lauantai 29. syyskuuta 2012

Persikka-rahkapaistos

Tein tänään jälkkäriä todella vanhalla ohjeella, ohjeella, jota olen käyttänyt ahkerasti myös muutamana variaationa. Tämän voi tehdä myös ilman pohjaa, mutta tärkein juttu on se, että se tehdään halkaisijaltaan n. 25 cm ja syvyydeltään n. 7 cm uunivuokaan.

Suussasulavan hyvää!
Persikka-rahkapaistos

100 g voita
1 dl sokeria
1 muna
3,5 dl jauhoja (valmiista gluteenittomista jauhoista tulee parempi kuin vehnäjauhoista)
1 tl leivinjauhetta

Laiskuuttani vaahdottelen pehmenneen voin paistokulhossa puuhaarukalla sokerin (tai siis makeutusaineen) kanssa. Sekoitan samalla epäortodoksisesti tässä vaiheessa leivinjauheen, että se sekoittuisi kunnolla.

Sitten seokseen vatkataan samalla haarukalla 1 muna.

Jauhot lisätään viimeisenä (tänään käytin mantelijauheen ja valkopapujauhon seosta), eikä sen jälkeen saa paljoa vaivata ettei taikina sitkisty.

Tasoita taikina uunivuoan pohjalle (ei reunoille!).

1 prk (250 g) maitorahkaa (tänään käytin pehmeämmän makuista kermarahkaa)
1 prk (200 g) kermaviiliä
1 dl sokeria
1 muna
2 tl vaniljasokeria
1 rkl perunajauhoja/maissitärkkelystä

Sekoita täyteineet (nämä siis nyt toisessa kulhossa) ja varo ettei perunajauho jää kokkareiksi (käytä vispilää, jos siltä näyttää). Kaada seos pohjan päälle.

Valuta siivilässä säilykepurkillinen persikanpuolikkaita ja pudottele puolikkaat täytteen päälle.

Paistetaan 180-190 C noin tunti, eli niin, että täyte hyytyy.

Syödään hyvällä halulla jälkkärinä tai kahvin kanssa!
Ei taida tuosta paistoksesta rahtuakaan jäädä huomisaamuksi....


perjantai 28. syyskuuta 2012

Vanha rakkaus ei ruostu...

Juttelin netissä vanhojen, lapsuusaikaisten ystävieni kanssa, ja puhe kääntyi jossain vaiheessa eteläpohjalaisiin perinneruokiin. Niin paljon alkoi tehdä mieli piimävelliä, että tänään sitä tein. Vanha rakkaus tähän ruokalajiin ei ole koskaan ruostunut, mutta samanlaista en siitä itse tehden koskaan saa kun miltä se lapsuudessa maistui. Näinhän se on vähän yhden sun toisen ruokalajin kanssa.

Koska kyse on näin extremestä ruokalajista, en laita reseptiä. Kiinnostuneet voivat kuukkelilla sen hakea, mutta muistuttaisin, että tässä on kyse sellaisesta sopasta, joka tehtiin joka talossa hiuken omaan mallliin. Pääainekset kuitenkin ovat piimä, leipajuusto, rusinat ja siirapilla se maustetaan joka ohjeessa.

Piimävelliä.

torstai 27. syyskuuta 2012

"Kärpästen herra"

Eilen paloi proppu totaalisesti näihin pikku hyönteisiin ja olenkin sitten myrkyttänyt niitä oikein urakalla  - sillä tuloksella, että olen itse yskinyt liki alveolini pitkin seiniä. Mutta nyt alkaa helpottaa noitten öttiäisten suhteen.

Valvoin viime yönkin, koskaen vaan yksinkertaisesti osaa nukkua selälläni. Lisäksi tuntuu siltä, että oikea käsi pitäisi tuon haavasiteen takia jotenkin erityisesti asetella sivulle, joten hankalaa on. Aamulla kun nousin ylös, oli olo kuin krapulaisella, päätä kivisti ja tuntui siltä kuin kuolema olisi korjaamassa tuotapikaa.

Ilmeisestikin sitä on väsyneenä jotenkin holtiton ja kävipä sitten niin, että iskin kahvimukilla yhteen etuhampaistani, joka tietenkin lohkesi. Onneksi pääsin ennen puoltapäivää hoitoon ja nyt hampi on kuin uusi. Samalla kun hammaslääkäri kurkkasi suuhuni, hän huomasi ainakin yhden paikan, mikä pitäisi vaihtaa (tämä ei kyllä ollut mikään yllätys) ja neuvoi varaamaan ajan suuhygienistille, joka tekisi hoitoarvion ja poistaisi hammaskivet, joita tiesinkin jonkin verran olevan.

