torstai 30. kesäkuuta 2011

Mac versus PC

Ei sita uskoisi, etta lapparin ostossakin saattaa viela tassakin iassa olla pahkailemista, ja tulla fiboja. Kerronpas, kuinka tassa taas kaytiinkaan...

Olen kayttanut lapparia about vuodesta 1995. Eka kontaktini oli Applen innovatiiviseen poytakoneeseen, jossa oli huippuhieno laptop-malli sisalla: Sen saattoi ottaa kivasti mukaan tyomatkoille. Nettiin silla ei tietenkaan paassyt, mutta sinansa se teki toista helpompaa, koska raportteja ja muuta voi kirjoitella omassa hotellihuoneessa. 1996 sitten sain kayttooni jo oman Toshiban kannettavan, joka oli aikast hieno siihen aikaan, mutta auttamaton paksukainen, joka taisi painaakin aikalailla. Minulla oli myos kannettava mustesuihkuprintteri, jonka sai taiteltua lapparilaukun taskuun. Vielakaan en ole nahnyt yhtakaan niin pienta matkamallia! En tosin muista, minka merkkinen se oli.

Viime vuosina on toissa ollut Lenovo (ent. IBM), ja kotona kulutan jo kolmatta Maccia. Talla kertaa toiminnassa on MacBook Air, se korkeampikapasiteettinen.

Alkuvuodesta haksahdin ostamaan PowerBookini korvaajaksi reissuille HP:n pikkulapparin, ja se oli virhe! Kyseinen varkki on hidas kuin mika, ja kovin vahan siina on muistiakaan. Siis mitaan MsOffice-paketin lataamista ei voinut kuvitellakaan. Spotifyn latasin, mutta poistin sen todettuani, etta se syo liikaa muistia, eivatka kaiuttimetkaan olleet haappoiset (eivathan ne ole missaan lapparissa, mutta silti, minulla on ministereot, jotka voi kytkea lappariin, ja marjoilla kasilaukkuun menevat kajarit, joihin voi laittaa vaikka iPODin, joita niitakin on minulla kaksi).

Myos kaikenlaisten lisien asentelu on PC:ssa aika tuskastuttavaa hommaa, varsinkin, jos on aiemmin omistanut Macin, jossa monien lisalaitteiden kytkeminen ei vaadi mitaan erityisasenteluja, vaan lappari ymmartaa heti toimia yhteen monen laitteen kanssa. Tasta hyvana esimerkkina digikamerat.

Nyt sitten tama uusi Mac: Olin varautunut kuluttamaan aikaani asennusten parissa, mutta sepas mokoma ohjasi minut tyylikkaasti asennusten lapi, otatti valokuvan itsestani rekisteroitymista varten, ja tunnisti nettitikunkin heti, kun sen siihen tokkasin. nettitikku hiukan patki, mutta saadin sen avaamaan yhteyden aina kun Macbook on paalla, ja nainhan se nyt sitten tekee. Itse asiassa olin tassa viime viikolla kuuntelemassa ja katsomassa yhta luentoa netin valityksella, ja halusin katkaista sen kesken, koska ystavat odottivat minua illalliselle, eika yhteys katkennustaan. Nyppasin nettitikun irti, ja kas, luento vaan jatkui, eli mitaan tikkuakaan ei tarvittu. Yllattavaa!

Siis ei enaa koskaan PC:ta! Asensin MsOffice 2011 (Mac-versio oli siis nain uusi), ja otin kayttoon kokeiluversion MsOutlookista, joka heti alysi luoda yhteyden Gmailiini, eli ei edes mitaan postilaatikon asetuksia tarvinnut tehda kummallekaan, ei Macmeilille eika MsOffice for Macille! Olisipa se aina yhta helppoa!

Lisaksi tama kannettava on todella nopea, ohut, ja kevyt kantaa. Ainos miinuspuoli on se, etta akkua ei saa irti, joten sikali sita ei voi saastaa eika korvata uudella, sitten kun se joskus hiipuu.

Se paha PMS

Apu-lehdessa oli juttu naisten PMS-oireista. Minua ne ovat vaivanneet aina, ja vaan pahenivat, mita vanhemmaksi tulin. Ja ne vaivaavat edelleenkin, joskin ehka laakitys on niihin jotenkin tepsinyt. Liikunnalla lienee myos oma tehonsa.

Minulla ilmeisimmin myos verensokeritasapaino heittelee juuri noiden kierron kahden viimeisen viikon aikana. Mita vanhemmaksi tulee, sita ilmiselvempaa on estrogeeniepatasapaino, joka osaltaa johtuu varmaankin ian tuomasta hormonien vahenemisesta, osin taas kiireisen ja stressaavan tyon aiheuttamasta kortisolinerityksesta, joka heikentaa estrogeenitasoa tasapainottavaa progesteronin tuotantoa. Elimistossa on siis estrogeenidominanssi.

Ruokavalion muutos vahahiilihydraattiseen suuntaan on tuonut helpotusta jatkuvaa polskaa tanssivalle verensokerille. Silti kaikenlaiset himot makeaan ja tarkkelyspitoiseen pullahtavat aina pintaan noiden kahden viikon aikana. Mita lahemmaksi kuukautisten alkaminen tulee, sen pahemmaksi kay olo.

Jostain luin, etta kasvispitoinen ruokavalio auttaa poistamalla suolistosta kuona-aineiden mukana myos ylimaaraista etrogeenia. Laittaisin linkin, jos muistaisin, missa nain oli. Se ei kuitenkaan ollut ihan mikaan homppajulkaisu, josta sen luin (toiden puolesta luen useita laaketieteellisia julkaisuja jatkuvasti). Myos ensimmaisesa lauseessa viitatussa lehtiartikkelissa on viitattu suoliston hyvinvointiin.

