Lippia

Koska olen teejuomien suurkuluttaja, tarttui reissulta mukaan myös muutama teepaketti. Oi että, varsinkin tämä vaikutti erittäin mielenkintoiselta: Lúcia-Lima.

Paketissa oli vielä tuollainen nokkosen näköinen kasvinoksa. Erillisessä kuvassa yrtti näyttää ihan yhtälailla nokkoselta, tai sen sukulaiselta.

Kuukkelin ja kääntäjän yhteistyöllä yrtti paljastui lippiaksi, joka myös sitruunaverbenana tunnetaan (Lippia citriodora eli Aloysia triphylla). Rakkaalla lapsella on monta nimeä...

Taimia näkyy saavan suomalaisistakin puutarhamyymälöistä, joten teenpä viikolla johonkin taimitarhalle tarkastusiskun, sillä nyt olisi taas pitkästä aikaa kiva laittaa keittiön ikkunalle yrttejä kasvamaan.

Pieni lisäkuukkelointi kertoo lippian olevan sitruunanmakuisten yrttien kuningatar (hetkinen, mihin jäi citronella eli sitruunaruoho....?), joka sopii maustamaan juomia, jälkiruokia ja sekä liha- että kalaruokia. Yrtti sopii hyvin kuivattavaksi ja käytettäväksi teehen sekoitettuna tai haudutettavana sellaisenaan (tässä minun versiossani ei ole "oikeaa teetä", vain tätä verbenaa).

Sitrunaverbenaa on käytetty jo satoja vuosia käytetty lääkkeenomaisena yrttinä etenkin Etelä-Amerikassa. Sen on havaittu lievittävän kuumetta ja tulehduskipuja. Siitä on myös mainintoja yleisestikin kivunlievittäjänä. 

Se on antibakteerinen ja lievittää myös stressiä ja auttaa saamaan unen päästä kiinni, jos esimerkiksi siitä tehtyä teetä juo iltaisin. Sen sanotaan myös helpottavan astmaa.

Sitruunaverbenaa käytetään myös erilaisissa ruoansulatusongelmissa, koska sen on havaittu nopeuttavan ruoansulatusta ja hillitsevän suoliston spasmeja ja ilmavaivoja.

Mutta mikä mielenkiintoisinta, esimerkiksi sitruunaverbenateen jatkuva käyttö pitää suoliston hiivan (candida albicans) kurissa, eikä hiiva pääse villiintymään siellä eikä muuallakaan kehossa. 

Menenpä tästä keittelemään pannullisen iltapuhteiden lomaan.

Sitruunaverbenan taimi.

Basilikaa - monestakin syystä!

Basilika on yksi niistä yksivuotisista, ruohomaisista yrteistä, joita joskus kasvaa minunkin ikkunalaudallani. Kaupasta ostetun ruukkuyrtin naatti on joinakin kesinä versonut jopa peittämään koko ison keittiönikkunan ja sitä on saanut saksia joka päivä tehosekoittimeen pestoksi ja muutenkin ruoanlaittoon. Ruokaan se kannattaa lisätä juuri ennen tarjoilua, etteivät basilikan terveelliset eteeriset öljyt ehdi haihtua.

Pesto säilyy hyvin pakkasessa ja siihen tarvitaan vain tuoreita basilikanlehtiä, hyvää oliiviöljyä, parmesaaniraastetta, valkosipulia ja pinjansiemeniä. Pinjansiementen sijaan voi joskus kokeilla vaikka pistaaseja tai cashewpähkinöitä, niistäkin tulee ihan hyvää. Basilika sopii myös hyvin yhteen monien hedelmien, kuten mansikoiden, luumujen ja vadelmien kanssa.

Basilikalla on paljon terveysvaikutuksia. Kuitenkin se sisältää myös estragol-nimistä ainetta, joka on tiettävästi karsinogeeninen, joten raskaana olevien ja imettävien naisten ei suositella käyttävän suuria määriä basilikaa.

Perinteisesti basilikaa on käytetty edistämään rupansulatusta ja helpottamaan ruoansulatuskanavan häiriöitä. Sitä voi käyttää sellaisenaan tai hauduttaa teeksi. Basilika on myös antiseptinen ja vaikuttaa kouristuksia laukaisevasti, joten sillä on myös hoidettu ripulia. Joissain tutkimuksissa on myös todettu basilikan sisältämän ursolihapon estävän tulehdusta aiheuttavaa COX-2 -entsyymiä. Samalla mekaniikalla toimivia tulehduskipulääkkeitä on nykyään myös markkinoilla.

Ayurvedassa basilika (=tulsi) on tärkeä yrtti. Sitä käytetään mm. stressin lievittämiseen. Sen onkin todettu vähentävän kortisolin eritystä (kortisoli on ns. stressihormoni). Basilika myös normalisoi veren sokeripitoisuutta (lisää insuliiniherkkyyttä), joten näiden molempien ominaisuuksien kautta basilikan käyttö saattaa auttaa keskivartalolihavuuteen.

Basilika tunnetaan myös yrttinä, joka terävöittää aivotoimintaa. Itämailla basilikan siemeniä loitetaan mehussa ja siemenistä muodostuu geelimäistä hyytelöä, jota syödään.

Kasvimaalla basilika torjuu tuholaisia ja ovenpieliin istutettuna se estää kärpäsien tulon sisälle asuntoon.

Sitruunamelissa

Jos yrtin latinalaisessa nimessa on sana "officinalis", se kertoo yrttia kaytetyn laakinnallisissa tarkoituksissa.