Tein työtä käskettyä kun pääsin kotiin. Ajanvarauksia hoitava henkilö huomautti, että normaalisti hoitoon ohjautuminen ei mene tällä tavalla, että varataan ensin aika suuhygienistille. Mitä ihm...???! Hammaslääkäri oli juurikin selittänyt sen olevan nykyään kunnallisella puolella käytäntö!!! Ajan varaaja kuitenkin sanoi, että sen aamullisen hammaslääkärin olisi pitänyt varata minulle suoraan aika hammaslääkärin tarkastukseen.

No eipä sielläkään oikea käsi tiedä, mitä vasen tekee, näköjään!!!

Alkaa hiukan pänniä tämä säätäminen julkisen terveydenhuollon kanssa.

Jotakin iloistakin uutista tänään, kuitenkin: Perinnöllisyyspolilta tuli kirje, jossa ilmoitettiiin, ettei minulta ole löytynyt rintasyövän riskigeenien BRCA1 tai BRCA2 mutaatioita. Hyvä tietää.

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Päiväkirurgialla

Olin eilen tuon kahteen otteeseen leikatun rintani päiväkirurgisessa korjausoperaatiossa ja täytyy sanoa, että olipas harvinaisen hauska keikaus, vaikkakin koko toimenpide oli liki pari tuntia myöhässä. Ehdin siinä sitten lörpötellä muitten odottelevien potilaiden kanssa odotussalissa.

Yläpuolisesta tekstistä aukeavasta linkistä voi katsoa miten hyvi rinnan rekonstruoiminen nykyään onnistuu.
Toimenpiteen tekijänä oli nuorehko miespuolinen ja ulkomaalainen kirurgi (miten minusta alkaa tuntua siltä, että nykyään puolet sairaaloiden henkilökunnasta on ulkomaalaisia?), ja voitte uskoa, että sai miltei  huultaan purra ettei olisi purskahtanut nauruun. Kuvitelkaa tuollaista murtaen suomea puhuvaa mieshenkilöä löllyttelemästä omia rintojanne ja iloisena toistaen, että "oikke hyvät tuli, mitä sinä?, eikö oikke hyvät tullutki?".

Olin jo sitten valmiiksi hyvällä tuulella kun menin leikkaussaliin. Niin, ja ihan vain paikallispuudutuksella mentiin, eli en saanut mitään "mielialaa kohottavaa" :D

Kiva henkilökunta, pari hoitajaa, yksi opiskelija ja lörpöttelimme niitänäitä sitten koko toimenpiteen ajan. Oli sen verran hauskaa koko hiukan yli puolen tunnin operaation ajan, että ajelin hihitellen sieltä kotiin.

Nyt on taas sitten toinen rinta topattu siteillä ja en saa nukkua kyljelläni (-> nukuin viimeyön sitten erittäin huonosti, kun alaselän vamma ei pidä selällään makaamisesta). Kyljellä makaaminen ja tiukat vaatteet ovat kiellettyjä siksi, että verenkierto pysyisi hyvänä, eikä korjattu rinta menisi kuolioon (se tästä nyt vielä puuttuisi!).

Enkä yhtään ajatellut, että enhän minä huomenna voi mihinkään hierontaankaan mennä, siinäkin kun pitäisi maata mahallaan.

Olen ollut hiukan kiusaantunut siitä, että nyt kun tuota rintaa on topattu lihaksella, se käyttäytyykin kuin lihas kun kättä jännittää. Onhan sillä "tissillä vilkuttamisella" ollut kiva naurattaa muita, mutta...

Kuulin, että siihenkin saa avun; joko lihasta hermottava hermorata katkaistaan (mikä voi johtaa lihaksen pieneen surkastumiseen) tai sitten käytetään Botoxia. Kallistun Botoxin puolelle, kunhan tämä homma saadaan muuten kuntoon. Seuraava operaatio tämän kanssa on 27.12.

Se on kyllä hyvä kun on syntyjään isorintainen, niin on mistä ottaa. Voi olla, että tuo toinen rinta kohotetaan ensi vuoden alusta, mutta kokoeroa näillä ei nyt juurikaan ole. Vaikka ei kai selllaista naista löydykään, jolla rinnat olisivat täydellisesti samaa paria.

tiistai 25. syyskuuta 2012

Ehkä otin, ehkä en...

Nyt ei ole tarkoitus puhua entisestä mäkihyppääjästä ja hänen toilailuistaan, vaan lääkkeistä yleensä.

Minulla ei juuri koskaan ole päänsärkyä, mutta viime viikolla heräsin kamalaan jysäriin. No, sen syy selvisi tänään. Olin ilmeisestikin ajatuksissani ottanut verenpainelääkkeen sijasta 200 mg:n Ibusalia. Kas kun nämä pillerit ovat niin samannäköisiä, enkä muistanut kylppärin kaapissa sitä ibuprofeiinia olevankaan. Lääkkeittä äkisti noussut verenpaine ilmeisesti aiheutti päänsäryn aamullisen hypoglykemian kanssa.

