keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Estée Lauder Revitalizing Supreme CC Cream

Minulla olisi odottamassa rivi terveysaiheisia ja ruoka/ravintoaiheisia postauksia, mutta laitetaanpa nyt tämän CC-voiteen arvio nyt tähän väliin vielä.


Mitä lupaa:

Anti-aging ominaisuuden, väriä ja aurinkosuojan (spf 10). Ravitsee ihoa. Ohut koostumus, joka mukautuu jokaiseen ihonväriin. IntuiGen Technology™ auttaa merkitsevästi vähentämään yleisimpiä ihon vanhenemisen merkkejä.

97% naisista kertoi ihonsa näyttävän hehkeämmältä, terveemmältä ja kauniimmalta heti käytön jälkeen.

Tämä oli siis vapaa käännös ko. merkin sivuilta löytyneestä infosta.

Olin hiukan skeptinen kun näin voiteen värisävyn. Jotenkin arvelin heti sen muistuttavan l'Orealin CC-voiteita, joista en pitänyt sitten lainkaan. Vaan kun sitä levitti kasvoille, skeptisyys vaihtui ihmetykseksi. Tämähän toimii enemmän kuin hyvin! Katsokaapa itse kuvat, kyseessä koko ajan sama poski ja kuvat otettu peräperään.

Poski punoittaa aikalailla heti puhdistuksen jälkeen.

Violetihtava voide.

Ohhoh! Mikä ero kun voiteen oli levittänyt!

Hiukan vielä oli punoitusta, koska putsasin kasvot puhdistusliinalla ennen voidetta, mutta tässä vielä hetken päästä otettu kuva samasta poskesta. Jokainen tehkööt omat johtopäätöksensä. Minä tykkään tästä voiteesta! Kerrankin EI tullut hutiostosta!

Punoitus on jo alkanut laantua. Voidetta ei ole kerrostettu missään kuvassa .

Mukavaa vappua kaikille ja vielä ehtii tänään osallistua arvontaan!

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Huono kynsilakanpoistoaina ja kiva lakka

Tänään on ollut kaikenlaista järjesteltävää. Niin lentolippuja kuin opettajaryhmän motivaatioiltaa jne.  Kaikki ei aina sovi kaikille, mutta sen kanssa on elettävä, ottaa vaan joskus päähän valitus ja ruikutus kun on tehnyt kaikkensa sen eteen, että muut olisivat tyytyväisiä. Pitäisi olla enemmän mukana toiminnassa, mutta vaan kun en aina ole edes samassa maassa.

Rutinat sikseen. Ostin eilen uuden kynsilakanputasuspöntön, vaikka vanha Maybellinen vastaavakin on edelleen toimiva ja "hengissä". Kirjoittelin siitä täällä. Samainen purkki aineineen siis käytössä edelleen. Ei ole helppo löytää sen vertaista. Tässä juttu yhteen hutiostokseen, ja alla lisää toisesta.



Ajattelin kokeilla välillä l'Orealin versiota, joka on piirun verran edullisempi. Pehmikkeet tämän purkin sisällä ovat tukevampia (kynsien pyyhkimistä ajatellen) kuin tuossa toisessa hutiostospurkissa. MUTTA: Ei ole ykhtä hyvä putsari kuin Maybellinen, ja purkissa tuntuu olevan vähemmän nestettäkin. En suosittele hukkaamaan rahoja tähän, kesti vaikka kuinka kauan liottaa hilelakka pois kynsistä, Maybellinella homma olisi sujunut nopsemmin.


Samalla kauppareissulla tuli ostettua uusi kynsilakka, vaikka niin vannoin taannoin että niitä on jo ihan tarpeeksi... Max Factorin Max Effect -minilakka se suorastaan huuteli hyllystä ja valloitti kullanhohtoisella pinkin sävyllään nimeltä Sunny Pink. Välillä se näyttää kullankimalteiselta, välillä pinkiltä. Sopii hyvin tähän synkähköön päivään.


maanantai 28. huhtikuuta 2014

"Maanantaikooma"

Tämä päivä on kyllä mennyt tietynlaisessa "koomatilassa". Aamupäivä kampaajalla ja sitten hoitelemassa muutaman asian, jonka jälkeen kasvohoitoon, jossa tehtiin timanttihionta samalla. Alkaa naama näyttää ihmismäisemmältä. Täytyy hankkia korkeampaa suojakerrointa kesäksi, kosmetologi suositteli viittäkymmentä. En kyllä käsitä kuinka tällä lailla voi paahtaa ihonsa varjossa, ei ole ennen käynyt näin huonosti (tai tietty nuorena ei piitannut auringosta sen kummemmin).

