keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Päiväkirurgialla

Olin eilen tuon kahteen otteeseen leikatun rintani päiväkirurgisessa korjausoperaatiossa ja täytyy sanoa, että olipas harvinaisen hauska keikaus, vaikkakin koko toimenpide oli liki pari tuntia myöhässä. Ehdin siinä sitten lörpötellä muitten odottelevien potilaiden kanssa odotussalissa.

Yläpuolisesta tekstistä aukeavasta linkistä voi katsoa miten hyvi rinnan rekonstruoiminen nykyään onnistuu.
Toimenpiteen tekijänä oli nuorehko miespuolinen ja ulkomaalainen kirurgi (miten minusta alkaa tuntua siltä, että nykyään puolet sairaaloiden henkilökunnasta on ulkomaalaisia?), ja voitte uskoa, että sai miltei  huultaan purra ettei olisi purskahtanut nauruun. Kuvitelkaa tuollaista murtaen suomea puhuvaa mieshenkilöä löllyttelemästä omia rintojanne ja iloisena toistaen, että "oikke hyvät tuli, mitä sinä?, eikö oikke hyvät tullutki?".

Olin jo sitten valmiiksi hyvällä tuulella kun menin leikkaussaliin. Niin, ja ihan vain paikallispuudutuksella mentiin, eli en saanut mitään "mielialaa kohottavaa" :D

Kiva henkilökunta, pari hoitajaa, yksi opiskelija ja lörpöttelimme niitänäitä sitten koko toimenpiteen ajan. Oli sen verran hauskaa koko hiukan yli puolen tunnin operaation ajan, että ajelin hihitellen sieltä kotiin.

Nyt on taas sitten toinen rinta topattu siteillä ja en saa nukkua kyljelläni (-> nukuin viimeyön sitten erittäin huonosti, kun alaselän vamma ei pidä selällään makaamisesta). Kyljellä makaaminen ja tiukat vaatteet ovat kiellettyjä siksi, että verenkierto pysyisi hyvänä, eikä korjattu rinta menisi kuolioon (se tästä nyt vielä puuttuisi!).

Enkä yhtään ajatellut, että enhän minä huomenna voi mihinkään hierontaankaan mennä, siinäkin kun pitäisi maata mahallaan.

Olen ollut hiukan kiusaantunut siitä, että nyt kun tuota rintaa on topattu lihaksella, se käyttäytyykin kuin lihas kun kättä jännittää. Onhan sillä "tissillä vilkuttamisella" ollut kiva naurattaa muita, mutta...

Kuulin, että siihenkin saa avun; joko lihasta hermottava hermorata katkaistaan (mikä voi johtaa lihaksen pieneen surkastumiseen) tai sitten käytetään Botoxia. Kallistun Botoxin puolelle, kunhan tämä homma saadaan muuten kuntoon. Seuraava operaatio tämän kanssa on 27.12.

Se on kyllä hyvä kun on syntyjään isorintainen, niin on mistä ottaa. Voi olla, että tuo toinen rinta kohotetaan ensi vuoden alusta, mutta kokoeroa näillä ei nyt juurikaan ole. Vaikka ei kai selllaista naista löydykään, jolla rinnat olisivat täydellisesti samaa paria.

4 kommenttia:

  1. Siis mitä sinulle tällä kertaa oikein tehtiin.
    Itse haluan kyllä aina rauhoittavaa joka juttuun, jos vaan ikinä kehtaa pyytää.
    t.Olivia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rinnan nipukka rekonstruoitiin. Vielä vähän kun tatuoidaan niin hyvä tulee. Mä en välitä rauhoittavista kun pari kertaa olen sairaalassa saanut unilääkkeen ja seuraavana päivänä on polvet ihan fletkut. Sitäpaitsi mulle jokinyleensä esilääkityksenä annettava tekee vain hyperpirteän ja levottoman olon.

      Poista
    2. No joo. Tuo onkin mielenkiintoista kuulla. Itselleni myös tuli myös lähinnä levoton olo kun sain joskus esim. Dormicum lääkettä.Antoivat tuplat, eivätkä saaneet vieläkään "sammumaan". RR huiteli korkealla, ja uni olisi sen vuoksi ollut toimenpiteessä hyväksi.
      Tavallinen diatsepaami eli Diapam antaa minulle levollisen olon.Molemmat lääkkeet kuuluvat samaan bentsojen ryhmään, mutta eroa on selvästi. t. Olivia

      Poista
  2. Näin siinä joskus käy. Yleensä ihminen kuukahtaa 10 mg diatsepaamin otettuaan, mutta mulla tulee sellainen olo, ettei voi paikallaan pysyä, todella pirteäkin. Unilääkket, siis ihan ne "nukahtamislääkkeiksi" mainitut lyhytvaikutteiset, eivät uneta ollenkaan mutta seuraavana päivänä on siis sellainen olo kuin olisi tukevassa humalatilassa, oikein pitää seinistä pitää kiinni. Joten noita paria kokeilukertaa sairaalassa lukuunottamatta en mielelläni niitä sairaalassa ollessani enää ota.

    VastaaPoista

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!