Hyvin usein PSM:n hoitoon (tai ehkaisyyn) on suositeltu kalaoljyja (EPA, DHA) ja helokkioljya (GLA). Nyt viimeaikoina on joissain kijoituksissa myos todettu, etta magnesiumlisakaan ei ole pahitteeksi. Sinkki on myos listalla, koska sita tarvitaan esim. sukupuolihormonien toimintaan. B-vitamiinin sanottiin Apu-lehden artikkelissa vaikuttavan turvotuksiin, mutta en siina suhteessa ole huomannut siita olevan erityista apua. Sen sijaan, kummallista kylla, esim. mielialalaakkeena ensin tunnetuksi tullut fluoksetiini auttaa PMS-oireilussa jopa turvotukseen, mika on hyva asia. Itse en tosin ole sita kokeillut.

Jokatapauksessa uskon ehka eniten vhh-ruokavalion verensokeria tasapainottavaan vaikutukseen. Kala- ja helokioljya kaytan muutenkin. Liikunta auttaa pitamaan myos ajatuksen poissa arsyttavista oireista, joten esim. kavelylenkit, tai uinti ja jooga, auttavat mielialankin yllapitamisessa. Eika niita tarvitse harrastaa "hampaat irvessa", vahainenkin maara riittaa.

Luontaistuotteista jotkut suosittelevat kalsiumglukaraattia ja DIM:ia tasapainottamaan hormonitasoja. Kalsiumglukaraatti ainakin minulla taisi kylla pienentaa estrogeenitasoa, silla tuntui, etta rinnat pienenivat. Eika kylla PMS:kaan kauheasti ollut riesana, tosin lopetin niiden syomisen lyhyeen. Nykyisin kaytan Pueraria Mirifica - valmistetta, jossa on estrogeenien metaboliaan vaikuttavaa DIM:ia myos:

http://www.iherb.com/Nature-s-Answer-Pueraria-Mirifica-Estro-Balance-60-Veggie-Caps/23374?at=0

Tuntuu toimivan (alunperinhan puerariaa lienee kaytetty rintojen suurentamiseen), joskin jotkut vaittavat, etta yhdessa kapselissa on liian vahan vaikuttavaa ainetta. Minulle se on kuitenkin riittanyt tasapainottamaan oloa ja hormoneja.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Suoliston hyvinvoinnista

Olen yha enemman ruvennut ajattelemaan, etta mita paremmassa kunnossa suolistosi on, sen paremmin voit itse. Jostain luin, etta terveessa suolistossa majaileen n. 150 eri bakteerikantaa, joiden tasapainoa esim. runsas ja toistuva antibioottien kaytto voi horjuttaa. Mikseipa roskaruoankin syonti.

Tassa on ihan hyva blogi aiheesta:

http://coolinginflammation.blogspot.com/

Ulosteita ei yleensakaan tutkita, ellei ole epailysta esimerkiksi salmonellatartunnasta tai muusta suolistoon kuulumattomasta bakteerista. Kuitenkin eras brittilainen tutkimusryhma oli taannoin tarttunut ajatukseen, ja TV:sta tuli dokumentti heidan jarjestamastaan kokeesta, jossa yksi koeryhma soi roskaruokaa ja toinen puputti raakoja kasviksia. En nyt muista, miten nama ryhmat olivat viela jaettu, ja kuinka kauan koe kesti, mutta kasvisryhmassa havaittiin hyvien suolistobakteerien maaran nousu, varsinkin silloin, kun koehenkilo oli syonyt runsaasti sipuleita. Uskon kylla!

Olen itse huomannut, etta jos lisaan joka aterialla esimerkiksi juuresraasteita (jotka ovat vielapa edullista ja maukasta syotavaa), iho voi huomattavasti paremmin, ja on jopa todella helea! Suosittelen niille, jotka kamppailevat oljyisen, ja herkasti epapuhtauksiin taipuvaisen, kiiltelevan ihon kanssa. Minulla se auttoi todella hyvin. Myos maanpaalla kasvavat kasvikset ovat tietty hyvia. Niista saa myos taydennysta suoliston bakteerikannoille.

Puhutaan paljon myos hyvista kuiduista, mutta hyvin monilla vilja tai jopa tama paljon hehkutettu kauran liukoinen beetaglukaanikin aiheuttaa elimistossa vain tulehdusta, eika suinkaan ehkaise sita. Minun mielestani on parempi ottaa ne kuidut kasviksista. Sokeria kannattaa valttaa, silla se on ravinnearvoltaan taysin nollaluokkaa, ja voi vain provosoida turhaa hiivan kasvua. Tosin "hiivasyndroomaan" en ihan varauksetta usko. Viljoista viela sen verran, etta esim. atooppisen ihon yhtena syyna arvellaan yliherkkyytta viljoille.

Oikeastaan myos pikkulasten kaytos on aika loogista, kun he laittavat suuhunsa mita sattuu. Niinkuin kotipaikkakunnallani kunnanlaakari joskus sanoi: "Antakaa kakaroiden vaan syoda lattiapaskaa, niin immuunipuolustus normaalisti kasvaa". Nainhan se on. Olen huomannut, etta allergisimmat lapset tulevat perheista, jossa liki kaikki desinfioidaan.

Mita tulee suun kautta otettaviin probiootteihin, minulla on hiukan epailysta siita, paljonko niista oikeasti paasee suolistoon saakka, koska mahahapot kuitenkin tappavat niista osan. Ellei sitten tuote ole enterotableteissa tai -kapseleissa, ja vapaudu vasta suolistossa. Kannattaa ehka kayttaa mieluummin prebioottisia ruoka-aineita, kuten inuliinia sisaltavia kasviksia (esim. maa-artisokka ja mustajuuri).