Lääkkeiden viitehintajärjestelmän kurjuus ei ole yksin siinä, että kun käyt apteekissa, tarvitsemasi lääke saatetaan joutua tilaamaan jostakin, ellei juuri sitä merkkiä ole saatavilla, taikka reseptin kirjoittanut lääkäri on laittanut paperiin "ei lääkevaihtoa". Millään apteekilla ei ole varaa pitää suurta varastoa kaikkia rinnakkaislääkkeitä, koska ei vaan yksinkertaisesti ole kannattavaa pitää varaston kiertoa hitaana.

Miksi sitten lääkäri voi kirjoittaa että ei salli lääkevaihtoa. Hyvä kysymys, mutta oikeasti se perustuu siihen, että rinnakkaisvalmisteet eivät aina ole yksi yhteen. Bioekvivalenssitutkimuksissa sallitaan pienet poikkeamat. Tästä syystä ei kannata ihmetellä, jos jonkin valmistajan tuote tehoaa paremmin kuin toinen vastaava geneerinen, jossa on yhtä paljon vaikuttavaa ainetta.

Hintaputken halvin siis voi vaihtua todella usein. Niinpä kävi nyt minullekin kun hain verenpainelääkettäni lisää.

Ylhäällä ibuprofeiinia, keskellä Actaviksen losartaanivalmiste ja alimpana Orionin vastaava, jota  olen tottunut käyttämään.
Ei mikään ihme jos vanhat ihmiset menevät sekaisin, jos pillerin kokoa, muotoa tai väriä vaihdetaan.

Kuten huomaat, ibuprofeiinin ja Actaviksen tabletit erottaa nopsaan katsomalla vain blisterin pituudesta. Toki tietty jokaisella lääketabletilla on omat ominaisuutensa (kirjain-/numerokoodi, kuvaus), mutta kukapa niitä alkaisi ihan suurennuslasin kanssa syynäämään.

En ainakaan minä.

maanantai 24. syyskuuta 2012

Julkinen terveydenhuolto - ota aina itse selvää asioista, itsepalvelu

Nyt kun tiistai lähenee, minua vieläkin vaivasi tuo juttu saattajan tarpeesta tuohon rekonstruktio-operaatioon. Itse asiassa koko kutsukirjeessä ei ollut mainintaa siitä, mihin operaatioon minut on kutsuttu  - tämä oli vain olettamukseni, koska tuskin tuota käsileikkausta tuosta vaan aikaistetaan, eikä sitä sitäpaitsi tuolla naapurikaupungin sairaalassa tehdä muutenkaan. Sinne ohjataan hiukan erilaisia tapauksia. Muita operaatioita ei tässä tietääkseni ole tulossa.

Kaivelin sitten pinoistani esille sen vanhan kutsun, joka oli kesäkuun ensimmäiselle päivälle (ja jonka jouduin perumaan, kun en ollut maassa). Siinä ei puhuttu mitään saattajista, koska kyse on paikallispuudutuksessa tehtävästä toimenpiteestä. Myös hinta oli määritelty polimaksun perusteella, eikä  päiväkirurgisen operaation perusteella, kuten tässä uudessa kutsukirjeessä oli. Jälkimmäinen hinta on yli kolme kertaa polimaksu.

Toisinsanoen tämä tiistainen on vaan nopea ja pieni toimenpide, ja voin mennä ja tulla omalla autolla. Ja onneksi en ehtinyt buukata ketään kuskailemaan minua kesken työpäivän sieltä kotiin.

Ei voi muuta kuin miettiä, paljonko terveydenhuollon taholta aiheutetaan sählinkiä ja turhaa säätämistä asiakkaille, tämä ei nimittäin ole likikään ensimmäinen sekaannusta aiheuttanut juttu minua koskien.

Joten: Tarkista aina mitä sinulle määrätään/kerrotaan terveydenhuollon taholta.

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Kärpäsiä!

Se on sitten kummallista etttä noita pieniä kärpäsiä piisaa, vaikka en täällä kauaa noita hedelmä- ja marjasaaliita pitänytkään. Ärsyttäviä mokomia, vaan en viitsi myrkyttää niitä sillloin kun vanha koiruus on kotona. Ostin sitten monta rullaa kärpäspaperia ja ne lentävät tyhmeliinit aika suureksi osaksi tarttuivat niihin, mutta silti niitä vielä täällä lentää.

Kärpäspaperia sai etsiä ympäri kaupunkia kissojen ja koirien kanssa, mutta vihdoin löytyi eräästä halpiskaupasta, jossa muutenkin myydään vaikka mitä. Hyvää tavaraa nämä kärpäspaperit siis.

Tosin eräs käveleväkin tyhmeliini sotki itsensä ja hiuksensa niihin tämän tästä. Enkä nyt puhu koiruudesta. Miltei vielä ärsyttävämpää kuin tuo joka puolella leijuva banaanikärpäslauma, on se, että irroittelee itseään ja tukkaansa tuollaisesta roikkuvasta kärpäspaperisuikaleesta. Grrr.

