Caudalíe

Paitsi että Caudalíe on ranskalainen, vinoterapiaan (ulkoiseen sellaiseen!) perustuva kosmetiikkabrändi, tarkoittaa caudalie myös viinien arvioimisasteikkoa. 

Viineillä, joiden pistemäärä on 0–5 caudalieta, on lyhyt jälkimaku, ja maku joskus päättyy äkillisesti. 6–10 caudalien viinejä pidetään keskitasona viineinä, pisteet sen jälkeen aina 20 saakka tarkoittavat hyvää tai erittäin hyvää viiniä. 50 caudaliesta lähtien viiniä pidetään huippuviininä.

Mutta asiaan, eli siis tähän kosmetiikkabrändiin. 

Kaikki alkoi Bordeaux'sta Château Smith Haut Lafitten viinitilalta, joka on toisen brändin perustajan vanhempien kotitila. Vuonna 1993 tämä viinitilan tytär miehineen tapasi Bordeaux'n yliopiston professori Joseph Vercauterenin, joka tutki polyfenoleja, jotka ovat voimakkaita antioksidantteja. 

Tämä professori oli tutkimuksissaan tehnyt havainnon, että viinirypäleiden sisältämät oligomeeriset proantosyanidit ovat voimakkaampia antioksidantteja kuin E-vitamiini.

Yhteistyö tämän yliopiston tutkimustiimin kanssa alkoi ja Caudalíen ensimmäiset tuotteet lanseerattiin vuonna 1995.

Tämän jälkeen yhtesityö tuotti myös tuotteita, joiden antioksidantteina on hyödynnetty niin resveratrolia kuin viniferiiniä. Viimeksimainitusta sanotaan tehoavan kosmetiikassa etenkin pigmenttiläiskiin ja estävän niitä.

Tein osoitteenmuutosilmoituksen jo heinäkuulla ja postiloodaan putkahti sen jälkeen kaikenmaailman mainosten ohessa 15 ml:n näytepurkki Caudalíe Resveratrol-Lift -voidetta. Olin ilahtunut! Tämä hiukan lievitti harmistustani siitä, että Deutsche Post näkyi myyvän osoitettani kaikenmaailman mainostajille.

Kyseessä on siis antioksidanttista resveratrolia sisältävä päivä- ja yövoide. Mukana oli alennuskoodi täysikokoisen tuotteen hankkimiseen ja tietenkin mainoslehtinen pilipalitutkimustietoineen*. Viimeksimainitulla tarkoitan sitä, ettei näistä tietenkään ole tehty mitään kunnollisia kliinisiä tutkimuksia.

Itse voide sisältää 97% luonnollisia aineita, mm. glyseriiniä, sheavoita, kasviuutteita, hyaluronihappoa, rypäleensiemen- ja auringonkukkaöljyä, peptidejä ja lesitiiniä. 

Loppujen lopuksi tämä ei ollut ollenkaan huono voide, mutta hiukan liian rasvainen (kumma kyllä, kuivahkolle iholleni) minulle päiväkäyttöön meikin alle, joten olen käyttänyt vain yövoiteena seerumin yllä. Se kosteuttaa hyvin ja iho tuntuu todella pehmeältä aamuisin.

Voin siis suositella! Tuote on vegaaninen ja muoviton.

Hiukan OT: 

Resveratrolin voimaan uskovat ainakin Briteissä monet kardiologitkin. Mm. brittieksälleni määrättiin 1-2 lasillista punaviiniä per päivä (ahhahhaa kun nauroin, kun kuulin tästä, sillä luulin vitsiksi, vaan ei se sitä ollutkaan!!!!) kohonneeseen kolesteroliin. Asiaa on todella tutkittukin, ja professori Roger Cordain on kirjoittanut aiheesta kirjankin (piti oikein ostaa se ja lukea): The Wine Diet. Kirjoja saa mm. Amazonista, jos joku nyt kiinnostui.

EDIT: Jos ihmettelette, millaisia punaviinejä pitäisi juoda saadakseen parasta antioksidanttista hyötyä, kirja suosittelee sellaisia, joiden rypäleissä on paljon siemeniä, ja jotka ovat kasvaneet korkealla (esim. Andien rinteillä). Esim. (argentiinalainen) malbec (joskus ransk. auxerrois tai pressac) on hyvä.

*

Visible results

• 95% firmer skin*
• Increases natural production of collagen 5x**
• Increases natural production of hyaluronic acid 2x**

*Clinical trial, % of satisfaction, 42 women, 56 days **Genetic test in vitro.

Lainaus napattu brändin UK:n sivustolta.