Hirveä väsy ollut koko päivän ja tässä voitelinkin ihoani kiireestä kantapäähän kun tuntuu niin kuivalta koivissakin.

Huomasin muuten samalla, että kunnon vartalovoi on jalanpohjiin paljon parempaa kuin monet jalkavoiteina myytävät tuotteet. Tällä kerralla käden ulottuvilla oli DermaV10:n voidepurkki vaniljantuoksuista rasvaa. En ole ennen oikeastaan ajatellutkaan, että vartalovoide voisi riittää kuiviin kantapäihinkin. Itse asiassa ainakin tämä voide päihittää monet jalkavoiteet ihan täysillä.






Olisi pitänyt käydä tänään labrassa, mutta olen ihan tahallani työntänyt sen asian mielestäni pois. Syöpälääkärilläkäynti lähestyy uhkaavasti. Niin, tiedän kyllä, ettei sitä asiaa karkuunkaan pääse, tämä toinenkin syöpälääke aiheuttaa isoja ongelmia. Ei enää ole vaihtoehtoja.


sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Ihonhoitoa

Ostin jo toisen pullollisen Kiehl'sin Midnight Recovery Concentratea, sillä se on yllättävän hyvä ihon rauhoittaja ja pehmentäjä. Lomalla kun ainakin oma ihoni näyttää kärsivän tavalla tai toisella. Lentomatkatkin pelkästään kuivattavat, vaikka sitten kuinka paljon vettä kittaisi.


Toinen hiukan samantapainen, paksumpi ihoöljy löytyy Aasiasta merkiltä nimeltä Tosowoong. Osory Oil Essence.



Tätä öljyä on paljon hypetetty ja ominaisuuksiltaan se muistuttaa emuöljyä siinä mielessä, että tämäkin on luonnollista ja eläinperäistä (jos jokutätä kauhistuu, niin sitä on emuöljykin, ja jos olet käyttänyt Kloranen tuotteita, ei siitä ole pitkäkään aika kun niissä oli vielä minkkiöljyä). Sen sanotaan auttavan arpien parantumiseen/häivyttämiseen, akneen, vaurioituneen ihon korjaamiseen, ihottumiin jne. Eikä sinänsä mikään ihme, sillä se sisältää dermiksen kantasoluja suojaavia pentapeptidejä. Muita aineita, joita sarjassa käytetään, on lueteltu alla.


Osory-sarja voitti muistaakseni jonain takavuonna kosmetiikkainnovaatiopalkinnon Aasiassa, ja siitä luettuani päädyin hankkimaan oman öljyni. Ja hiukan muutakin, mutta siitä tuonnempana. Jokatapauksessa näillä on lomalla ahavoitunut iho korjaantunut ennätysvauhtia. Huomenna vielä loppusilaus kosmetologilla.

VIELÄ ON AIKAA OSALLISTUA ARVONTAAN, JONNE PÄÄSEE TÄSTÄ LINKISTÄ!

Liikuntapäiväkirja - 37 viikkoa takana

Oli oikeastaan hyvä, ettei lomalla tullut käsittämättömästi mässäiltyä eikä myöskään niin kovin paljoa luistettua lihaskuntoliikunnasta. Kyykkyjä ainakin voi tehdä ihan missä tahansa.

Lomalla yleensä käy hiukan tällä tavalla.... ;)

Niinpä pääsiäisen jälkeen pääsi jälleen hyvin kupletin juonesta kiinni. Ajattelin hiukan lisätä aerobista siinäkin mielessä, että neljän viikon päästä on juoksukoitos (jonka kyllä porukkamme saattaa kävellä, mutta silti...). Minun on vaikea kuvitella itseäni juoksemassa  - tai edes harrastamassa juoksemista, mutta niinpä oli vuosi sitten vaikea kuvitella itseään salillakin. Saatika sitten polkemassa kuntopyörää tunnin joka ikinen päivä, eikä tee tiukkaakaan.

