Terveys syynissä

Kävin viime viikolla labrassa ja kaikenlaista koetta olikin se nuori lääkärityttö määrännyt. Olin hiukan hämmästynyt. Osan olisi voinut suosiolla jättää pois, jos vaan minulta olisi kysytty. Esimerkiksi kolesterolin ja veren rasvojen määritys on ihan turha, koska minulla ei koskaan ole ollut ongelmia niiden kanssa. Tia sanotaanko, että ne eivät koskaan ole olleet korkeita arvoja, päinvastoin. Kokonaiskolesteroli heiluu yleensä siinä 2,6-3 tienoilla.

Kilpirauhaslääkitystä ei ole muutettu, joten mitä sitäkään syynäämään, koska hoito on ollut hyvin tasapainossa. Hienoa pistää taas tällaisiin ylimääräisiin yhteiskunnan verovaroja. Varasin sitten ajan lääkärille, koska labralähetteen tekijä käski. En kyllä tiedä miksi, hän kuitenkin ilmaisi halunsa puhua "diabeteksestani". No, tästä olen kirjoittanut ennenkin, minulla siis EI OLE DIAGNOSOITU diabetestä.

Arvelen kuitenkin, että ehkä verenpainelääkityksen tasoa vois tsekata, koska tuntuu, että verenpaine on joskus hyvinkin alhaalla ja päästä heittää.

No oli tuossa setissä kyllä yksi deltan ulkopuolinen tulos, ja se oli paastosokeri, joka oli 6,3. Ei mitenkään kovin koholla, koska viiterrvojen yläraja on 6. Minulle on tehty sokerirasituskoe, jossa ei ollut mitään epänormaalia, joten tuo viitearvon ylitys johtunee alhaisesta hiilihydraattimäärästä käyttämässäni ravinnossa ja/tai ns. aamunkoittoilmiöstä. Toisilla myös kalan rasvat nostavat verensokeria jostakin kummallisesta syystä, ja minä olin edellisenä iltana syönyt runsaasti rasvaista kalaa. Pitkä sokeri (sokerihemoglobiini) oli normaaleissa lukemissa, ja se kertoo enemmän kuin yhden aamun paastonäyte.

Pisti vaan miettimään vielä oman kroppani melatoniinitasoja, koska olen nukkunut todella huonosti viime aikoina (ks. edellisessä kappaleessa linkittämäni artikkeli). Se saattaa johtua läppärin kirkkaan ruudun tuijottamisesta yömyöhälle. Pidän ruudun kirkkaana, että näen paremmin.

Lääkärille sain ajan vasta marraskuuksi. Katsotaan sitä ennen vielä tuota verenpainetta; menen hakemaan mittarin lainaan alkuviikosta. Mielenkiintoista nähdä, onko se mitenkään muuttunut liikunnan lisäämisen myötä.

Huomasin muuten viikonloppuna, että päälle laittamani tunika, joka oli toukokuussa vielä sopiva, roikkuu nyt päällä väljänä, eli jonkinlaista tiivistymistä lienee tapahtunut tässä muutaman kuukauden sisällä. Paino ei (kaiketi) ole laskenut. Herää synkkä aavistus, että monet talvivaatteeni joutuvat tätä menoa huutonettiin ja ilostuttamaan jotakin muodoiltaan runsaampaa ihmistä. Minun kauniit vaatteeni!

Basilikaa - monestakin syystä!

Basilika on yksi niistä yksivuotisista, ruohomaisista yrteistä, joita joskus kasvaa minunkin ikkunalaudallani. Kaupasta ostetun ruukkuyrtin naatti on joinakin kesinä versonut jopa peittämään koko ison keittiönikkunan ja sitä on saanut saksia joka päivä tehosekoittimeen pestoksi ja muutenkin ruoanlaittoon. Ruokaan se kannattaa lisätä juuri ennen tarjoilua, etteivät basilikan terveelliset eteeriset öljyt ehdi haihtua.

Pesto säilyy hyvin pakkasessa ja siihen tarvitaan vain tuoreita basilikanlehtiä, hyvää oliiviöljyä, parmesaaniraastetta, valkosipulia ja pinjansiemeniä. Pinjansiementen sijaan voi joskus kokeilla vaikka pistaaseja tai cashewpähkinöitä, niistäkin tulee ihan hyvää. Basilika sopii myös hyvin yhteen monien hedelmien, kuten mansikoiden, luumujen ja vadelmien kanssa.