Mitä virkaa on kärpäsillä?
Tuulettelin hiukan tänään ja parvekkeen ovesta niitä pörisijöitä tuli lisää. Siis sellaisia isoja ja ärsyttäviä, jotka lentävät päin näköä. Niitä sitten olen täällä jahdannut tuon sähköisen kärpäslätkän kanssa  - tuloksetta. Ainoa tulos on ollut putoilleet tavarat ja sekamelska tormailusta ympäriinsä.

Missä olet talvi, tule ja tapa nämä ärsyttävät hyönteiset.

Lemon posset

Tänään (tai siis eilen) piti tehdä lemon possetia, eräänlaista englantilaista sitruunavanukasta, mutta kaupassa käynnin jälkeen ostettu kermapurkki hävisi jonnekin. Mahtoiko olla jäänyt kaupan kassalle.

Joka tapauksessa voin laittaa tähän ohjeen ja sitten jälkeenpäin lisätä kuvan.

Lemon Posset

6 dl paksua kermaa (briteissä käytetään "tuplakermaa", jota ei valitettavasti Suomesta saa)
150 g sokeria vastaava määrä makeutusainetta (käyttäkööt sokeria ne, jotka haluavat, minä laitan makeutusainetta)
2 isoa sitruunaa (mehu ja kuoren keltainen osa raastettuna)

Laita kerma ja sokeri kattilaan ja kuumenna hitaasti kiehuvaksi. Anna kiehua muutaman minuutin, poista kattila sitten liedeltä ja anna seoksen jäähtyä.

Lisää kermaseokseen sitruunan mehu ja raastettu kuori, sekoita hyvin ja kaada annosmaljoihin. Jäähdytä jääkaapissa ennen tarjoilua (minä laitan yleensä pakkaseen, jäähtyy nopeammin). Tarjoile mantelipikkuleipien kera.

Sitruuna saostaa kerman ja kun se kylmenee, se saostuu lisää. Tämä jälkkäri on helppo tehdä ja sitruuna ja kerma sopivat niin hyvin yhteen.

Lemon posset oikeaoppisesti tarjoiltuna murokeksin kanssa.

***********************************************************************

Olen pyöritelly tässä päässäni tuota ensi tiistain operaatiota. Kutsukirjeessä mahtoi olla virhe, koska siinä sanottiin, että jonkun aikuisen pitää tulla hakemaan minut ja viettää "vahdissa" seuraava yö. Pitää soittaa sinne maanantaina; eihän se nyt niin voi mennä, paikallispuudutuksessa tehtävä pikku operaatio. Eihän minua kukaan hyysännyt silloinkaan kun tuosta rinnasta otettiin ne paksuneulanäytteet ja se puudutettiin ensin. Menee turhan hankalaksi, jos pitää värvätä muita ihmisiä tähän nyt.

Käsileikkaus on vähän toinen juttu. Aloin hieman kauhulla ajatella mitä kaikkea pitää tehdä ennen sitä. Auton vahaus, siivoushommia jne. Sellainenkin asia mietityttää, miten ylipäätään saan vaatteet päälleni kun se käsi on kipsissä. Ehkä kuljen sitten marraskuun puoleen väliin paljain kintuin? Oh my...

Pakko se on toisaalta hoitaa pois. Nivel klonksahtelee pois paikoiltaan omia aikojaan, esim. kun nostin koiran ruokakupin tänään lattialta. Ei hyvä.

perjantai 21. syyskuuta 2012

Vesivahingosta, osa ties mikä

Nyt on sitten sekalainen delegaatio ollut paikan päällä katsomassa tätä katastrofia. Putkimiehen visiitti seuraavaksi, varmaankin ensi viikolla.

Mikä ihmetyttää niin minua kuin isännöitsijääkin, on se, että vaikka suihkun vedet menevät samaan pääviemäriin kuin lavuaarinkin vedet, lavuaarista päästetty vesi ei ala tulvehtia allaskaapin alta. Suihkun vesi taas alkaa ängetä sieltä aika nopsaan. Minua kyllä harmittaa koko juttu, sillä pahimmillaanhan se sitten taas vedetään auki koko lattia.

Huomasin sitten vasta tänään, että minulle oli tullut ensi tiistaiksi kutsu päiväkirurgialle tämän leikatun rinnan korjausoperaatioon. Vähän huonoon aikaan, koska on muita kiireitä, mutta ei se kaiketi ole iso juttu. Olen kerran saadun ajan jo joutunut perumaan, ja koska ns. hoitotakuu menee silloin sen siliän tien, varmaan minut otettaisiin pois jonosta jos peruisin vielä toisen kerran.