Laktoosi-intoleranssi on eras suolistoon liittyva asia. Tuntuu nykyisin kuin joka toisella tuttavapiirissa olisi kyseinen vaiva. Voi olla, etta se on "muoti-ilmiokin", mutta kummallista on, etta monet henkilot raportoivat vaivan kadonneen, kun kayttoon otetan kasittelematon maito. Myos taysrasvaiset maitotuotteet, kuten turkkilainen jogurtti, ovat osoittautuneet laktoosi-intolerantikoille useinkin sopiviksi. Syyna osaksi myos se, etta maitosokeri on hapattamisen yhteydessa muuttunut maitohapoiksi, eika siis aiheuta enaa ongelmia siina muodossa.

Tassa viela lisaa luettavaa aiheesta:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21389180

http://www.ajcn.org/content/94/1/1.full

Luento:

http://vimeo.com/10507542

Sitten viela suomeksi perusjuttuja:

http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/ravitsemustieteen_perusteet/Rav_ravaineet_energia_0909.pdf

lauantai 25. kesäkuuta 2011

Ihonhoitoa

Nuorempana sita pilasi ihoaan onnistuneesti kaikenlaisella. Auringonottoa akneihon hoitoon tarkoitettujen tuotteiden kanssa, roskaruokaa, ylimitoitettua ihonhoitoa nain vain muutamia asioita mainitakseni. Tuloksena oli kirjava iho suurine huokosineen ja maksalaiskineen.

Niista olen kaikista paassyt nyt jotakuinkin eroon vahan huolellisemmalla harkinnalla. Vahahiilihydraattisella ruokavaliollakin lienee osansa asiaan. Ne maksalaiskat muuten kasvoissa olivat aikoinaan niin pahat, etta kun kavin valoimpulssihoidossa dermatologilla (ja kasvot olivat "mustelmilla" sen jalken liki pari viikkoa), han kommentoi pigmentin olevan niin syvalla, ettei yksi kerta millaan tehoaisi. Eika tehonnutkaan.

Talla hetkella olen enemman kuin tyytyvainen naamaani, jossa tosin vuodet ja maan vetovoima alkavat nakya, mutta silti naytan yli 10 vuotta ikaistani nuoremmalta.

Aiemmassa postauksessani mainitsin kayttamani lisaravinteet, eli tassa sitten ulkoisesti kaytettavia tuotteita.

Ihoni on edelleen couperoottinen sekaiho ja kiiltelee herkasti. Tahan loysin avun Dermalogican ihonhoitosarjasta. Yolla kaytan Clean Start Bedtime for Breakouts -geelia, joka yllattavaa kylla tasoittaa ihon varin todella hyvin (siis se ei kuitenkaan sisalla varipigmentteja). Rauhoittaa couperosaa hyvin! Paivalla menee meikin alla Dermalogican Oil Control Lotion. Valilla kaytan meikin alla myos Calvin Kleinin ihohuokosia supistavaa ja vaalentavaa meikkiprimeria ja/tai Dr. Brandtin Flaws No More Skin Perfectoria. Taman viimeksimainitun kaytto vatii hiukan opettelua, mutta silla saa jo itsessaankin kauniin ihon, ilman meikkipohjaakin.

Silmanymparysvoiteista olen hyvaksi havainnut Goodskin Labsin Tri-Aktiline Instant Deep Wrinkle Fillerin, jota kaytan paivin oin.

Meikkipohjista suosin mineraalipuutereita joko Lily Lolo -merkilta (joiden UK:n nettikaupassa on todella erinomainen palvelu: www.lilylolo.co.uk ) tai Jane Iredalelta.

Kosmetiikkaa ostan paaasiassa netista (en jaksa millaan juosta kaupoissa!), ja esimerkiksi www.strawberrynet.com on hyva ostopaikka, jossa on usein hyvia tarjouksia. Myos www.ebay.com 'ista voi tehda loytoja.

Yksi viimeaikainen loytoni on Dermaglow'n Radiance Rx Anti-Aging Mineral Brightening Treatment. Mineraalijauhetta putkilossa, jonka toisessa paassa on harja. Tata kun huiskauttaa esimerkiksi vasyneitten silmien alle, niin johan ilme kirkastuu kummasti! Valitettavasti taman valmistus on kuulemma lopetettu, joten jotkut kanadalaiset (merkki on sielta) nettikaupat myyvat sita pilkkahinnoin (esim. eSkincarestore), kun taas Suomessa esim. Kicks nyhtaisee siita yli 80 euroa. Omani ostin netista, mutta ellen olisi sita sielta saanut, olisin kylla pulittanut sen 80 ihan suosiolla, silla se on todella hyva ja riittoisa tuote.

Rypyista jos puhutaan, on oikeastaan ainoa huolenaiheeni ollut orastava Sibeliusryppy kulmien valissa, mutta sita olen onnistunut haivyttamaan talla:

http://www.iherb.com/Greensations-Venomous-Thermal-Anti-Wrinkle-Serum-With-Syn-Ake-0-35-oz-10-ml/25811?at=0

Vartalolle kaytan yleensa oljyja muutamalla tipalla jotain aromaterapiaoljya. Esimerkiksi tangeriini-litseasekoitus aprikoosinkivioljyssa antaa puhtia aamulle!

Sitten olen aarettoman ihastunut iHerbin edullisiin monoi-oljyihin:

http://www.iherb.com/Search?kw=monoi

Aitoa kamaa ei mistaan saa noin edullisesti! Suosikkini ovat Tiare (tahitilainen gardenia) ja ylang-ylang.

