Syyskuun haaste: Pehmeä

Blogeissa kiertelee tällainen haaste tässä kuussa. Noh, tähän löytyy minulta kyllä jos jonkinlaisia kuvia ja ajatuksia.

Pehmeä piparkakku. Mikäs on sen parempaa kuin ottaa siivu tällaista itseleivottua maustekakkua iltateen kanssa.

Näkyy nyt kietoutuvan pahasti ruoan ympärille tämä adjektiivi. Pullasta pidän myös kahvin kanssa. Kuvassa baselilaisen lähileipomoni Sutterin pehmoinen, tuore pullahiiri.

Pehmeää oli myös tämä hiekka paljaitten varpaiden alla. Kuva Praia do Fortesta, Brasilian Bahiasta. Allaoleva kuva, jossa oli vieläkin pehmeämpää ja hienojakoisempaa hiekkaa Kapkaupungin kupeessa olevalla Boulders Bay:n rannalla oli myös kiva paljasjalkakävelykohde, tosin noita äkäisiä pingviinejä sai varoa.

Pehmeiltä näyttävät myös pilvenhattarat lentokoneen ikkunoista katsottuna. Tai vaikka katsoisi maan pinnaltakin.

Silkinpehmeää oli usva eräänä aamuna Kaliforniassa Golden Gate -sillalla. Usva teki näkymän sävyt todella pehmeiksi.Muutenhan tuo silta on aika räikeän punainen. Mutta ehkä tämä usvaisuus muuttaa sen kultaiseksi, mihin nimensä viittaa.

...ja silkinpehmeä oli myös niin rakkaan, entisen koirani, kuwaitilaisprinsessa Seren turkki. Tunnen sen vieläkin sormissani ❤️. Tässä neiti kesien lempipuuhassaan, eli oman laumansa kanssa piknikillä Aurajoen rannassa.

Pehmeä on siis erittäin monen asian yhteyteen sopiva adjektiivi.

Kosmetiikasta koituu ongelmallista muovijätettä

Muutamia faktoja... Ongelma on seuraavanlainen: ajatus kaiken muovin kierrättämisestä on tavallaan huijausta. Mitä tulee kosmetiikan muovipakkauksiin, valitettavasti vain noin 9% muovista kierrätetään EPA:n mukaan.

Kosmetiikkatuotteiden putkien/tuubien ja annostelijoiden vaikeasti puhdistettavan rakenteen sekä monien muovityyppien – jotka voivat olla vaikeita tai mahdottomia kierrättää – vuoksi uskotaan, että luku on vieläkin alhaisempi kosmetiikkatuotteiden osalta kokonaisuudessaan.

On kuitenkin muutakin huolestumisen aihetta, kuin muovipakkaukset.

Mikromuovit kosmetiikassa

Mikromuovit ovat minkä tahansa tyyppisiä kiinteitä synteettisiä mikrohiukkasia, joiden koko on enintään 5 mm. Mikromuovit jaetaan kahteen luokkaan: primaariset mikromuovit ja sekundaariset mikromuovit. Molemmat mikromuovityypit ovat synteettisiä polymeerejä.

Primaarinen mikromuovi ovat pieniä, kaupalliseen tuotantoon valmistettuja muovihiukkasia. Esimerkkejä ovat kosmetiikassa käytettävät mikromuovihelmet, tekstiileissä käytettävät mikrokuidut tai muovipelletit, joita käytetään rakennusmateriaalina muiden tuotteiden valmistuksessa.

Toissijainen mikromuovi ei sen sijaan ole tarkoituksella valmistettu pieneksi. Se syntyy, kun suuremmat muoviesineet, jotka on hävitetty jätteinä, ovat hajonneet pieniksi, enintään 5 mm:n kokoisiksi paloiksi.

Plastic Soup Foundationin (<--------- hollantilainen voittoa tavoittelematon järjestö, joka keskittyy muovisaasteen syntymisen lopettamiseen - homma, joka on helpommin sanottu, kuin tehty) mukaan mikromuovia löytyy 87%:n johtavan kosmetiikkabrändin tuotteiden ainesosista. Näitä tuotteita ovat esimerkiksi shampoot, kasvojen kuorinta-aineet, hammastahnat ja meikkituotteet.