Ihan tässä pisteessä ei oltu, mutta ei tämäkään tulviminen naurata.


keskiviikko 19. syyskuuta 2012

DHC ripsienhoitoaine

Vähänkös tulikin putkilollisella DHC-merkkistä ripsiseerumia tuuheat ripset! Tässä räpsyttimet värjättyinä.

Ooo-la-laa....!

...ja tämänikäiselle harvinaisen rypyttömät silmänaluset saa Skin Food'in Salmon Caviar Eye Brightening -sarjalla. Jos haluat kokeilla, niin laita viesti (etusivulla on meiliosoitteeni), saan tuota sarjaa trokattua suhteellisen edullisesti. Tosin ei se mikään kallis ole muutenkaan.

tiistai 18. syyskuuta 2012

Jollet pidä jokaista päivää hyvänä, mieti mitä tapahtuisi jos jättäisit huonot väliin.

Pieni väsymisen ilmapiiri on ollut vallallaan tänään. Pitäisi hiukan tuuletella päätään. Tai ainakin nukkua kunnolla. Tämä käsi vaivaa, kun sitä on tullut rasitettua viime päivinä.


Torstaina tulee taloyhtiön + isännöitsijän delegaatio tutkimaan tuota kylppäriasiaani. Toivottavasti nyt ei sentään sitä lattiaa ruveta avaamaan uudestaan. Sekin mahdollisuus on tietty olemassa. Ja siinä tapauksessa kyllä poltan käämini, todellakin. Vakuutusyhtiöllä varmaankin ilahduttaisiin taas kerran ikihyviksi, kun soittaisin, että taas tarvittaisiin muutamaksi viikoksi asunto.

Mukillinen minttuteetä ja taas hommiin.

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Vadelma-ruusuhyytelö

Kaapissa oli hiukan päiväysvanhaa agar-agaria, joten ajattelin tehdä siitä nopsaan hyytelöä. Koska pakkasessa oli pari pussia vadelmia, päädyin niiden käyttämiseen. Makua terästin ruusuvedellä.

Eipä ollut huonoa ollenkaan, ja tekemiseen meni vain noin 5 minuuttia (+ yö hyytymiseen  - vaikka se hyytyikin itse asiassa noin vajaassa tunnissa). Tässä on tämän päivän kevyt kahvileipä!



Tarjoile kermavaahdon, jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa. Tässä on lautaselle lurautettu pelkkää kermaa hyytelön kyytipojaksi.



lauantai 15. syyskuuta 2012

Omenapiirakkaa!

Tänään tein hommien ohessa omppupiirakkaa, jonka low carb -ohje on tässä:

Omenapiirakka

1 purkki happamaksi päässyttä kermaa (tai 2 dl piimää, jogurttia tms.)
n. 75 g sulaa voita (3/4 dl) - älä käytä ihan kuumana
3 dl Hermesetas Stevia -jauhetta
1 muna
3 pussia Pirkka-mantelijauhetta (a 75 g)
2-3 tl psylliumia (esim. Fiber Husk)
1 tl ruokasoodaa

Koska omenat olivat vetisen puoleisia, lisäsin vielä noin ruokalusikallisen pellavajauhoje. Rouhe käynee ihan yhtä hyvin. Tai voi sen olla laittamattakin. Tämä onnistuu ilmankin.

Päälle:

Omenia (2-3 riittää, riippuen koosta), piparkakkumaustetta (ripaus vaniljalla maustettua steviajauhetta)

Laita uuni lämpiämään noin 180-asteeseen. Sekoita pohjan aineet kulhossa ja levitä taikina piirakkavuokaan (tee 2,5-kertaisena koko uunipellille). Älä laita voisulaa seokseen kuumana, sillä soodan tulee toimia vasta uunissa.

Viipaloi päälle omenat (kuori ulkomaiset, kotimaiset voi käyttää kuorineen, kuten allaolevassa kuvassa).

Ripottele päälle piparkakkumaustetta (pelkkä kanelikin käy). Paista uunin keskitasossa noin parikymmentä minuuttia. Tarkista kypsyys tikulla.

Jos omenat ovat kovin vetisiä, saa taikinakin olla paksumpi.

Vinkki: Kotimaista omenaa voi viipaloida sellaisenaankin pakasteeseen. Tällöin talven mittaan pakkasesta on helppo ottaa omenapiirakan päällysteet käyttöön leivottaessa.

Nyt kaffeelle. Piirakan voi syödä sellaisenaan, tai tarjota esimerkiksi vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa. Minä lorautan piirakkalautaselleni hiukan kermaa.

PS: Olipa muuten todella hyvää! Olin laittanut pohjataikinaankin kanelia, ja päälle kanelia ja vaniljasteviaa. Te, joilla ei pulverimaista vaniljasteviaa ole, suosittelen piirakan päälle ripausta ihan tavallista vaniljasokeria.

perjantai 14. syyskuuta 2012

Päivän pikaeväät


Päivän pikalounas: Pussillinen pakasteparsakaalta ja muutama pakastelihapulla paistettuna Rainbow'n valmiissa valkosipulivoissa.
Illallisen tykötarpeet, fetajuustoa ja vesimelonia, jossa ei ole juurikaan häiritseviä isoja siemeniä.