Tunti meni ihan köykäisesti per päivä tälläkin viikolla. Kun on ollut viikon poissa niin salillakin on uutta lukemista, joten aika kuluu hiki roiskuen sen pyörän kanssa hyvin. En olisi voinut kuvitellakaan vuosi sitten. Tai vielä puoli vuottakaan sitten!

Lisäksi olen tehnyt runsaasti lihaskuntoliikkeitä  - en ihan ohjelman mukaan, mutta kuitenkin poimien lähinnä sieltä niitä. Ei paha ollenkaan, nyt tuntuu reisissä ja takamuksessa, mutta vielä on huominen aikaa lihasten levätä. Myös ehkä maanantai, sillä minulla on hiukan asioita toimiteltavana, enkä usko ihan viiden aikaan aamulla salille pääseväni. Tai olisin ainakin todella hämmästynyt jos näin kävisi.

Allä hyvä lihaskuntoliike, jota voi tehdä vaikkapa kun makaa sohvalla TV:tä katselemassa (tosin tukevampi alusta on parempi, mutta sujuu hyvin sohvallakin). Ei ole väliä miten isoa ympyrää päällimmäisellä jalalla tekee, kunhan tekee. Saavat takamuslihakset kyytiä ja ajan mittaan kohentuvat!




lauantai 26. huhtikuuta 2014

Geelikynnet lakalla

Minäkin suosin joskus rakennekynsiä, joiden geelipinta säilyi kiiltävänä pitkään. Pidemmän päälle oma kynsi ei kuitenkaan pitänyt niistä, ja matkojen ja muiden kiireiden takia huoltokaan ei aina onnistunut ajoissa. Nykyään käytän Sensationailsia, joiden laitto ja poistaminen ite on aika näppärää, eikä vaadi suuria ponnisteluja.  Sensationailsista lisää aiemmissa postauksissa täällä ja täällä. Ainakin lomalla, kun ei ehdi puljata jatkuvasti kynsiensä kanssa, tuo on ihan loistava ratkaisu.

Mutta nyt olen huomannut, että monilla sarjoilla alkaa olla geelimäisen näköisiä kynsilakkoja. Kikon lakat huomasin jo viime syksynä. Lumenelta näkyy tulleen myös geelilakkausta imitoivia lakkoja, ja sitten huomasin, että eräs korealaisista suosikkivalmistajistani, The Face Shop, toi markkinoille myös omansa.



Herkullisia värejä. Hankin tuon lohenpunaisen näin ensialkuun, sillä silti minua hiukan epäilyttää niiden kiillon kesto ilman montaa kerrosta päällyslakkaa.

Kikonkaan lakka ei kestänyt kynsissä hyvin, siksi en ole siitä postaillut. Lumenea en aio edes ostaa, sillä tiedän, että ne lakat eivät kynsissäni pysy, vaan lakkausta pitää olla koko ajan korjaamassa.

The Face Shopin edullisia lakkoja myy mm. Roseroseshop (ja ei, en saa mitään hyötyä mainostamisesta). Siellä on näköjään muutenkin alennusmyyntejä nyt (huomatkaa, että kauppa on myös tukkuri, joten tsekatkaa kappalemäärät!) ja postimaksut ovat aika edulliset.

Kesälomareissuja odotellessa

Varmaan te kaikki lukijani odotatte kesälomia ja mahdollisia reissuja innolla. Kesälomareissuja voi olla monenlaisia, jotkut lähtevät luontoon telttailemaan ja toiset ehkä taas jonnekin rantalomalle. Poimin tähän muutamia juttuja, jotka voivat helpottaa lomareissua joissain tilanteissa. Kuvien teksteissä on linkit tuotetietoihin.

iHerbistä saa "bideen pullossa", eli Indigo Wild'in tuote nimeltä Zum Bum (Bidet in a bottle), jota voi suihkauttaa vessapaperiin ja  suorittaa sillä intiimialueen pesun näppärästi. Sisältää glyseriiniä ja taikapähkinää ja on miedosti hajustettu eteerisillä öljyillä. Tuoksu haihtuu nopeasti.

