Terveys syynissä

Kävin viime viikolla labrassa ja kaikenlaista koetta olikin se nuori lääkärityttö määrännyt. Olin hiukan hämmästynyt. Osan olisi voinut suosiolla jättää pois, jos vaan minulta olisi kysytty. Esimerkiksi kolesterolin ja veren rasvojen määritys on ihan turha, koska minulla ei koskaan ole ollut ongelmia niiden kanssa. Tia sanotaanko, että ne eivät koskaan ole olleet korkeita arvoja, päinvastoin. Kokonaiskolesteroli heiluu yleensä siinä 2,6-3 tienoilla.

Kilpirauhaslääkitystä ei ole muutettu, joten mitä sitäkään syynäämään, koska hoito on ollut hyvin tasapainossa. Hienoa pistää taas tällaisiin ylimääräisiin yhteiskunnan verovaroja. Varasin sitten ajan lääkärille, koska labralähetteen tekijä käski. En kyllä tiedä miksi, hän kuitenkin ilmaisi halunsa puhua "diabeteksestani". No, tästä olen kirjoittanut ennenkin, minulla siis EI OLE DIAGNOSOITU diabetestä.

Arvelen kuitenkin, että ehkä verenpainelääkityksen tasoa vois tsekata, koska tuntuu, että verenpaine on joskus hyvinkin alhaalla ja päästä heittää.

No oli tuossa setissä kyllä yksi deltan ulkopuolinen tulos, ja se oli paastosokeri, joka oli 6,3. Ei mitenkään kovin koholla, koska viiterrvojen yläraja on 6. Minulle on tehty sokerirasituskoe, jossa ei ollut mitään epänormaalia, joten tuo viitearvon ylitys johtunee alhaisesta hiilihydraattimäärästä käyttämässäni ravinnossa ja/tai ns. aamunkoittoilmiöstä. Toisilla myös kalan rasvat nostavat verensokeria jostakin kummallisesta syystä, ja minä olin edellisenä iltana syönyt runsaasti rasvaista kalaa. Pitkä sokeri (sokerihemoglobiini) oli normaaleissa lukemissa, ja se kertoo enemmän kuin yhden aamun paastonäyte.

Pisti vaan miettimään vielä oman kroppani melatoniinitasoja, koska olen nukkunut todella huonosti viime aikoina (ks. edellisessä kappaleessa linkittämäni artikkeli). Se saattaa johtua läppärin kirkkaan ruudun tuijottamisesta yömyöhälle. Pidän ruudun kirkkaana, että näen paremmin.

Lääkärille sain ajan vasta marraskuuksi. Katsotaan sitä ennen vielä tuota verenpainetta; menen hakemaan mittarin lainaan alkuviikosta. Mielenkiintoista nähdä, onko se mitenkään muuttunut liikunnan lisäämisen myötä.

Huomasin muuten viikonloppuna, että päälle laittamani tunika, joka oli toukokuussa vielä sopiva, roikkuu nyt päällä väljänä, eli jonkinlaista tiivistymistä lienee tapahtunut tässä muutaman kuukauden sisällä. Paino ei (kaiketi) ole laskenut. Herää synkkä aavistus, että monet talvivaatteeni joutuvat tätä menoa huutonettiin ja ilostuttamaan jotakin muodoiltaan runsaampaa ihmistä. Minun kauniit vaatteeni!