Minulla on paksut hiukset, mutta ikuinen paanahan kuivuus ja hilse vaivaavat. Usein hieronkin paanahkaan monoioljya ennen pesua. Kookosoljyhan on antifungaalinen.

Minun hilseeseeni eivat ole kasikauppavalmisteet tehonneet (sitapaitsi jos varjaa hiuksiaan, niiden kaytto ei kannata, silla ne haalistavat varin, sanoi kampaajani). Tama auttoi tosin sitten kertaheitolla:

http://www.iherb.com/Jason-Natural-Dandruff-Relief-All-Natural-Hair-Scalp-Therapy-System-Dandruff-Shampoo-355-ml-12-fl-oz/6253?at=0

Tassa viela vinkki niille, jotka haluavat lumivalkoiset hampaat:

http://www.iherb.com/Dr-Nick-s-White-Healthy-Natural-Whitening-Toothpaste-Polar-Mint-2-oz-56-7-g/28251?at=0

Ihonpuhdistukseen kaytan joko Aqualan L:aa ja vetta, tai sitten Kuolleen meren suolasaippuaa. Nyt kun se loppuu, ajattelin kokeilla tata:

http://www.iherb.com/Dr-Ohhira-s-Essential-Formulas-Inc-Probiotic-Kampuku-Beauty-Soap-2-82-oz-80-g/9125?at=0

Kerron sitten, milta se vaikuttaa.

Dermalogica ja sekaiho

Tuolla toisaalla mainitsin loytaneeni punoittavankirjavalle sekaiholleni todella hyvan tuotteen yokayttoon (kaytan kylla joskus paivallakin): Dermalogica Clean Start Bedtime for Breakouts. Samaten oljyisyyteen taipuvaiselle iholle on meikin alla hyva Dermalogican Oil Control Lotion. Ei ala naama kiillella, varsinkaan, jos siihen paalle laittaa mineraalimeikkipohjan (jauhemaisen, esim. juuri LilyLolo).

Naita Dermalogican tuotteita saa edullisesti seuraavista nettikaupoista (ovat samaa putiikkia, mutta eri nettisivut, laskuttaja on kuitenkin sama ja postimaksut eivat ole kovinkaan hintavat, eli 3-5 puntaa aina hiukan yli puolen kilon pakettiin saakka). Hinnat jaavat alle suomalaisten hintojen.

http://www.teen-skincare.co.uk/index.php

http://www.jerseybeautycompany.co.uk/

Jostain syysta nuo "teinien" tuotteet vaan on haluttu erottaa omille nettisivuilleen.

Tallaiselle keski-ikaiselle sekaihoiselle eivat nuo listaamani tuotteet ole ollenkaan liian kuivattavia, mutta eniten olin yllattynyt kuitenkin niiden kasvojen laiskikkyytta ja punakkuutta rauhoittavasta ja tasaavasta vaikutuksesta.

Kauniit ja rohkeat (ja urheilusta)

Kyseinen sarja lienee tullut TV:sta niin kauan kuin muistan, paahenkiloiden suuremmin vanhentumatta. Niin, katsoin sita joskus, mutta en enaa, joskus vaan jossain nettilehtien palstoilla on maininta viimeaikojen tapahtumista tyyliin "Brooke sita ja Ridge tata". Viisikin vuotta sita seuraamatta palauttaa vilauksessa tilanteen tasalle, kun TV:n avaa. En vaivaudu kokeileman, koska TV on suurimmaksi osaksi aivottomia varten.

Mita muuta ovat saippuaoopperat, kuin lahinna naisten "urheilutapahtumia"? Tai oikeastaan, miesten seuraamat urheilutapahtumat ovat heidan saippuaoopperoitaan. Samat naamat joka jaksossa, mutta voitto aina joko oletetulle tai sitten se on hiukan niinkuin yllari, joka oli vahan oikeastaan oletettavissa.

Ensimmaisten suomalaisten TV-lahetysten aikana julkisuuteen riitti se, etta TV:n porukka vaan huiskutteli kameran edessa (muistan nahneeni tallaisen otoksen, jossa oli ainakin Teija Sopanen). Sittemmin telkussa nahtin mm. hienoja Hollywood-elokuvia design-vaatteineen (esim. Audrey Hepburn). Seitsemankymmentaluvulla Speden elokuvat loivat lapi, ja Uuno Turhapuro on jo klassikko, joka osin jaksaa vielakin naurattaa.

Sitten tuli The Truman Show. Edellisessa postauksessani jo mainitsin kasvavan kiinnostuksen ns. tavallisten ihmisten jokapaivaista elama kohtaan.

Sci-fi  - elokuvat ovat myos mielenkiintoisia. Muistan jonkun maininneen, etta esim. Star Warsin alkuaikoina oli maailmanlaajuinen lama, mutta kun siita alettin nousta, alkoivat sci-fi -elokuvatkin olla pessimistisempia. Vrt. Alienin viimeosat.

Tutkailen asiaa ja korjaan tarvittaessa.

Media ja pari kommenttia

Ennen juhannusta oli uutisissa eraan suomalaisen poliitikon "yhdeksan vuotta jatkuneesta suhteesta brasilialaiseen naiseen".  Poliitikolle pahoja syytteita, ihan kuin esim. huumeidenkayttovihjailut, joita en tosin liita tahan asiaan. Minun pointtini on se, etta kaikkinaiset asiat, joilla voi joutua ns. alamaailman kiristyksen kohteeksi, ovat pahaksi tarkeissa asemissa oleville ihmisille.

En kommentoi asiaa sen kummemmin, mutta sisareni asui aikoinaan hanen naapurissaan, ja jotain kai kertoo sekin, etta erailla messuilla me kummatkin ihan sanaakaan sanomatta hanet nahdessamme piilouduimme lahimman standin sermin taa. Mina en pida siita, etta vieraat taputtelevat jne., se on varattu laheisimmille ystaville.