Näistä tuli vesimeloni"voileipiä", jotka tarjoiltiin oliiviöljyyn ja balsamiviinietikkaan dipattuina. Balsamico oli valitettavasti suihkepullossa, joten se hiukan "tahrasti", kun sen olisi voinut laittaa lautasella lainehtivaan oliiviöljyyn sievinä lammikoina tai pisaroina.


Kannattaa käyttää voimakasta juustoa (feta, vuohenjuustot esimerkiksi) ja voimakasta oliiviöljyä. Äläkä yritä syödä käsin niinkuin minä kiireissäni tein!
Hiukan kokeilin myös neliön mallia... Tähän voisi ripsutella päälle vielä jotakin tuoretta yrttiä. Fetan kanssa voisi minttu olla hyvä. Tai itse asiassa varmaan miltei mikä tahansa sopisi.

Valvoskelua

Artroosipiste.
Pilppusin tänään viimeisen satsin punaisia melba-omenia, ja hitsi, että on oikean käden peukku taas kipeä. Menin sitten vielä riuhtomaan teepurkkia auki samalla kädellä, joten koko CMC-nivel klonksahti sijoiltaan. Nyt se on taas paikallaan, mutta täytyy sanoa, että hetken ajan näin kyllä tähtiä.

Tästä on siis kyse:

Ongelma on siis tässä carpometacarpaali, eli CMC-nivelessä, ja molemmissa kävissä. Valitettavasti oikeakätisenä  se puoli on pahempi rasituksen vuoksi.

Olin jo miltei valmis lykkäämään leikkausta, mutta ei tästäkään mitään tule, siis tämän kanssa elämisestä.

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Keskiviikkotohinoita

Kävin tänään hakemassa lisää omppuja ystävältäni, ja sitten kiirehdin takaisin Turkuun Daisy Ladies'in tiloihin, jossa kokoontui YK-naisten (UN Women) ryhmä, joka opettaa maahanmuuttajia lukemaan. Suunnittelimme syksyn toimintaa ja jaoimme syksyn opetustuntien vastuut. Siinä samassa tuli pähkäiltyä sitä, miten opettaa täysin luku- ja kirjoitustaidottomia opiskelijoita, joiden kanssa ei ole mitään yhteistä kieltä (kyllä, niitäkin on opetusryhmässä - samoin tasoerot ovat suuret!). Aikaa kuluikin siiinä sitten sen verran, etten sitten enää ehtinyt soittaa isännöitsijälle tuosta kylppäriasiasta.

Kävin kokouksesta tultuani ravintola Teinissä syömässä, koska koko päivä oli jaksettu muutaman tuoreen luumun ja veden voimalla. Tässä kuva päivän annoksesta, joka oli (leivittämätön) metsästäjänleike kanttarellikastikkeella (alla oli juuri sopivaksi höyrytettyjä kasviksia; alkuruokana oli kukkakaali-Aurajuustokeittoa ja Auraman perunalimppua kirnuvoilla  - ravintola suosii ns. lähiruokaa):


Nyt sitten kävi niin sanotusti munkki, ja ryhdyn töihin sen voimalla lopettaen porinat täällä tällä kertaa näin lyhyeen.

Huomatkaa, mikä koko! Vasemman käteni peukalonkynsi näkyy vasemmalla vihreänä pitelemässä leivonnaista.

tiistai 11. syyskuuta 2012

Nyt palaa päre

Tein osan viimeyöstä hommia ja loput nukuin todella huonosti, toisinsanoen, en ollenkaan. Aamulla vyöhyketerapiaan, ja sitten asioitten hoitoa siellä sun täällä. Palattuani ajattelin hiukan virkistää itseäni hampaitten valkaisulla ja omatekoisella jalkahoidolla.

Koissu lähti toisen palvelijansa kanssa toiseen residenssiinsä ja ajattelin pikkuhiljaa ruveta taas orientoitumaan työn touhuun parin turmiollisen suklaalevyn, kahvisaavillisen ja parin keksipaketillisen jälkeen (hyi, mitä porsastelua!). Mutta tapahtuipa ennen sitä...

Tällaisena vikkeläliikkeisenä ihmisenä harvoin lotraan suihkussa kauaa, mutta tänään ajattelin kuurata päänahkani oikein kunnolla, joten pesutouhuissa meni enemmän aikaa. Eipä siinä mitään, mutta kun vedin suihkuseinän sivuun ja astuin sieltä pois...

SIELLÄ KERPELEEN KYLPPÄRISSÄ OLI VEDENPAISUMUS !!!!