Basilikalla on paljon terveysvaikutuksia. Kuitenkin se sisältää myös estragol-nimistä ainetta, joka on tiettävästi karsinogeeninen, joten raskaana olevien ja imettävien naisten ei suositella käyttävän suuria määriä basilikaa.

Perinteisesti basilikaa on käytetty edistämään rupansulatusta ja helpottamaan ruoansulatuskanavan häiriöitä. Sitä voi käyttää sellaisenaan tai hauduttaa teeksi. Basilika on myös antiseptinen ja vaikuttaa kouristuksia laukaisevasti, joten sillä on myös hoidettu ripulia. Joissain tutkimuksissa on myös todettu basilikan sisältämän ursolihapon estävän tulehdusta aiheuttavaa COX-2 -entsyymiä. Samalla mekaniikalla toimivia tulehduskipulääkkeitä on nykyään myös markkinoilla.

Ayurvedassa basilika (=tulsi) on tärkeä yrtti. Sitä käytetään mm. stressin lievittämiseen. Sen onkin todettu vähentävän kortisolin eritystä (kortisoli on ns. stressihormoni). Basilika myös normalisoi veren sokeripitoisuutta (lisää insuliiniherkkyyttä), joten näiden molempien ominaisuuksien kautta basilikan käyttö saattaa auttaa keskivartalolihavuuteen.

Basilika tunnetaan myös yrttinä, joka terävöittää aivotoimintaa. Itämailla basilikan siemeniä loitetaan mehussa ja siemenistä muodostuu geelimäistä hyytelöä, jota syödään.

Kasvimaalla basilika torjuu tuholaisia ja ovenpieliin istutettuna se estää kärpäsien tulon sisälle asuntoon.

Addiktioita

Liikaa vehnää.

En ole tainnutkaan mainita, että syksyllä aloitin diabeteslääkkeenä tunnetun metformiinilääkityksen. Minulla ei ole diabetesta, mutta verensokerit tanssivat lampaanpolskaa, ja se haittaa elämää suunnattomasti.

Toisinsanoen olen yliherkkä hiilihydraateille, eikä asiaa paranna sekään, että käyttäisi jotakin täysjyväviljatuotteita, sillä asia ei ole sen kummempi. Itse asiassa normaalitilassa pitäisi lopettaa maitotuotteiden käyttö ja rajoittaa kasviksiakin ruokavaliossa. Hedelmistä puhumattakaan ja proteiiniakaan ei saisi saada liikaa, sillä se muuttuu sokeriksi sekin.

Metformiini on kummasti tasannut oloa, olen ihan yllättynyt. Toisaalta sitten olen juuri niin torvelo, että sen takia annoin itselleni luvan syödä tänään vehnäpohjaiset pizzan, jonka vanavedessä myöhemmin päivällä meni kaksi laskiaispullaa kahvin kanssa.

Niin, gluteiinissa, eli vehnän sitkoaineessa, proteiinissa on opioidinkaltaista koukuttavaa ainetta, ja nyt täytyisikin pysyä koko aineesta erossa. Ongelmallista on, että piilossa olevaa gluteenia voi olla monessakin sellaisessa ruoka-aineessa, jotka eivät ihan ensimmäiseksi putkahtaisi mieleen. Näitä ovat mm. soijakastike, purukumin perusmassa, ohran-, kauran- ja vehnänoraat (!!!!) ja yleensäkin idut, olut, speltti jne. Ehkä minulla on piilevä keliakia, keliaakikkoja kun on suvussa? Ehkä kuiva ja kutiseva iho ja pullanpalan tai leivänpalan syömisen jälkeen tuleva pohjaton vehnäsenhimo on oire jostakin, joka ei ainoastaan selity verensokerin heilahteluilla. Nytkin noiden "laiskiaispullien" (kuka on lapsena lukenut Totte Svenssonin seikkailuja?) jälkeen alkaa olla lähinnä ärtynyt olo.

Mutta huomenna on uusi päivä, ja ruokavalio palaa taas raiteilleen. Munakas on tukevaa (ja edullista) ruokaa, jolla nälkä pysyy kurissa, sillä alkaa päivä hyvin.

Kinkku-juustomunakasta tuloillaan!

Nammmm!!

Monessako perheessä muuten nykyään syödään aamiaisella munakasta? Entäpä lounaalla tai päivällisellä? Minun lapsuudenkodissani se oli aina säännöllisesti ruokalistalla, ei ehkä niinkään aamiaisella, mutta muuten. Salaatin kanssahan se on mitä helpoin ruokalaji ja varmasti parempi kuin einekset, joita nykyään käytetään ihan liikaa.