Kyseisen henkilon kihlatulla on ollut todella pitka pinna. Eraalla keskustelupalstalla on esitetty selitys asiaan, hmmm. Minakin kavin nuorempana raveissa.

Luen paivittain nettilehtia, mutta joskus en todellakaan tajua, mista ne kirjoittavat. Kuka on Martina (joku), kuka on Ella Kanninen jne.? Mista kyseiset henkilot ovat kuuluisia? Milla nykyaan saa mainetta?

BB-jutuilla ainakin, sen olen huomannut, mutta en ole itse nahnyt yhtaan jaksoa. Ovatko ihmiset niin eristaytyneet normaalista elamasta TV:n aareen, etta jopa ns. tavallisen elamanmenon (olen ymmartanyt, etta ainakin osin BB-talo on psykodynaaminen "leiri") kuviot ovat kiinnostavia? Kanssakayminen kay valinetoiminnaksi, eika osata mitaan sosiaalisia taitoja. Onko tassa tulevaisuus?

Toisaalta taas valinekommunikaatio, kuten tekstarit ja e-mailit vaativat entista parempia sosiaalisia taitoja.  En usko, etta tata on kovinkaan hyvin huomioitu nykyisessa koulutuksessa.

perjantai 24. kesäkuuta 2011

Kenkaostoksilla

Mina en ole mikaan kenkafriikki, siita yksinkertaisesta syysta, etta minun on aarettoman hankalaa ylipaataan loytaa sopivia ja mukavia kenkia. Jalkani on pieni, mutta valitettavan levea ja rintava.

Koska kavelin viimeisten viikkojen aikana monta kenkaparia tuusannuuskaksi, paatin tehda hiukan nettiostoksia, ja tilasinkin sitten nelja paria Redfootin kokoontaitettavia "kasilaukkukenkia" varoiksi.

Laitan kuvia noista Redfootin kengista, kunhan saan ostokseni, yksi paketti on ilmeisestikin paassyt katoamaan, ja joillain malleilla oli toimitusongelmia.

...ja viimeiseksi viela "kasilaukkukumpparit":

http://www.redfootshoes.se/product.aspx?f_id=46082

Kaytannollista, eiko totta? Nuo ballerinat ovat ihan hyvia myos silloin, jos jossain juhlissa on sattunut tanssimaan korkokengilla jalkansa kipeiksi.

Lisaksi tilasin "kaupunkicrocksit" (ostin joskus mustat Caymanit USAsta, mutta niilla ei paljoa kehtaa kulkea ihmisten ilmoilla muuta kuin koiraa ulkoiluttamassa puistossa):


Naissa Crockseissa on kiva kolmen sentin "piilokorko", ja ovat mukavat jalassa.

Grrr, hinta oli naemma pudonnut 8 euroa siita kun pari paivaa sitten ne tilasin.

Spartoo.fi 'sta ostin kaksi paria hiukan fiinimpia kenkia:



Beigenvariset ovat nahkaa (ja ah, niin muodikkaat "nudet"), ja jalkimmaiset mokkanahkaa.

Netista on kylla huomattavan helppo ostaa kaikenlaista. Kaupoissa kun on todella rasittavaa juosta etsimassa jotain vaatetta, tai sitten kenkia. Kosmetiikasta ja luontaistuotteista puhumattakaan. Viela kun saisi tilattua ruokaostoksensa kotiovelle, niin se jo olisi ihan luksusta.

Vinkkeja matkustavaisille

Tuli mieleen listata muutama hyva vinkki reissuihmisille.

Suurten lentokenttien screeneilta on joskus aika hankalaa loytaa omaa jatkolentoaan. Koska useimmilla ihmisilla kuva tulee ennen kirjoitusta (siis kuva havaitaan helpommin), suosittelenkin opiskelemaan kayttamiensa lentofirmojen logot, toisinsanoen helpoiten ne oppii kentalla katsomalla koneen pyrstokuvia. Samalla se on ihan kivaa ajankulua kentilla.

Passista kannattaa skannata kopsu ja lahettaa se omaan sahkopostiin, josta sen voi nettikahvilassa tarpeen tullen kaivaa esiin. Jos on jostain syysta menettanyt passinsa, on kopion kanssa huomattavasti helpompi saada uusi passi.

Samaten esimerkiksi tarkeat puhelinnumerot kannattaa kerata omaan e-meiliboksiinsa, kannykka voi aina rikkoutua tai tulla varastetuksi, joten tietoja ei tarvitse kaivaa monen mutkan kautta.

Esim. Finnair myy silkkisia matkalakanoita, jossa on anti-bug -kasittely. Ei tarvitse menna USAa eksoottisempaan maahan, kun petissa voi piileskella esim. luteita, ja silloin lakana on ihan kullanarvoinen juttu.

Majoitusvaihtoehtoina B&B:t ovat hyvinkin usein hotelleja edullisempi ja usein jopa todella hyvan aamiaisen tarjoavia paikkoja.

Britteihin matkustettaessa jopa virallisilla nettisivuilla kerrotaan, etta henkilokortti kelpaa immigration-checkissa, mutta nain ei todellakaan ole. Passi on valitettavasti ainoa (Iris-skannauksen lisaksi), jolla maahan paasee, vaikka tulisikin toisesta EU-maasta. Jos UK:ssa vierailee ahkeraan, kannattaa skannauttaa silmansa turvatarkastuksen jalkeen olevassa, silmankuvalla varustetussa kopissa (rekisteroityminen sujuu siis maasta poistuttaessa). Seuraavan kerran maahan tullessa sitten paaseekin kivasti jonojen ohi vaan nayttamalla silmiaan kameralle. Iris-rekisterointi ei maksa mitaan, ja kelpaa kaikilla maan lentokentilla.