Vettä taisi päästä hiukan keittiönkin puolelle (kylppäristä pääsee toisesta päästä keittiöön ja toisesta ovesta eteiseen). Pelastin tavaroita turvaan eteisen lattialle ja nyt lauhduttelen tässä koneella hetken aikaa ennenkuin menen siivoamaan loput. Kylppärin paksu puuvillamattokin oli tietty ihan litimärkä, ja sitä vettä oli PALJON!

Pitänee ilahduttaa uutta isännöitsijää huomenna uutisella. Jos joku nyt ihmettelee, miksi näin ei ole aiemmin käynyt, niin voin kertoa, että yleensa pesen tukkani erikseen kerran viikossa ja suihkussa toimitan ilman tukan pesua asiani aika nopsaan.

Nyt siis mars siivoilemaan, siinä riittääkin hommaa taas täksi yöksi, h....tti.

Räjähdän kohta kilon paloiksi, arrrgghhhh!!!
Päivitys ke 12.9. klo 00:27. Joo, lainehtihan siellä keittiössäkin. Jos nyt jotakin positiivista, niin tulipahan pestyä lattioita. Huomiselle jää vielä jotakin kuivateltavaa, mutta nyt laitan pannullisen kamomillateetä ja menen kohtai koisimaan. Tai ainakin yrittämään sitä.

maanantai 10. syyskuuta 2012

...ja draama jatkuu...

Tänään on tietääkseni ollut taloyhtiön hallituksen kokous, oletettavasti myös käsitelty tätä vesivuotoasiaa. Vielä ei ole kuulunut mitään, mutta olen niinsanotusti ladannut kiväärin molemmat piiput ja valmiina argumentoimaan, mitä ikinä sieltä tuleekin.

1. Tuo Polygonin raportti ilmeisimmin myötäili entisen isännöitsijän ajatuksia laskuttaa minulta taloyhtiön vakuutuksen omavastuuosuutta. Se oli muotoiltu juuri siten, että koko vuoto olisi ollut minun vikani. Jos olisin Pohjolalle vakuuttanut näin saadakseni sieltä korvaukset oman, laajennetun kotivakuutukseni pohjalta, enkö olisi samalla syyllistynyt vakuutuspetokseen, koska oikeasti asiahan ei näin ole?

2. Viime vuonna hallitukseen valittiin naishenkilö, joka esitti haluavansa kilpailuttaa vakuutusyhtiöitä, koska hänen nähdäkseen vakuutusmaksumme olivat liian suuret. Aion kysyä, onko näin tehty ja vakuutusmaksujen alentamisen vuoksi omavastuuosuutta on nostettu, niin tämä on mielestäni hallitukselta tyhmä teko ottaen huomioon taloyhtiön iän. Entäpä jos seuraavassa yhtiökokouksessa hallitukselle ei myönnettäisikään vastuuvapautta?

3. Koska samat putket kulkevat täällä jokaikisen asunnon lattioitten sisällä, tällainen vesivahinko voi siis tapahtua kenen tahansa asunnossa, periaatteessa. Kuinka moni asunnon omistaja tässä tilanteessa on heti valmis kyselemättä lykkäämään viisitoista tuhatta euroa taloyhtiön tilille? Kysyn vaan.

4. Tämän ikäisissä taloyhtiöissä olisi nimenomaan oltava kattavat vakuutukset. Jos kovin usein tällaisia omavastuuosuuksia alkaa langeta maksettavaksi, niin kysyn vaan, montako vakuutusmaksua sillä rahalla korvattaisiin? Varmaan jonkin verran, eikä omavastuita kannata korottaa säästääkseen viisisataa euroa per vakuutusmaksu, sillä vahingoista tulee jokatapauksessa enemmän makseltavaa.

5. Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7.2010. Tämän mukaan mm. (lihavoinnit by Dzinni):

Taloyhtiön ja osakkeenomistajien kunnossapitovastuuta on UAOYL 4 luvun 2 ja 3 §:issä täsmennetty. Taloyhtiön vastuulla on kunnossapito siltä osin, kuin se ei kuulu osakkeenomistajille. Taloyhtiön kunnossapitovastuu käsittää siten osakehuoneiston rakenteet ja eristeet. Lisäksi yhtiö vastaa perusjärjestelmistä, joita ovat mm. lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmät

ja 

Yleisperiaatteen mukaisesti osakkeenomistaja on vastuussa vaikutusmahdollisuuksiensa rajoissa olevista, lähtökohtaisesti hänen omistamansa huoneiston käytön perusteella kuluvista tai merkittäviltä osin hänen henkilökohtaisten mieltymystensä mukaisesti tehdyistä rakenteista, pinnoista ja laitteista.

...edelleen...

Lain 24-luvun 2 §:ssä on säädetty osakkeenomistajan korvausvelvollisuudesta. Sen mukaan osakkeenomistajan on korvattava vahinko, jonka hän on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut myötävaikuttamalla asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen. 


ja...