Illallinen eilen ja vielä vähän punaviinidieetistä

Onpas ollut kiirettä! Meillä oli eilen lisäksi vieraita, joille kokattiin hiki hatussa illallista, ja siihenkin meni melkein koko päivä. Onneksi pystyin paljon tekemään töitten lomassa, mm. kuorimaan perunoita ja juureksia sekä tekemään jälkiruokapiirakan taikinan jne. telekonferenssien aikana. Valitettavasti en huomannut ottaa kuvia ruoista, mutta menu oli aika loistava (tein itse alkuruoan ja jälkkärin ja mies pääruoan).

Menu oli siis seuraavanlainen: alkuruoaksi kesäkurpitsakeittoa (runsaasti silputtua sipulia kuullotetaan kattilassa oliiviöljyssä, sekaan kasvislientä ja pari isoa kesäkurpitsaa paloiteltuna, keitetään kunnes kesäkurpitsat ovat pehmeitä, vettä saa olla niin, että palat juuri ja juuri peittyvät, ei liikaa. Soseutetaan ja lisätään tilkka kermaa. Tarkistetaan maku ja lisätään tarpeen tullen pippuria ja suolaa. Se ei muuta tarvitse!), pääruoaksi oli erittäin murea coeur de filet seuranaan kermajuustoperunat puikuloista sekä kermapippurikastike ja höyrytettyjä ja paistettuja uunijuureksia. Jälkkäriksi lämmin  Mamman Marjapiirakka ja vaniljakastiketta kahvin kera (piirakassa metsämustikoita ja vadelmia, eli se oli ns. kuningatarpiirakka). Viininä oli alkuruoan kanssa ja alkumaljoina shampanjaa (Pannier Brut) ja pääruoan kanssa Norton Barrel Select 2018 Malbec.

Malbecista sen verran rypäleenä, että sehän on erittäin siemeninen, ja ehkä juuri sen takia sisältää paljon prosyanideja (flavonoidi, antioksidantti). Roger Corder on kardiologi, joka on kirjoittanut aiheesta kirjankin.

Kirja löytyy mm. Amazonista.

Monissa maissa, kuten UK:ssa,  kardiologit tarjoavat mm. korkeasta kolesterolista kärsiville potilaille punaviinidieettiä avuksi, niin myös Corder suosittelee. Kuitenkin kohtuudella, eli 1-2 lasillista päivässä. Tässä Telegraphin analyysia aiheesta (englanniksi).

Lyhyesti sanoen, professori Corder huomasi tutkimuksissaan, että punaviini esti sepelvaltimotautia edistävän molekyylin, endoteliini-1:n toimintaa. Punaviinin lisäksi sama vaikutus on esimerkiksi tummalla suklaalla ja karpaloilla. Valitettavasti prosessoidussa ruoassa prosynidien osuus on vähäinen, mutta punaviinissä ainetta on suhteellisen vaivattomassa muodossa. Alkoholin kulutusta ei toki Corderkaan suosittele lisäämään, mutta kaikkea kohtuudella.

Corderin mukaan viinit, joissa on paljon näitä flavonoideja, voivat kohtuullisina määrinä kulutettuina parantaa verisuonten seinämien kuntoa ja estää myös sydänsairauksia, aivohalvauksia, diabetesta, dementiaa ja joitakin syöpiä.

Mahtaisi siitä tulla iso haloo, jos kardiologit Suomessa alkaisivat suositella päivittäistä viinilasillista potilailleen 😂.

Olut- ja punaviinidieetti

Turun Sanomissa oli hauska juttu olutdieetistä. Saksalaiselle Jens Bujarille oli kertynyt hiukan liikaa vararengasta vyötärölle, joten hän päätti laihduttaa, mutta ei halunnut luopua oluesta. Niinpä hän kehitti olutdieetin ja pudotti sen avulla 15 kiloa joutumatta kertaakaan kieltäytymään tuopposesta. Hän perehtyi asiaan sen verran, että julkaisi jopa kirjan aiheesta.

Laihdutusjuomaa, olkaa hyvä!

Kuulostaa hiukan samalta kuin 70-luvulla muodissa ollut kananmuna-valkoviinidieetti. Minä olin liian nuori silloin sitä kokeilemaan (eikä ollut tarvettakaan), mutta se mielikuva minulle jäi, että pikku hönöissä syömättömyyskin kaiketi tuntui helpolta.