Tippien antaminen eri maissa: Tarkista ensin kuitista, onko service veloitettu automaattisesti. Ellei ole, lisaa 10-20% tippia, maan tavoista riippuen. Esimerkiksi Briteissa palvelu aika usein veloitetaan automaattisesti, eli maksat silloin vain sen summan, mita laskussa on.

Printattavia valuutanmuunnosoppaita (FxCheatSheet) loytaa taalta:

http://www.oanda.com/currency/travel-exchange-rates

Katevia taskussa reissatessa, niin ei tarvitse kannykan laskinta kayttaa joka valissa.

Hotellissa kannattaa pitaa vaatteet aina matkalaukussa, riippumatta siita, miten "hieno" hotelli on. Siella kun saattaa kuitenkin asustaa esim. sellaisia hyonteisia, joita ei valttamatta halua kotiin kantaa (koit, luteet).


Kuvassa tapaksia Brysselin lentokentalla lahtoa odotellessa.

Juhannusmietteita ja low carb -ruokaa

Aikamoinen myrsky tanaan. Olin oikeastaan helpottunut, kun Hongkongista palattua oli hiukan viileampi keli, mutta ei senkaan nyt tarvitsisi ihan nain kylma ja myrskyava olla. Auto oli kuorrutettu puusta lentaneilla karahkoilla, kun kavin kaupassa.

Huomiseksi suunniteltu piknik varmaan peruuntuu ja korvautuu illanvietolla Vaakahuoneen viinibaarissa. Olin siella tosin kylla eilenkin  - syomassa. Ruoka oli vaihteeksi hammastyttavan hyvaa. Soin haudutettua porsaanniskaa.

Ilahduttavaa oli, etta listalle oli otettu yksi low carb -annoskin. Tasta tulikin sitten mieleen, etta nyt on naemma yksi jos toinenkin leipomo ryhtynyt tekemaan low carb -leipia. Naantalin Aurinkoisella oli jopa ihan hyvakin, rapeakuorinen uutuus, ja nyt sitten Perheleipurit ovat ryhtyneet markkinoiman omaansa, Karppista, joka on paaahtoleivantapainen, valmiiksi viipaloitu. Ostin tanaan paketin, ja olihan se aika hottoista. Vaatii pitkaa paahtamista, etta siihen saisi suotavan rakenteen. En todennakoisesti osta toista kertaa. Kunhan nyt saan siten tuonkin pussillisen tuhottua...

Joku kun viela kehittelisi stevialla makeutetun kermajaatelon, niin saisi minusta vakioasiakkaan!

Tanaan tein illalliseksi lanttu-sellerinjuuripyretta, pienella valkosipulilisalla. Aika herkullista! Pelkasta sellerinjuurisoseestakin tulee vallan mainio perunamuusin korvike.

Soin juuri lentokoneessa matkalla Frankfurtista Hongkongiin yhden elamani parhaista lentokonetuoista (kiitos, Cathay Pacific!), eli kananfiletta Dijon-sinappikastikkeessa ja sellerinjuuripyreella. Hiukan oli valkosipuliakin mukana, mausta paatellen. Nyt pitanee kokeilla, voisiko aterian toisintaa kotioloissa.

Niin, viela tuosta valkosipulista: Olen nykyaan aikalailla ihastunut noihin (kiinalaisiin?) valkosipuleihin, jotka ovat yhtena sipulina, ei siis tarvitse naperrella nopeasti kuivuvien kynsien kanssa enaa. Ainoa asia, mika minua noissa huolettaa, on se, etta useinkin juuret on koverrettu pois noista tuontivalkosipuleista, ja mikali olen oikein ymmartanyt, se tehdaan, jos sipulilla on ollut jokin sairaus, joka nakyy juurikin juurista!

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Macao

Ihan vaan pari sanaa Macaosta. Ihan kuin ajattelin käytyäni Las Vegasissa: Hauskahan se oli kerran nähdä, mutta se olikin sitten siinä. Erona Las Vegasiin lienee se, etta Vegasissa voit saman paivan aikana vaeltaa pitkin Stripia Intian Mandalaysta Egyptin Luxorin, New Yorkin, Venetsian, Rooman ja Pariisin kautta "kotiin" ja tavata matkalla about 6 Elvista.


Hongkongista ajelee sinne lautalla noin 55 minuutissa, ja lauttoja kulkee läpi vuorokauden n. 15 minuutin välein. Minä matkustin komeasti "busineksessa" (super class), jossa sai jonkinlaisen ruoan ja muutakin tarjoilua. Lippu oli edestaas n. 60 e.

Heti laivaterminaalista ulos päästyä edessä odotti pitkä rivi busseja sisäänheittäjineen: Ilmainen kuljetus kasinolle kuin kasinolle. Ilmeisestikään en ollut repsottavine sandaaleineni kovin äveriään näköinen, ja sain jäädä rauhassa kävelemään omia teitäni.

Kävin syömässä rannassa thaipaikassa, jossa iloinen kiinalaistytto halusi saada minun s-postiosoitteeni, koska halusi oppia englantia paremmin. Annoin, joskaan en ole hanesta mitaan viela kuullut.


Eras casinoista, mielikuvituskyla tekotulivuoren rinteessa.

Kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja mielivaltaisuudesta

Nyt sitten puuttuvat aakkoset (siis skandit) teksteista, kun kirjoittelen tasta lahtien paasaantoisesti brittikoneelta).