Sitruunamelissaa on perinteisesti kaytetty rauhoittavana yrttina. Sen nimi "melissa" tarkoittaa alunperin mehilaista, ja viittaa sen makeahkoon makuun.

Melissaa voi kayttaa etikan mausteena (tuoretta, silputtua sitruunamelissaa ja etikkaa => anna maustua n. 3 viikkoa, ja kayta viinietikan, valkosipulin, oliivioljyn ja muiden yrttien kanssa) Hyvaa rucolan kanssa ja erinomaista nimenomaan kalaruokien seurana.

Sitruunamelissan sisaltamilla eteerisilla oljyilla on rauhoittava ja antibakteerinen vaikutus. Joidenkin tietojen mukaan se tepsii myos herpes simplexiin, eli esim. huuliherpekseen.

Niinkuin kaikilla yrteilla, niiden sisaltamien tehoaineiden maara vaihtelee korjuuajan mukaan.

Sitruunamelissan sisaltama eteerinen oljy on nimeltaan sitronellaali. Jos sitruunamelissaa (kuin muitakin yrtteja) hauduttaa teeksi, kannattaa se tehda kannen alla, silla kanteen keraytyvat juurinkin ne vaikuttavat aineet  - oljyt - jotka pitaa saada takaisin haudutettuun nesteeseen.

Sanotaan, etta tietyt eteeriset oljyt vaikuttavat hengityksen ja ihon kautta kulkeutuen aivoihin ja vaikuttavat limbiseen jarjestelmaan, joka saatelee tunteita ja vaistoja. USA:ssa jopa jotkut ostoskeskukset lisaavat tallaisia aineita hengitysilmaan, jotta kauppa kavisi paremmin.

Tassa ohje sitruunamelissasalvaan, joka auttaa mm. huuliherpekseen:

mehilaisvahaa
lanoliinia
oliivioljya

Kaikkia suurinpiirtein yhta paljon. Sulata ne miedolla lammolla.

Lisaa joukkoon hiukan sitruunamelissan eteerista oljya.

Salva sopii kaikenlaisten rohtumien hoitoon, ja on parempi sailyttaa jaakaapissa.

Nokkonen

Nokkonen on aika monikayttoinen kasvi, jota saisi hyodyntaa enemman, koska se menestyy vahan liiankin hyvin vaikka missa. Nokkonen on jo ammoisina aikoina kaytetty rautapitoinen yrtti, jonka sanottiin parantavan esim. nivelkivut (aivan oikein, jos nokkosen varsilla hakkaa kipeita nivelia, kipu siirtyy nokkosenpolttamiin ja helpottaa itse nivelessa*). Nokkosten varsien polttava aine on muurahaishappo. Roomalaiset aikoinaan veivat sotaretkilleen mukanaan nokkosia, silla niilla ihoa hieromalla sai verensa kiertamaan kylmemmissa ilmanaloissa.

Raudanpuutostiloissa rautatabletteja vatsaystavallisempi keino on hauduttaa tuoreita nokkosenlehtia vesitilkassa noin tunti, siiviloida seos ja kayttaa sita sisaisesti tarpeellisen ajan.

Nokkonen sisaltaa nykyisen tutkimuksen mukaan monia hyodyllisia aineita, kuten fenolihappoja, flavonoideja, kumariineja ja polysakkarideja (varsinkin nokkosen juuressa), joista viimeksimainitut saattavat toimia virustulehduksia vastaan. Flavonoidit ja fenolihapot vahentavat myos tulehdusta, ja saattavat olla hyodyksi esimerkiksi reumapotilaille, eturauhastulehduksissa ja virtsatulehduksissa.

TV:sta tuli ohjelma, jossa oli muutama hyva vinkki sen kayttoon. Kaikki tietavat, etta sita voi kuivata ja kayttaa esim. sampylataikinaan tai pinaatin sijasta "pinaattikeittoon", mutta harva tekee siita esim. teeta. Nokkostee poistaa nestetta ja vahentaa turvotuksia.

Nokkosesta saa hyvaa ainetta kauneudenhoitoon, mm. kasvoja voi hoyryttaa astian ylapuolella, ja astiassa kuumaa vetta jossa nokkosia joko kuivattuina tai tuoreina. Hoyrytys avaa huokoset ja puhdistaa niita.

Nokkosta voi kayttaa myos ihoa puhdistavaan naamioon, joka sopii varsinkin herkalle, epapuhtaalle tai artyneelle iholle:

1 rkl kuivattua nokkosta murskattuna
saman verran kermaa
saman verran arrowjuurijauhetta (nuolijuuri)
saman verran nokkosteeta

Seos saa vetaytya hiukan aikaa, ja sitten siihen lisataan tilkka vaahterasiirappia, jolla on myos puhdistava vaikutus. Seos on valmis kayttoon (sailyta jaakaapissa).

Yksi mielenkiintoinen ohjelmassa annettu vinkki oli tehda itse nokkossuolaa, jota voi kayttaa ruoanlaitossa ihan normaalin suolan tavoin. Se tehdaan nain:

Laita tehosekoittajaan tuoreita nokkosia ja lisaa saman verran (painon mukaan) merisuolaa. Jauha tehosekoittimessa hienoksi ja levita seos pariksi paivaksi palttinapyyhkeen paalle kuivumaan. Kun suolaseos on kuivaa, purkita se ja sulje purkin kansi siiviisti, ettei se ime kosteutta.

Tata voi siis kayttaa yrttisuolan tapaan.

*) Tassa siis hiukan sama funktio kuin ahdistuneilla (nuorilla), joiden on "pakko" viillella itseaan peittaakseen sisaisen tuskansa.