Juotko kevytlimppareita?

Laihdutatko tuntien samalla suurta kaipausta makean perään? Korvaatko tämän makeannälän light-juomilla? Jos näin on, niin lue tämä juttu linkkeineen tarkkaan.

Aspartaamista on tiedetty jo kahdeksankymmentäluvulla, että se nostaa veren insuliinipitoisuutta miltei samalla tavalla kuin sokeri. Jos aspartaamipitoisen ruoan tai juoman kanssa sattuu nauttimaan jotain helposti kylkiin varastoituvaa, niin insuliini nappaa sen haltuunsa välittömästi.

Texasin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan 475:stä 10 vuotta seuratusta light-limpparinjuojasta 70% kehitti paksumman vyötärön verrattuna niihin, jotka eivät näitä kevytjuomia käyttäneet. Jos koehenkilö käytti pari light-limpparia päivässä, vyötärön seudun paksuneminen oli vielä hurjempaa.

Vyötärölihavuudella on sitten omat haittansa lisääntyneen metabolisen oireyhtymän, diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumisen yhteydessä. Nämä numerot ovat korutonta kertomaa.

Mitä tästä taas opimme muutakuin sen, että "vesi vanhin voitehista".

Lauantai ja aurinkoinen viikonloppu

Sää alkaa näyttää kesäisemmältä, ja onhan se jo aikakin. Olin illalla syönyt pussillisen durian- ja jackfruitlastuja, joissa kaiketi oli hiilihydraatteja sen verran, että aamulla oli kiljuva nälkä. Durianista sen verran, että se on iso ja rumannäköinen hedelmä, joka haisee pahemmalta kuin siivoamaton puuvessanalunen helteellä, mutta maku on herkullinen. Nämä lastut eivät tuoksahtaneet, mutta valitettavasti suussa maistui lievä tallinmaku jälkeenpäin.

Durianin voimakkaasta hajusta kertoo sekin, että kaukoidässä näkee usein hotellien ulko-ovissa kyltin, jossa kielletään ko. hedelmän tuonti tiloihin. Muistan myös kerran, kun olin Sri Lankalla, ja lähdin ruotsalaisen ystäväni ja erään siellä asuvan ruotsalais-sikäläisen pariskunnan kanssa Kandyyn, ja takaisintulomatkalla noteerasin ääneen, että tienvarsitorilla myytin durianeja. Ei olisi pitänyt tehdä sitä, sillä ruotsalainen ystäväni ei ollut ikinä sellaista maistanut, ja vaati kuskia pysähtymään ostaakseen yhden. Lienee tarpeetonta sanoa, että siinä helteessä loppumatka oli tukala sen löyhkän takia. Lopujen lopuksi löyhkän lähde oli umpioitu moneen muovikassiin ja laitettu kameralaukkuun, joka roikkui ikkunasta ulkona ja auton ikkuna oli kiinni. Ja silti se HAISI! Ruotsalainen ystäväni kertoi jälkeenpäin, että hän oli niin iloinen ostoksestaan, että jos olisimme vaatineet häntä heittämään hedelmän pois, olisi hän itsekin jättäytynyt kyydistä.

Mutta asiaan, eli tähän päivään. Olin ostanut lämminsavupekonia lihaliikkeestä ja laitoin kunnon low carb -aamiaisen, eli pekonia ja munakokkelia.

Oli oikein herkullista, haenpa sieltä pekonini toistekin, maussa oli todella iso ero noihin markettien vakuumipakattuihin verrattuna. Seurana tälle pannulliselle oli tietty kuppi hyvää Earl Greytä.

Tästä tuleekin mieleeni, että vaikka muuten välttelen makeaa, käytän kuitenkin teessä ja kaakaossa makeutuksena steviaa, joka on aito luonnontuote. Valitettavasti sitä ei EU:ssa saa myydä elintarvikkeena (josta syystä sitä markkinoidaan ihonhoitoon  - en ole kokeillut), mutta sitäkin tilaan iHerbistä. Menee täysin sokerin asemesta, mutta annostelu täytyy tehdä ennemminkin lusikan varsipäällä kuin teelusikalla, niin makeaa se on. Sanotaan se myös vaikuttavan suotuisasti verensokeritasapainoon, joten sitä suuremmalla syyllä suosin sitä, vaikkei toistaiseksi verensokeriarvoissani mitään häikkää ole ollutkaan. Kuitenkin diabetes on sukurasite.