Kosmetiikassa mikromuoveja käytetään erilaisiin tarkoituksiin, kuten ihon kuorintaan, hammastahnoissa hampaiden puhdistukseen (mikrohelmiä käyttämällä), läpikuultavuuden säätelyyn meikkituotteissa, sileän tai silkkisen tekstuurin luomiseen, meikkituotteissa tuomaan hehkua tai kimallusta, kalvon muodostumista varten (kuten vedenkestävät tuotteet) ja viskositeetin säätelyä varten. Nämä pienet muovihiukkaset lisätään usein tarkoituksellisina ainesosina tuotteisiin, kuten kuorintavoiteisiin, meikkeihin, shampoihin ja aurinkovoiteisiin, tähtäimenään vaikuttaa tuotteiden yleiseen tekstuuriin, toimivuuteen ja ulkonäköön.

Listataanpa tässä hiukan tarkemmin...

Kuorinta:

Mikrohelmet tarjoavat tasaisen ja pehmeän kuorintavaikutuksen kuorintavoiteissa ja hammastahnoissa.

Rakenne ja konsistenssi:

Ne toimivat sakeuttamisaineina, emulgointiaineina ja täyteaineina, parantavat voiteiden, lotionien ja meikkituotteiden rakennetta, levitettävyyttä ja viskositeettia.

Toiminta:

Mikromuovit auttavat muodostamaan kalvon iholle ja hiuksille esimerkiksi meikkivoiteissa ja hiuslakoissa sekä parantavat esimerkiksi aurinkovoiteiden ja huulipunoiden vedenkestävyyttä.

Ulkonäkö:

Joitakin mikromuoveja käytetään kimallusaineina, jotka lisäävät meikkituotteiden kimallusta ja hohtoa.

Mikromuovityypit ja esimerkit

Mikrohelmet: Erityisesti kuorintaan suunnitellut muovihelmet.

Synteettiset polymeerit: Muut mikromuovit, kuten polyeteeni (PE), polypropeeni (PP) ja polymetyylimetakrylaatti (PMMA), ovat yleisiä ainesosia.

Synteettiset polymeerit ovat keinotekoisia, öljystä johdettuja materiaaleja, joita (kuten sanottu) käytetään kosmetiikassa parantamaan tuotteiden tekstuuria, stabiilisuutta ja toimivuutta. Ne toimivat sakeuttamisaineina, emulgointiaineina ja kalvonmuodostajina. Yleisiä esimerkkejä ovat silikonit, polyetyleeniglykolit (PEG), silikonit ja akryylihappopohjaiset polymeerit, jotka pehmentävät ihoa, pitävät meikin paikoillaan pitkään ja levittävät pigmentit tehokkaasti. Huoli niiden (erityisesti mikromuovien) säilyvyydestä ympäristössä on kuitenkin johtanut siirtymiseen ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin, ja EU onkin myös tarttunut asiaan.

Tärkeimmät aikataulut EU:n säännöksille ja tuotteet, joita ne koskevat

Mikrohelmet poishuuhdeltavissa kosmetiikkatuotteissa: Kielletty 17.10.2023 alkaen.

Glitter ja muut kimalteet: Rajoitettu 17.10.2023 alkaen, mutta joihinkin sovelluksiin voi liittyä poikkeussääntöjä.

Meikki-, huuli- ja kynsituotteet: Mikromuovien käytölle on pidempi siirtymäkausi (jopa 12 vuotta).

Merkintävaatimukset: 31.5.2027 alkaen mikromuoveja sisältävät tuotteet on merkittävä, näin myös pitkän siirtymäkauden aikana. 

Miten tunnistat mikromuovit INCI-listoissa?

Ylsienä ohjenuorana etsi tuotteita, joissa on merkintä ”ei sisällä mikromuoveja”. Voit myös tarkistaa ainesosaluettelosta (INCI), onko tuotteessa polyeteeniä, polypropeenia tai polymetyylimetakrylaattia, sillä nämä ovat yleisesti käytettyjä mikromuoveja. Yleensä jos näet sanan poly..., se on todennäköisimmin mikromuovia. Beat the Microbead -sivustolta löydät kattavan katsauksen mikromuovien ainesosien termeistä. Samalta sivustolta voi ladata puhelimeen ilmaisen appin, jolla voi skannata tuotteen INCI:n, ja app kertoo sinulle, onko siinä mikromuoveja.

Glitter (kimallus):

Tavanomainen kimallus, jonka näkee jo paljain silminkin, on pohjimmiltaan vain pieniä palasia kimaltelevaa muovia. Se valmistetaan usein alumiinin ja polyeteenitereftalaatin (PET) yhdistelmästä, ja kuten voitte kuvitella, se kimaltelee viemäreissämme ja vesistöissämme aivan kuten ihollakin.

