkkeen tuoteselosteesta tai lääkäriltäsi lääkkeen sopivuus greipin kanssa, sillä greippi saattaa voimistaa tai heikentää lääkkeen tehoa!

Dieetti on tarkoitettu noudatettavaksi vain kaksi viikkoa. Aterioiden välillä ei saa syödä mitään, mutta runsas vedenjuonti on suositeltavaa.

Yksinkertaista ihonhoitoa

Niin, varsinkin, jotkut asiat ovat yksinkertaisia, jos niitä pysähtyy miettimään. Aiemmissa postauksissani olen korostanut omega-3:sten hyötyjä ruokavaliossa. Tämän hyödyn voi saavuttaa helposti joko syömällä rasvaista kalaa tai ravintolisiä. Kalan olisi hyvä olla esim. villinä kasvanutta lohta, jotta siinä olevien harmillisten kemikaalien pitoisuus olisi mahdollisimman alhainen. Tosin nykyään puhutaan paljon esim. hormonihäiritsijöiksi epäiltyjen dioksiinien pitoisuuksista maailman vesissä.

Eräänä päivänä vietin laatuaikaa erään valintamyymälän ruokaöljyhyllyn luona. Täällä koin muutaman ahaa-elämyksen, nyt kun pysähdyin tutkimaan hiukan muitakin pulloja kuin oliiviöljyä sisältäviä. Päädyin ostamaan saksanpähkinäöljyä sen korkean omega-3 -pitoisuuden takia, vaikkakaan kasviperäinen omega-3 ei imeydy yhtä hyvin kuin eläinperäinen.

Hypätäänpä nyt sitten omega-7 -rasvahappoihin. Näitä rasvahappoja, toisin kuin kuutosta ja kolmosta voi elimistö valmistaa itse. Niiden tärkein lähde ravinnossa on liha ja täysmaito. Omega-7 -rasvahappojen, erityisesti palmitoleiinihapon on havaittu olevan erityisen hyödyllinen kehon rasvan polttamisessa (se edistää solujen rasva-aineenvaihduntaa), kolesterolin alentamisessa ja kakkostyypin diabeteksen estämisessä helpottamalla insuliiniresistanssia.

Lisäksi kyseinen aine kosteuttaa ihoa ja limakalvoja niin sisäisesti kuin ulkoisestikin käytettynä. Moni menopaussi-ikäinen nainen saa avun kuiviin limakalvoihin omega-7:ää sisältävien ravintolisien käytön kautta. Omega-7 lisää ihon immuniteettia, estää ja rauhoittaa tulehduksia ja uusii ihokudosta.

Makadamian omega-7:t muistuttavat ihon omaa rasvaa, jonka tuotanto vähenee ihmisen vanhetessa. Täten makadamiaöljy on erityisen hyvää ikääntyvälle iholle.

Luonnonmukaisemmin kuin kalliita kapseleita syömällä näitä omegoita saa esim. tyrnimarjoista ja makadamiapähkinöistä.

Makadamiapähkinöitä. Makadamiaöljyn käyttö esim. hiustenhoitotuotteissa on maailmalla nouseva trendi.

Koska omega-7 -kapselit ovat suhteellisen hintavia, olen minäkin syönyt kilotolkulla tyrnimarjarouhetta miettien samalla kauanko se säilyy ja mitä siitä loppujen lopuksi imeytyy. C-vitamiiniahan tyrnissä on myös paljon.

Nytpä makadamiaa eli australianpähkinää näköjään saa myös öljynä. Se sisältää n. 22% omega-7:ää, eikä pullollinen maksa paljoa. Makadamiaöljy on varsin stabiili öljy, ja se sopii hyvin ruoanlaittoon ja leivontaan ja jopa paistamiseen, kunhan lämpötila ei ylitä 190°
C. Muista kuitenkin, että makadamia on koirille tappavaa ainetta! Pähkinäallergikot on syytä myös välttää sitä.

Siinä missä nykyään veuhkotetaan arganiaöljystä, maailmalla on jo alkanut makadamiatuotteiden buumi varsinkin hiustenhoitotuotteissa. Kosmetiikassa on makadamiaöljyä käytetty minkkiöljyn sijasta jo jonkin aikaa, eli se ei siinä suhteessa ole uusi tulokas.

Myös tyrniöljyä saa kaupoista, mutta se ei ole hinnaltaan niinkään edullista, eivätkä sen käyttömahdollisuudet ole niin monipuoliset.

Keskivartalon laihdutusta

Huomasin, että iHerb myy tällaista tuotetta:

Rebody Safslim

Aika erikoista, että luvataan 100% tyytyväisyys, tosin myynti-ilmoituksessa alempana mainitaan, että tuotetta käytetään vähäkalorisen dieetin ja liikunnan lisäksi. Kuitenkin esimerkiksi monilla postmenopausaalisilla naisilla (ja yleensä miehillä) rasva kertyy aika tiukasti keskivartaloon, joten se pisti lukemaan tekstin loppuun.