Viimepaivien ainoa uutinen on varmaankin se, etta jostain syysta minut on suljettu ulos www.dojolaiset.com -keskustelufoorumilta, eika selitysta asiaan ole viela tullut (laitoin kyselyn, mutta ei vastausta, minusta olisi oikeudenmukaista saada jokin syy asiaan). Viimeisin postaukseni muistaakseni koski lainausta Antti Heikkilan kirjasta (joka oli kopsattu www.karppaus.info  - palstalta), ja lainauksessa sanotaan nain:

"Tavallisesti mitataan FSH ja T4 mutta varsinkin insuliinin ollessa koholla on syytä mitata T3. Insuliini häiritsee T4:n muuttumista T3:ksi maksassa. T3 on kilpirauhasen aktiivimuoto."


Aivan hyva muuten (luulen, etta kyseessa on typo, mutta siita huomauttamisesta ei minusta pitaisi rankaista!), mutta vaikka follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) liittyykin kilpirauhasen toimintaan, siita ei kuitenkaan asian tutkiminen lahde liikkeelle muutakuin lapsettomuustapauksissa.


Tyreotropiini, eli aivolisakkeen tuottama kilpirauhasta stimuloiva hormoni (TSH) on siis se, joka yleisimmin on luupin alla. Ainoastaan n. 5%:ssa kilpirauhasen vajaatoiminnan ollessa kyseessa (tai tarkemmin ottaen: kilpirauhashormonien vajaerityksen ollessa kyseessa), se on koholla.


Nama poisuljetut 5% ovat ns. sentraalista kilpirauhasen vajaatoimintaa, jossa vika ei ole kilpparissa itsessaan, vaan juurikin tuossa TSH:n puutteellisessa erittymisessa. Tama voi johtua mm. aivolisakkeen hyvanlaatuisesta kasvaimesta, l. adenoomasta, joita obduktiossa loytyy joka neljannelta.


Adenoomista aion kirjoitella hiukan lisaa myohemmin, entinen tutkimukseni aihe ja kiinnostus kun se on.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Hong Kong ja matka-asiaa

Saavuin eilen illalla tänne ja tietty, koska lento oli runsaasti myöhässä, koko päivä meni ns. harakoille. Harmittelin sitä aikani, mutta toisaalta  - minä olen lomalla ja miksi stressata moisesta. Ainakaan kun sille ei voi mitään.

Tänään nukuin myöhään ja vain hiukan patikoin ympäristössä. Ei mitään erityistä, yritän vaan taas kerran orientoitua paikallisen logiikkaan. Toinen viimevuonna Barcelonasta ostettu sandaali hajosi totaalisesti, tosin se oli näyttänyt jo merkkejä siihen edellisviikolla Berliinissä, enkä silloin tutkinut sitä paremmin.


Hong Kong ei ole vertikaalinen kaupunki ainoastaan rakennustensa tai maaperänsä puolesta, myös ratikat ovat sitä!

Kävin frappélla McDonaldsilla King's Streetillä. Samalla havainnoin, että Big Mac -indeksi on 25 paikallista taalaa. Mitä se sitten onkaan Suomessa? En tiedä. Toinen hyvä indikaattori on TUC-indeksi, eli näitten keksien hinta eri puolilla maailmaa.

Syy miksi esim. Cokis-indeksi ei ole mahdollinen, on se, että monissa maissa on edelleenkin protektiivista taloutta, eli tuotetaan maan sisällä vastaavia merkkejä, eikä tuoda tai lisensoida ulkomaisia. Ainakin McDonalds VÄITTÄÄ suosivansa paikallisia tuottajia (??!), joten hinnan pitäisi siten korreloida paikallista hintatasoa.

Sitten vielä vedestä: Maissa täälläpäin ON kuuma, mutta silti ei vettä voi automaattisesti tarjota kylmänä pöytään. Ei, vaan se pitää pyytää. Intiassa paikalliset yhteistyökumppanit jopa valittivat siitä, jos vesi tuotiin pöytään hiukankaan kylmänä. ja minä PIDÄN vedestäni jääkaappijäähdytettynä!
Huomenna lisää, aion käydä pikapikaa Macaussa.


Aamiainen Hongkongin lentokentalla lentoa Denpasariin odotellessa. Kroppa ei oikein tieda, onko paiva vai yo...

maanantai 6. kesäkuuta 2011

Bali

Toiseksiviimeinen päivä Balilla. Kaikenkaikkiaan positiivinen kokemus, kunhan pysyy poissa noista massaturismikeskuksista, kuten aussien suosima Kuta. Esim. Sanurissa on paljon paikallista asutusta, ja ihan eri fiilis.

Hinnat ovat edullisia, esim. tunnin balilainen hieronta (joka todellakaan ei ollut mitään sormenpäillä silittelyä) on n. 4 euroa. Kasvohoito (tunnin) saman verran, ja kävin pedikyyrissä hiukan kalliimmassa paikassa, joka oli noin kympin.

Jos ei aamulla uneta hirveästi, aion vielä käydä hieronnassa ennen lähtöä! Tosin olen tietoinen siitä, että tihkun öljyä päätä myöden sen jälkeen.

Kasvissyöjälle ja merenelävistä pitävälle tämä on paratiisi, hindujen ja buddhalaisten kansoittama saari kun tämä on. Liharuokia en suosittele, todellakaan (pihvit ovat hirvittäviä, ja luultavasti trombiinilla kasaan liimattuja).


      Tässä satay-sekoitus, huomaa hieno "pöytägrilli", jossa hehkuva iso hiili banaaninlehden päällä



                                                     Surf & Turf, joka oli todella maukasta!

