Monet naiset sivuuttavat pienet oireet normaaleina. Juuri siksi mikä tahansa puutos (olipa kyseessä sitten D-vitamiini, magnesium tai jokin muu) naamioidaan usein stressiksi, hormoneiksi tai yksinkertaisesti osaksi päivittäistä elämää. Nämä hienovaraiset muutokset on helppo selittää jollakin tekosyyllä ja vielä helpompi on jättää ne huomiotta.
Noin kolmanneksella lisääntymisikäisistä naisista on puutetta ferritiinistä, joka on välttämätön mutta unohdettu proteiini naisten terveydelle ja yleiselle hyvinvoinnille.
Mitä on ferritiini?
Kun puhumme raudasta, useimmat ihmiset ajattelevat veressä kiertävää rautaa, jota seerumin hemoglobiinitesti mittaa. Ferritiini on kuitenkin eri asia. Se on raudan varastomuoto. Se varastoituu inaktiivisessa muodossa soluihin, kuten maksaan, pernaan, luuytimeen ja immuunijärjestelmään, joskin pieni määrä ferritiiniä kiertää myös veren mukana. Ferritiini toimii elimistön varavarastona ja osoittaa, kuinka paljon rautaa on käytettävissä tulevaa tarvetta varten.
Ferritiini on välttämätön hapen kuljetukselle (hemoglobiini) ja vaikuttaa myös energiantuotantoon, hiusten kasvukiertoon, kognitiivisiin toimintoihin, mielialaan ja kilpirauhasen aineenvaihduntaan. Raudan ja ferritiinin välinen suhde on keskeinen. Kun verikokeet osoittavat normaalin rautapitoisuuden verenkierrossa, mutta matalan ferritiinipitoisuuden, se tarkoittaa, että keho käyttää rautavarastoja eli sitä varastoitua ferritiiniä.
Jos molemmat arvot ovat alhaisia, eli alhainen rauta- ja ferritiinipitoisuus, olet todennäköisemmin matkalla kohti raudanpuutosanemiaa.
![]() |
| Photo by Mia Mocchi on Unsplash |
Miksi ferritiini on välttämätön naisille?
Naiset ovat luonnostaan alttiimpia alhaiselle ferritiinipitoisuudelle useista syistä: kuukausittainen verenvuoto kuukautisten aikana, raskauden ja synnytyksen jälkeinen raudan puutos, alhaisempi raudan saanti ravinnosta, erityisesti kasvisruokavalioissa ja hormonaaliset vaihtelut, jotka voivat vaikuttaa imeytymiseen. Jopa lievä puutos voi ajan myötä ilmetä oireina kauan ennen kuin siitä tulee kliininen anemia.
Kuukautiset, erityisesti runsaat kuukautiset, voivat merkittävästi vähentää rautavarastoja. Raskauden aikana raudan tarve kasvaa sekä vauvan että istukan tukemiseksi, kun taas synnytyksen jälkeinen toipuminen voi edelleen alentaa ferritiiniä verenhukan vuoksi. Hormonaaliset sairaudet, kuten menorragia, endometrioosi tai myoomat, voivat myös lisätä riskiä.
Vaikka laboratorion viitearvo alkaisi 13 tai 15 µg/l, arvo alle 30 µg/l tarkoittaa tyypillisesti tyhjentyneitä tai vähäisiä rautavarastoja, mikä voi aiheuttaa väsymystä ja muita oireita.
Alhaisen ferritiinin merkit
Alhainen ferritiini ei ole niinkään yksittäinen oire, vaan pikemminkin hienovaraisten merkkien yhdistelmä, jotka yhdessä tarkasteltuna viittaavat puutteeseen. Jatkuva väsymys riittävästä unesta huolimatta, huimaus, hengenahdistus, aivosumu, alakulo, hauraat kynnet, hiustenlähtö, epätavallinen kylmyys ja ihon muutokset ovat kaikki merkkejä alhaisista ferritiinitasoista. Alhainen ferritiini voi ilmetä hienovaraisesti kauan ennen kuin se etenee anemiaksi.
Iho ja hiukset ovat usein ensimmäisten joukossa, jotka heijastavat puutosta. Jotkut ihmiset saattavat myös huomata ihon kuivumista tai muutoksia ihon laadussa, ja myös hiukset ja kynnet voivat muuttua hauraammiksi. Joillakin ihmisillä, joilla on alhaiset rautavarastot, voi myös esiintyä ihon kutinaa, vaikka tällä voi olla monia mahdollisia syitä. Alhainen ferritiinitaso voi liittyä myös hiustenlähtöön tai ohenemiseen.
Päällekkäisyys tekee oireet helposti huomaamatta – nämä oireet liitetään usein stressiin, ylityöhön tai hormonaalisiin vaihteluihin. Monille naisille sanotaan vain, että kaikki näyttää normaalilta, koska hemoglobiinitasot ovat kunnossa, mutta ferritiini kertoo usein toisenlaisen tarinan. Onneksi tästäkin on alettu puhua enemmän.
Kuinka korjata alhainen ferritiinitaso?
Alhaisen ferritiinitason korjaaminen vaatii monitasoisen, kokonaisvaltaisen lähestymistavan. Ruokavalion osalta sen voi jakaa sen kahteen rautatyyppiin: eläinlähteistä peräisin olevaan hemirautaan, joka imeytyy helpommin, ja kasvilähteistä peräisin olevaan ei-hemirautaan, joka vaatii tukea.
Kasvissyöjille suositellaan linssien, kikherneiden, kidneypapujen, soijan, tofun, tummien lehtivihreiden, kuten pinaatin, moringan ja sarviapilanlehtien, sekä siementen, kuten kurpitsan ja seesamin, sisällyttämistä ruokavalioon. Rautapitoisten ruokien yhdistäminen C-vitamiiniin, kuten sitrushedelmiin, on avain imeytymisen parantamiseen.
Lisäravinteet voivat olla tarpeen, jos pelkkä ruokavalio ei riitä, mutta niiden käyttöä tulisi ohjata terveydenhuollon ammattilaisen toimesta. Joissakin tapauksissa voidaan harkita kohdennettuja suonensisäisiä hoitoja, mukaan lukien lääketieteellisesti aiheellisia rauta-infuusioita tarvittaessa, ammattilaisen valvonnassa. Jouduin muuten itse pari kuukautta sitten turvautumaan tähän viimeksimainiottuun, tilanne pääsi niin pahaksi.
Yhtä tärkeää on imeytymisen korjaaminen, ei vain saannin. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat alhainen mahahapon määrä, suoliston tulehdus, korkea kalsiumin saanti (kalsiumtabletteja ei siis pitäisi ottaa samaan aikaan rautavalmisteiden kanssa kalsiumpitoiset ruoatkin, kuten maitotuotteet haittaavat raudan imeytymistä) sekä kilpirauhasen epätasapaino. Teen ja kahvin tanniinit ja polyfenolit voivat estää imeytymistä, joten on suositeltavaa olla nauttimatta niitä samaan aikaan rautapitoisten aterioiden kanssa. Ruokavalion lisäksi myös palautuminen on tärkeää – uni ja stressin hallinta ovat avainasemassa siinä, kuinka tehokkaasti keho imee ja hyödyntää ravintoaineita.
Lopuksi, kannattaa puuttua raudanpuutteen perimmäisiin syihin. Ovatko kuukautisesi liian runsaat, onko taustalla suoliston toimintahäiriö, onko kroonista stressiä, joka vaikuttaa imeytymiseen, tai onko kilpirauhasen epätasapainoa. Jos perimmäistä ongelmaa ei korjata, ferritiini laskee jälleen.


