Käännänpä vapaasti valmistajan/markkinoijan sivuilta: "Korkean linoleenihappopitoisuuden omaavan saffloröljyn on todettu vähentävän vatsarasvaa, pitävän hyvän (HDL) kolesterolin normaaliarvoissa ja lisäävän rasvaa polttavan hormonin adiponektiinin määrää, mikä auttaa kalorien prosessoinnissa. Tulokset on saatu Ohion yliopiston kaksoissokossa crossover-tutkimuksessa, jossa tutkittavana oli 55 postmenopausaalista, ylipainoista, korkeasta verensokerista kärsivää naista. Tutkimuksessa vertailtiin korkean linoleenihapon saffloröljyn (HLA) ja  konjugoidun linoleenihapon (CLA) vaikutuksia. Tulokset olivat huomattavat.

Tutkimuksessa todettiin keskimäärin 6,3% vähennys keskivartalorasvan määrässä ja keskimäärin 20,3% lisäys adiponektiinin määrässä. HLA osoittautui paremmaksi sekä vatsarasvan, että adiponektiinin suhteen. CLA taas ei osoittanut merkittäviä muutoksia kummankaan suhteen."

Tuotteelle on haettu patenttia.

55:n tutkimushenkilön tutkimus ei ole järin suuri, mutta antaa suuntaa. Tutkimuksesta ei ole kerrottu sen enempää kuin mitä käänsin, mutta suuntaa antava. Kiinnostava juttu kuitenkin, kaikenkaikkiaan.

Koska patenttia on haettu, minua kiinnostaisi, miten tämä eroaa tavallisesta saffloröljystä. Ilmeisimmin kuitenkin jotenkin?

Tuoteseloste kuitenkin takaa sen, että tätä öljyä käyttäessa ainakin iho tulee voimaan hyvin :D

Olut- ja punaviinidieetti

Turun Sanomissa oli hauska juttu olutdieetistä. Saksalaiselle Jens Bujarille oli kertynyt hiukan liikaa vararengasta vyötärölle, joten hän päätti laihduttaa, mutta ei halunnut luopua oluesta. Niinpä hän kehitti olutdieetin ja pudotti sen avulla 15 kiloa joutumatta kertaakaan kieltäytymään tuopposesta. Hän perehtyi asiaan sen verran, että julkaisi jopa kirjan aiheesta.

Laihdutusjuomaa, olkaa hyvä!

Kuulostaa hiukan samalta kuin 70-luvulla muodissa ollut kananmuna-valkoviinidieetti. Minä olin liian nuori silloin sitä kokeilemaan (eikä ollut tarvettakaan), mutta se mielikuva minulle jäi, että pikku hönöissä syömättömyyskin kaiketi tuntui helpolta.

Olen jo aiemmin tutustunut punaviinidieettiin (hankkikaapa kardiologi Roger Corderin kirjoittama kirja "The Red Wine Diet", lukekaa se ja hämmästykää), jota mm. sydänlääkärit Briteissä suosittelevat potilailleen, joilla on korkea kolesteroli ja plakkeja verisuonissa. Dieettiin kuuluu lasillinen punaviiniä per päivä, ja viinin pitää olla mielellään tehty korkealla vuoristossa kasvaneista rypäleistä, jotka ovat pieniä ja täynnä siemeniä (esim. chileläinen Malbec).

Milloinkohan suomalaiset sisätautilääkärit alkavat suositella tätä? Mitä tulee kolesteroliin, tämän artikkelin mukaan hyödyt eivät liity yksinomaan punaviiniin, vaan yleensäkin alkoholiin, joka lisää hyvää kolesterolia (HDL).

Nyttemmin punaviiniä on tutkittu myös laihdutusta silmällä pitäen. Mielenkiintoista on, että joidenkin tutkimusten mukaan punaviini jopa estää lihomista. Jos siis puhutaan punaviinistä, hyödyt liittyvät punaviinin antioksidanttien tuottamaan suoliston bakteereihin liittyvään hyötyyn.

Suolistossa kasvaa niin "hyviä" kuin "pahojakin" bakteereja. Jos hyvät bakteerit vähenevät tai pahat bakteerit lisääntyvät, se voidaan linkittää tyyppi 2:n diabetekseen, lihavuuteen ja suolistotulehdukseen (inflammatory bowel disease, IBD), joka on kasvava ongelma ja varsin ikävä vaiva.

Nyt on todettu punaviinin lisäävän hyviä bakteereja suolessa, sen lisäksi että se vaikuttaa suotuisasti veren rasva-arvoihin. hyvät bakteerit edesauttavat metaboliaa, joka potentiaalisesti auttaa myös rasvan palamisessa.