Olen jo aiemmin tutustunut punaviinidieettiin (hankkikaapa kardiologi Roger Corderin kirjoittama kirja "The Red Wine Diet", lukekaa se ja hämmästykää), jota mm. sydänlääkärit Briteissä suosittelevat potilailleen, joilla on korkea kolesteroli ja plakkeja verisuonissa. Dieettiin kuuluu lasillinen punaviiniä per päivä, ja viinin pitää olla mielellään tehty korkealla vuoristossa kasvaneista rypäleistä, jotka ovat pieniä ja täynnä siemeniä (esim. chileläinen Malbec).

Milloinkohan suomalaiset sisätautilääkärit alkavat suositella tätä? Mitä tulee kolesteroliin, tämän artikkelin mukaan hyödyt eivät liity yksinomaan punaviiniin, vaan yleensäkin alkoholiin, joka lisää hyvää kolesterolia (HDL).

Nyttemmin punaviiniä on tutkittu myös laihdutusta silmällä pitäen. Mielenkiintoista on, että joidenkin tutkimusten mukaan punaviini jopa estää lihomista. Jos siis puhutaan punaviinistä, hyödyt liittyvät punaviinin antioksidanttien tuottamaan suoliston bakteereihin liittyvään hyötyyn.

Suolistossa kasvaa niin "hyviä" kuin "pahojakin" bakteereja. Jos hyvät bakteerit vähenevät tai pahat bakteerit lisääntyvät, se voidaan linkittää tyyppi 2:n diabetekseen, lihavuuteen ja suolistotulehdukseen (inflammatory bowel disease, IBD), joka on kasvava ongelma ja varsin ikävä vaiva.

Nyt on todettu punaviinin lisäävän hyviä bakteereja suolessa, sen lisäksi että se vaikuttaa suotuisasti veren rasva-arvoihin. hyvät bakteerit edesauttavat metaboliaa, joka potentiaalisesti auttaa myös rasvan palamisessa.

Punaviinistä on myös löydetty piceatannoli-nimistä yhdistettä, joka auttaa kontrolloimaan lihomista viivästyttämällä nuorten rasvasolujen kypsymistä ja estämällä niiden muuttumista kypsiksi rasvasoluiksi, joita on vaikeampi karistaa kehostaan. Tämä tapahtuu estämällä insuliinia aktivoimasta rasvasoluja kypsyttäviä geenejä.

Koostumukseltaa piceatannoli muistuttaa punaviinistä myös löytyvää resveratrolia, joka vaikuttaa veren rasva-arvoihin. Resveratrolia löytyy myös esim. mustikoista ja passionhedelmistä, mutta artikkelissa ei kerrota, onko näissä myös piceatannolia.

Juokaamme siis punaviinimme tästedes ja tämän tiedon valossa ihan hyvällä omallatunnolla.

Terveysjuomaa tämäkin  - kohtuudella käytettynä!

Punaviinidieetti

Onko kukaan kuullut kardiologi Roger Corderin kirjoittamasta kirjasta "The Red Wine Diet"? Ainakin Briteissa ovat laakarit aika hyvin perilla vaihtoehtoisista hoitomuodoista, ja niinpa "kolesterolivammaista" ystavaani, jolla loytyi jopa kalkkeumia sydanverisuonista, kehoitettiin hankkimaan kirja ja opiskelemaan se lapi ja noudattamaan "dieettia", johon kuuluu 1-2 lasillista punaviinia per paiva. Lasilliset eivat tietenkaan saa olla saavillisia :)

Ainakin Amazon myy tuota kirjaa edullisesti, joten jos korkea kolesteroli vaivaa, niin kehoittaisin hankkimaan kirjan ja lukemaan sen. Valitettavasti en ole loytanyt sita suomennettuna.

Minun ongelmani on oikeastaan liiankin alhainen kolesterolitaso (hyvat geenit!!), joten itselleni en siita apua hakenut kun kirjan luin.

Viinirypaleiden ja punaviinin sisaltamasta resveratrolista lienee jokainen kuullut joskus. Tiivistanpa tahan pari asiaa, jotka kannattaa pitaa mielessa punaviinia hankkiessa. Hyvaatekevaa resveratrolia on eniten viineissa, jotka ovat tehty korkealla vuoristossa kasvaneista, pienista ja paljon siemenia sisaltavista rypalelajikkeista.

Tama sulkee pois monet eurooppalaiset, australialaiset ja etelaafrikkalaiset viinit. Itse asiassa tassa mielessa hyodyllisin rypale on etelaamerikassa vuoristossa kasvanut Malbec. Kirja antaa tosin myos muita vaihtoehtoja, mutta jos nyt joku jouluksi haluaa maksimoida viininjuonnin hyodyt, niin talla tarpilla loytyy jo Alkosta sopivia viineja.