Viiniäkin täällä (ylläripylläri!) viljelevät, mutta kuten voi olettaa, eivät ne ole kovinkaan juotavia. Rosé on ihan OK, jos sitä saa kylmänä. Bib-viiniä yleensä sekin. Alla Puri Santrianin ystävällinen baarimikko Agung esittelemässä paikallista roséta.



Mielenkiintoisin asia oli täällä käynti kampongissa - traditionaalisessa balilaisessa talossa. Oli mielenkiintoista nähdä, miten se oli samankaltainen kuin kiinalaiset talot, suku asuu samalla tontilla eri "pihoissa", keskellä oleskelupaikka (avoin olohuone) ja kauimmaisessa nurkassa perheen temppeli. Kotieläimet oli sijoitettu periaatteessa alueen toiseen syrjään, asuintilat toiseen. Kotieläinten kanssa oli samalla puolella kaivo, keittiö ja riisivarasto.


                                                          Pihoja pihojen perään.




                                                                  Perhetemppeli


                  
                                                       Oleskelutila keskellä pihoja.




                                                          Kukkotappelu takapihalla



                           Näissä häkeissä elävät kanat takapihalla, kunnes päätyvät ruokapöytään.



                                 Piikkisikoja oletettavasti myös odottamassa pääsyä pataan.



                                  Pari sikaakin makoili keittiön takana ankeissa karsinoissaan.



                                   Riisivarasto ja kaivo kanahäkkien vieressä pihojen perillä.


Kulttuuri on sinänsä sekoitus kiinalaista, malaijilaista, intialaista, ripauksella Tyynenmeren saaria. Olin oikeastaan ihan unohtanut, miten miellyttävää tässä ilmansuunnassa onkaan!

Btw, tulin muuten kahvilaan kirjoittamaan tätä  - ja naapuripöydässä syötiin jättikatkoja valkosipulilla. Piti sitten minunkin niitä tilata. Valitettavasti kuvaan ei voi vangita ihanaa tuoksua!



Huomenna sitten varmaan joku pyörtyy koneessa tähän valkosipulinkatkuun, matka kun jatkuu kohti Hongkongia.

Mutta, ah, on se NIIN hyvää!

lauantai 4. kesäkuuta 2011

Kopi Luwak

Jos suoraan sanotaa, en ole varmaan ikinä maistanut niin hyvää kahvia kun joskus toin Malesiasta. Se oli pikimustaa ja nuppineulanpään kokoisina, kiiltävinä rakeina pussissa. Pussissa myös mainittiin, että se oli paahdettu voin kanssa. Tarkoittiko sitten kahvivoita, en tiedä.

Tänäaamuna maistoin Ubudiin mennessä kupillisen Kopi Luwakia. Maku viipyy vieläkin suussani lounaan, cokiksen ym. jälkeen.

Kopi (=kahvi) Luwak (=paikallinen sivettikissa) on kahvi, jota Indonesiassa tuotetaan vain n. 300 kg vuodessa. Tämä tekee siitä erikoisen makunsa (ja valmistusmenetelmänsä lisäksi) erittäin haluttua ja sitä myötä siis kallista. Nyt ostamani 50 g papuja maksoi noin 30 euroa, tosin kauppa ei liene ihan Balin edullisimpia.

Kahvin valmistusmenetelmästä tekee erikoisen se, että nuo mainitsemani sivetit syövät kahvimarjat, joiden sisällä oleva papu siis "likoaa" ruoansulatusnesteissä, tullen ulosteiden mukana pois ja näistä pavuista siis kahvi tehdään.

Kuulostaa epämiellyttävältä, eikö totta? Maistettuaan kahvia ei kuitenkaan todellakaan ajattele sitä. Ruoansulatusentsyymit antavat nimittäin kahville erikoisen "tervamaisen" rakenteen ja siirappimaisen (treacle, en vertaisi sitä sokerimelassisiirappiin, vaan esim. tummaan palmusiirappiin) maun, joka ei kuitenkaan ole makea, mutta vuoraa suun täyteläisyydellään. Tämä täytyy itse kokea, sitä ei voi kuvailla.

Suuni tuntuu edelleen, näin illan koitteessa siltä vuoratulta. Virvoitusjuomienkin ja paikallisen viinin jälkeen, se edelleenkin putkahtaa pehmeänä esiin. Mutta miksi sen pitäisikään poistua, koska maku oli ainutlaatuinen.

Bali ja uhri rakkaudelle

Syntymäpäiviä sitten vietinkin täällä, eli 50 tuli "lasiin". Ei sinänsä tunnu erityiseltä, se iän rajapyykki siis, siitä kun monet saavat jonkinlaiset kriisin. Tulin vaan hiljakkoin siihen tulokseen, että se on integroitumisen aikaa. Minulle se tarkoittaa sitä, että mietin edelleen sitä, "mikä minusta tulee isona", mutta siinä mielessä, miten voin yhdistää menneen elämäni palaset ja käyttää ne hyödykseni. Sikäli tämä paikkakin  - tosin vahingossa valittu - on sopiva. Yhdistelmä rauhallista elämää ja buddhalaista ja hindulaista filosofiaa. Sopii tilanteeseen.

Täällä näkee siellä täällä maassa pieniä, banaaninlehdestä tms. taiteltuja "koreja", jossa on kukkia, riisiä ja hedelmiä. Nämä ovat päivittäisiä uhreja ihmistenväliselle rakkaudelle, "ihan kuin Valentinen päivänä". Rakkauden sanoman arvostamiseksi. Hieno ajatus, ja ihmiset muistavat laittaa tämän uhrin joka päivä. Kuskilla oli muuten yksi autonsa kojetaulun päällä.

Hieno ajatus meille länsimaisillekin ja hyvä muistaa muinakin päivinä kuin sinä "ystävänpäivänä".