Välttääkseen synteetistä glitteriä on hyvä tarkistaa huolellisesti ainesosaluettelot, koska se voi olla piilotettu kosmetiikan ainesosiin kemiallisilla nimillä, kuten:

Polyeteenitereftalaatti (PET)

Polyuretaani-11

Polyuretaani-33

Nailon-12

PVP

Jos näitten osalta alkaa tarkkailla hankkimiensa tuotteitten INCI-listoja, niin huomaa, kuinka yleisiä ne kosmetiikkatuotteissa loppujen lopuksi ovat.

Oletko sinä tietoinen näistä?

Eau de Kesäkurpitsa: ruoanhajuisten tuoksujen suosio voi liittyä laihtumislääkkeisiin

The Guardianissa oli hauska juttu, lainaan/referoin sitä hiukan tähän ja lainaan otsikkoa (käännös varsin vapaa). Kirjoittaja on Priya Bharadia ja juttu on ilmestynyt 23.8.2025.

Keksien, pikkuleipien tai kirsikan tuoksuiset gourmandtuoksut ovat varsin suosittuja varsinkin nuorten kuluttajien keskuudessa. Tuoksufirmat saattavat kehittää ruoasta inspiraationsa saaneita tuoksuja vastauksena ruokahalun hillitsemiseen ja laihdutustrendeihin.

Markkinatutkimusyritys Mintelin mukaan makeiden, ruoan tuoksuisien hajusteiden määrän kasvu markkinoilla saattaa olla yhteydessä laihtumislääkkeiden käytön lisääntymiseen.

Ruoantuoksuiset hajusteet, joiden tuoksuprofiileissa on vaniljaa, kahvia ja karamellia ja joita alalla kutsutaan gourmandtuoksuiksi, ovat nousseet suosioon viimeisen kolmen vuoden aikana. Mintelin mukaan sokerisen makeiden, jälkiruokateemaisten hajusteiden lanseeraukset kasvoivat 24 % pelkästään viime vuonna.

Suosion kasvu tapahtuu samaan aikaan kuin GLP-1-lääkkeiden, kuten Ozempic, Wegovy ja Mounjaro, käyttö laihtumiseen on lisääntynyt.

"Hajuvesibrändit saattavat yhä enemmän tutkia tällaisia tuoksunuotteja vastatakseen GLP-1-lääkkeiden aiheuttamaan ruokahalun vähenemiseen”, sanotaan Minteliltä.  Kuluttajat pyrkivät pysymään hoikkina nauttien samalla dekadenteista, ruoasta inspiraationsa saaneista tuoksuista.

Mintelin Future of Fragrance 2025 -raportti ennustaa makeiden tuoksujen uutta nousua, joka liittyy laihtumislääkkeiden käytön lisääntymiseen. "Verkkokeskusteluissa GLP-1-lääkkeet on yhdistetty ruokahalun ja aistielämysten muutoksiin, mikä saattaa lisätä kiinnostusta aistien stimulaatioon, kuten tuoksuihin”, kerrotaan Minteliltä.

Gourmandtuoksut ovat erittäin suosittuja varsinkin nuorten kuluttajien keskuudessa netissä. Google- ja TikTok-hakujen määrä termillä ”gourmand fragrances” on kasvanut Yhdysvalloissa vuosittain +170 % vuodesta 2023.

Huhtikuussa laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä Sabrina Carpenter julkaisi tuoksun Me Espresso, joka on uusin lisäys hänen herkullisiin tuoksuihin keskittyvään parfyymivalikoimaansa. Tuoksua kuvataan sokerisen jääkahvin tuoksuksi, jossa on espresso-, keksi- ja kermavaahtovivahteita. Sabrina Carpenterin tuoksusarjaan kuuluvat myös Sweet Tooth, Caramel Dream ja Cherry Baby, joiden pullot ovat kaikki muotoiltu suklaalevyiksi, mikä lisää jälkiruokateemaista kokemusta (mainoslinkki näihin tuotteisiin).

Yleisesti ottaen kyseessä on Z-sukupolven inspiroima tuoksutrendi. Nuoremmille sukupolville, joilla on vasta hankittu ostovoima, gourmandtuoksut ovat helposti lähestyttävä portti parfyymimarkkinoille. Ne ovat kuin leivottu kakku tai makea herkku. Tuoksuihin vasta tutustuvan on erittäin helppo ymmärtää niitä. Vanilja on hyvin voimakas tuoksunuotti, joka pysyy pitkään. Se tuntuu hyvältä vastineelta rahalle, mikä vetoaa myös Z-sukupolveen.

Globaalit hajusteiden markkinat jatkavat kasvuaan, ja data-alan yritys Statistan mukaan niiden vuotuisen kasvun odotetaan olevan 3,3 % vuonna 2025.