Yhtiön on 4-luvun 2 §:n 2. momentin nojalla korjattava myös sellaiset osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi. Yhtiö ei kuitenkaan vastaa osakehuoneistoissa olevista altaista. 

Yhtiö ei myöskään vastaa korjauksen yhteydessä sellaisista kustannuksista, jotka syntyisivät osakkeenomistajan huoneistossaan tekemistä sisustuksellisista lisätöistä tai erikoisrakenteista. Lain periaatteena on, että korjausvastuu on täytetty, jos korjaustyö toteutetaan ajankohdan perustasoon. 

OK, siirryn odottamaan yhteydenottoa hallituksen/isännöitsijän taholta ja nyt tekemään hiukan tärkeämpiä hommia.

Rahaa, rahaa, rahaa, paljon pahaa...

PS: Kuinka moni tietää, että uuden lain mukaan ei yhtiövastiketta tarvitse maksaa siltä ajalta, kun asunto on asumiskelvoton?

Vaasan Jaakkoon juoma

Noniin, olen melkein jo selviytynyt puolukoistani ja suurin osa on pakkasessa. Tulipa sitten mieleen, että voisi tehdä pienen satsin tätä eteläpohjalaisille niin tuttua juomaa, vaikka en mehuista niin välitäkään.


Vaasan Jaakkoo (1887 - 1951) oli oikealta nimeltään Jaakko Oskari Ikola ja jos oikein muistan niin silloisen Vaasa-lehden (pää)toimittaja. Tätä juomaa tehtiin yhdessä sun toisessa alueen huushollissa kun minä olin lapsi.

12 lt. Puolukoita
2-3 l vettä
2-3 kg sokeria
60 g viinihappoa apteekista
Ja sitte: marjat puserretahan, vesi ja viinihappo lisätähän (siihen
marjapuurohon) ja niin saa seisoa 2-3 vrk huanehenlämmös. Sitte se siivilöörähän ja liämeen
lisätähän sokeri, jolloin lientä on hämmennettävä noin ½-1 tiiman ajan. Sitte
kuoritahan vahtu pois ja mehu on valmista pulloihin pantavaksi. Sillälailla ja
sellaasis mittasuhtehis sitä maailman parasta virkistysjuomaa teherähän. Ja
kun sitä tarjotahan, kaaretahan vain noin kynnen verran klasin pohojalle ja
raikasta vettä päälle.

Virkistävää ja helppotekoista puolukkajuomaa!

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Keittiövälineitä, joita ei joka huushollissa ole

Näitä näkee joskus hotelleissa aamiaispöydässä. Siellä on sammio kuumaa vettä, jonne jokainen voi tällaisella vehkeellä upottaa oman, raa'an munansa ja kypsentää sen juuri niin kovaksi kuin tahtoo.
"Munakello"

Mehuprässi.

Pippurimylly mallia kivi ja kirves.

Purkinavaaja.

Rullaava pikkuleipämuotti.

Sitruunanpuserrin.

Taikinan vaivaamiseen käytettävä työkalu.

Veitsenteroitin. Tällainen oli minunkin lapsuudenkodissani.

Viipaloinnin aputyökalu. Siis viipaloitavaa (oli se sitten keitetty muna, tomaatti tms.) pidellään kiinni näillä pihdeillä ja leikellään aukkoja myöten. Tulee tasaisia siivujakin.

Maissintähkän "nupit" syömisen helpottamiseksi.

Irtonainen höyrytyspohja kattilaan. Tämä on kätevä  - höyrytettävät kasvikset tms. sen päälle ja  vettä niin ettei yllä koskemaan kasviksiin.

Lihapullamuotti.

Erikokoisia kastikevispilöitä.
Kalansuomustin ja pihdit ruotojen nyppimiseen fileistä.
Turkkilainen kahvipannu.
Voileipämuotti.
Turkkilainen kahvikuppi.

Voileipäleikkureita (niin perin brittiläistä...).

Yrttisilppuri (saattais olla käteväkin).

Säilöntäpurkkien nosteluun tarkoitetut pihdit (lasipurkit siis steriloitiin kuumassa uunissa, joten niihin ei saanut kädellä koskea).

Lihanpehmitin.
Oliivin- tai kirsikankivenpoistaja.
Hunajan annostelija (honeypin), skottilainen sellainen, sillä ylhäällä on ohdakekoristelu.

Maitokahvi juodaan ranskalaisittain kulhosta.
Nämä näyttävät ihan hammaslääkärin vehkeiltä, mutta ovat baristan työkaluja.

Jauhelihan pilkkoja/sekoittaja.
Aamiaismunan leikkuri. Meillä on täällä hiukan uudenaikaisempi malli :)

Aamiaispaahtoleipien koristeluun. Klikkaa suuremmiksi ja lue tekstit!