Punaviinistä on myös löydetty piceatannoli-nimistä yhdistettä, joka auttaa kontrolloimaan lihomista viivästyttämällä nuorten rasvasolujen kypsymistä ja estämällä niiden muuttumista kypsiksi rasvasoluiksi, joita on vaikeampi karistaa kehostaan. Tämä tapahtuu estämällä insuliinia aktivoimasta rasvasoluja kypsyttäviä geenejä.

Koostumukseltaa piceatannoli muistuttaa punaviinistä myös löytyvää resveratrolia, joka vaikuttaa veren rasva-arvoihin. Resveratrolia löytyy myös esim. mustikoista ja passionhedelmistä, mutta artikkelissa ei kerrota, onko näissä myös piceatannolia.

Juokaamme siis punaviinimme tästedes ja tämän tiedon valossa ihan hyvällä omallatunnolla.

Terveysjuomaa tämäkin  - kohtuudella käytettynä!

Juotko kevytlimppareita?

Laihdutatko tuntien samalla suurta kaipausta makean perään? Korvaatko tämän makeannälän light-juomilla? Jos näin on, niin lue tämä juttu linkkeineen tarkkaan.

Aspartaamista on tiedetty jo kahdeksankymmentäluvulla, että se nostaa veren insuliinipitoisuutta miltei samalla tavalla kuin sokeri. Jos aspartaamipitoisen ruoan tai juoman kanssa sattuu nauttimaan jotain helposti kylkiin varastoituvaa, niin insuliini nappaa sen haltuunsa välittömästi.

Texasin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan 475:stä 10 vuotta seuratusta light-limpparinjuojasta 70% kehitti paksumman vyötärön verrattuna niihin, jotka eivät näitä kevytjuomia käyttäneet. Jos koehenkilö käytti pari light-limpparia päivässä, vyötärön seudun paksuneminen oli vielä hurjempaa.

Vyötärölihavuudella on sitten omat haittansa lisääntyneen metabolisen oireyhtymän, diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumisen yhteydessä. Nämä numerot ovat korutonta kertomaa.

Mitä tästä taas opimme muutakuin sen, että "vesi vanhin voitehista".

Happamuudesta

iHerb myy muuten testiliuskoja, tassa ihan vaan kokeilu syljesta.

Laaketieteessa korostetaan, etta kehon happamuus pitaa aina mitata veresta. Nyt on kuitenkin noussut asiasta muitakin mielipiteita, ja syljen ja virtsan mittaamista esimerkiksi tallaisilla ns. lakmuspapereilla suositaan. Naista ristiriitaisista mielipiteista johtuen innostuin kokeilemaan. Eika tuo mittapaperirulla montaa euroa maksanut.

Mittauksen voi tehda aamuisin ja iltaisin, ennen ruokailua, ja kaksi tuntia ruokailun jalkeen. Sita ei kuitenkaan kannata tehda kehoa rasittavan liikunnan jalkeen, jolloin lihakset ovat jokatapauksessa "maitohapoilla".

Veden pH on neutraali, eli 7 (+25C). Tata happamammat aineet ovat tuon luvun alla, ja emaksisemmat sen paalla. Kuten tuosta kuvasta selviaa, sylkinayte on hiukan happaman puolella. Syljen happamuuden keskiarvo on noin 7,2 ja virtsan noin 6 (Guyton, Arthur C. Textbook of Medical Physiology, 8th ed., pp. 331, 340, 711.). Narastysongelmaisilla voi  - ainakin refluksiongelmaisilla - sylki olla todella emaksista, silla mahanesteitten kohotessa kurkkuun suu vettyy, ja valmistautuu neutraloimaan happaman nesteen.


Talla tavalla voi todeta itse, miten ateriasi vaikuttavat happamuuteesi. Sanotaan, etta mita emaksisempi kehosi on, sen terveempi olo on. Stressi ja uupumus lisaavat myos eraan teorian mukaan happamuutta, ja tama suosii hiivoja, bakteereita ja sienikasvustoja kehossa, ja nama taas yllapitavat happamuutta.


Liian hapan elimisto myos kerryttaa ylipainoa etenkin vyotarolle mm. lisaamalla makeanhimoa. Aineenvaihdunnan ongelmatkin tulevat samaa tieta.


Muistutan viela tassa, etta kehon happamuuden saatelyyn vaikuttavat monet seikat, esimerkiksi hengityksella on siina iso osuus. Tassa en kuitenkaan ala pitaa luentoa niista asioista, vaan jokainen, jota kiinnostaa asian tutkiminen lapikotaisin, hankkikoon kirjastosta anatomian ja fysiologian oppaan, ja lukekoon sen ajatuksella lapi.