TikTokissa jaettuja suosittuja trendejä ovat esimerkiksi tuoksujen kerrostaminen. Ostetaan siis useita tuoksuvia vartalonhoitotuotteita, kuten vartaloöljyjä ja voiteita, ja käytetään niitä yhtäaikaa tuoksun kestävyyden parantamiseksi.

Mielialan kohottamisen sanotaan olevan on tärkein syy tuoksujen lisääntyneeseen käyttöön, mikä lisää hemmotteluun liittyvien makeiden tuoksujen suosiota.

*****

Dzinnin lisäys: Asia voi hyvinkin olla näin. Ennenhän sanottiin, että makeanhimoon auttaa greipin tuoksuisen eteerisen öljyn nuuhkiminen.

Ongelmatonta tekstiiliä ei ole olemassakaan, vai onko?

Olen seurannut netissä keskusteluja, jotka koskevat esimerkiksi vaatteitten tilaamista kiinakaupoista, kuten Temu, Shein ja Aliexpress. Näitä tuotteita on vaikea kierrättää, sillä monet second hand -liikkeet eivät ota niitä edes myyntiin, joten ne päätyvät jätteeksi. Näiden tuotteiden ja niiden aiheuttaman pakkausjätteen hävittäminen on oma ongelmansa. Samaten niiden kuljetuksen aiheuttamat ympäristökuormitukset.

Tuotteistakaan ei aina voi tietää, mitä ne sisältävät, ja ovatko ne edes turvallisia. Kuva kaapattu Tukesin sivuilta.

Yleensä ongelmien ajatellaan liittyvän keinokuituisiin tekstiileihin. Kemianmediassa oli taannoin mielenkiintoinen artikkeli muodin historiasta ja vaatteiden raaka-aineista. Soisin jokaisen lukevan sen ajatuksella tuosta linkistä.

Harvemmin tulee ajatelleeksi, että luonnonmukaisten kuitujen tuotantokin saattaa olla ongelmallista, eikä näiden kuitujen tuottaminen automaattisesti säästä ympäristöä.

Muistan nähneeni TV:stä jonkun dokumentit, missä ympäristö oli pilattu puuvillan viljelyllä. Yhden puuvillaisen T-paidan valmistamiseen kuluu noin 3000 litraa vettä. Tämä ei ole ainoa ongelma, vaan puuvilla on kasvina arka tuholaisille, joten sitä pitää myrkyttää (lue täältä lisää).

Eläinperäisten kuitujen tehotuotanto taas lisää kemikaalien käyttöä ja märehtijäeläimet tuottavat valtavat määrät metaania, joka on vahva kasvihuonekaasu.

Keinokuidut, kuten polyester, nylon ja akryyli ovat käytännössä muoveja, jotiden pääraaka-aine on öljy. Lisäksi nylonin tuotantoprosessissa ilmaan pääsee kasvihuonekaasuja (typpioksidi).

Muuntokuiduista puhutaan yleensä vähemmän, ja siteeraan tässä Kemianmedian artikkelia:

"Muuntokuitujen, kuten raionin, lyocellin ja bambun, lähteitä ovat luonnon puut. Raaka-aineen vaatekuiduksi muuttaminen vaatii kuitenkin samanlaista prosessointia kuin synteettisissä materiaaleissa.

Lyocellia pidetään eräänlaisena muuntokuitujen jalokivenä, sillä sitä saadaan parhaiten nopeakasvuisesta eukalyptuspuusta.

Puu ei tarvitse kastelua, kemiallisia kasvinsuojeluaineita eikä lannoitusta. Eukalyptus viihtyy hyvin joutomaillakin, joten se ei kilpaile ruoantuotannon kanssa."

Lisäksi Kemianmedian artikkelissa käsitellään kierrätystä:

"Vaatteiden kierrättäminen ei ole aivan yksinkertaista, koska monissa lopputuotteissa on sekaisin kahta tai useampaa materiaalia. Esimerkiksi farkut sisältävät puuvillan lisäksi lycraa, jonka tarkoitus on parantaa housujen elastisuutta.

Vielä ei ole kehitetty teknologiaa, joka pystyisi kierrätyksen yhteydessä erottelemaan eri tekstiilien kuidut toisistaan.

Kulutusyhteiskunnassa käytetyt vaatteet ovatkin melkoinen ongelma. Yksin Yhdysvalloissa heitetään vaatteita vuosittain pois huimat 10,5 miljardia kiloa. Määrästä 85 prosenttia päätyy kaatopaikoille."

Huikea määrä muoviroskaa päätyy siis kaatopaikoille, aikä se edes maadu kunnolla. Pistää miettimään omiakin kulututtottumuksia, kun tästä lukee.

Lukekaapa tuo artikkeli.