Crystal Essence -nimen alta löytyy erilaisia yksittäispakattuja mineraalideodoranttipyyhkeitä. Tässä esimerkkinä kamomilla & vihreä tee -versio. Käteviä vaikka käsilaukussa. Ei parabeeneja eikä paljon muitakaan haitallisia aineita.

Kesällä hyttyset sun muut ötökät kiusaavat, ja tämän Badgerin puikon olen todennut hyväksi niitä vastaan (kunhan vaan sitä muistaa laittaa....). 100% luonnollisia aineita!

Jos nyt ötökkä sattuisi pistämään, löytyy siihenkin apu.
Dr.Bronnerin monitoimisaippuoista olen kirjoitellut aiemminkin. Ne ovat monen julkkisten suosimia kauneussaippuoita, mutta niillä voi tehdä muutakin. Mm. astioiden, pintojen, pyykin, hiusten ja jopa hampaiden pesu sujuu samalla aineella. Valittavana on pienempiäkin pullokokoja ja tuoksutonta & eri tuoksutettuja valmisteita.

Viisas valitsee luonnollisen, mekaanisen aurinkosuojan ilman turhia kemikaaleja.


Todellinen reppureissaaja hankkii kaikki samassa paketissa. Se sisältää käsidesin, hyttysvoidetta, aurinkosuojaa,  kipua lievittävää geeliä, ihoa rauhoittavaa geeliä ja suojaavaa monitoimivoidetta.


Viisas hankkii muovisten kertakäyttölautasten sijasta kompostoitavia. Nämä on tehty vehnänkorsista.

Non-GMO maissitärkkelyksestä ja talkista tehdyt haarukat, veitset ja lusikat saa samassa pakkauksessa.

torstai 24. huhtikuuta 2014

Voihan vihveli! (kestopigmentoinnista ja auringosta)

Kävin eilen vahvistuttamassa nuo kestopigmentoinnin rajat huulissa. Kulmat tarvitsivat vain hiukan korjaamista, niissä tosin oli jo neljä vuotta sitten tehdyn kestopigmentoinnin jäljeltä hiukan väriä ennestään.

Au naturel loman jälkeen.

Kosmetologini päivitteli hiukan sitä, kuinka olin päästänyt itseni paahtumaan auringossa. Omasta mielestäni olin istuskellut pääasiassa varjossa ja käyttänyt korkeaa suojakerrointa.

Noh, siis tiedänhän minä, ettei noita pigmentointeja saa paahtaa, mutta olisi sitten varmaan pitänyt laittaa laastari tai paksu kerros sinkkipastaa huulille? Kulmakarvat eivät olleet niin kärsineet.

Minulla oli mukana suurisuojakertoimista BB-voidetta ja meikkaamattomana kulkemista varten Sisleyn aurinkopuikko, spf 30. Vaan eipä se näemmä riittänyt. Kesäksi sitten vaan sinkkipastaa, ilmeisesti?





Olen kuitenkin loppujenlopuksi tykännyt muuten tuosta aurinkosuojapuikosta, joka on vedenkestävä, hiukan sävytetty ja herkälle iholle tarkoitettu. Ei vaan tosin ole ihan halvimmasta päästä, mutta kätevä. Öljyttömänä se myös pysyy hyvin sekaiholla, siinä kun monet muut voiteet karkaavat ihohuokosiin ja juonteisiin, tai sitten vaan katoavat naamasta jonnekin. Luulin ensin, että se ei pysy hyvin, mutta vika taisi ollakin siinä, että suojakerroin 20 ei ollutkaan riittävä, vaan esim. nenä suorastaan kärähti, kuten aiemmin mainitsin.

Seuraavan kerran sitten varmaan pitää olla suojakerroin 50 tjsp. Mietin sitäkin, miten nyt rusketuinkin näin hyvin...johtuuko porkkanapitoisesta dieetistä vai siitä, että olen syönyt hyvin paljon vihreitä lehtivihanneksia ja astaksantiinipitoisia kalaöljykapseleita. Hmm.

Älkää siis polttako itseänne karrelle, vaikkei teillä olisikaan pigmentointeja! Minullakin iho kuivui niin, että kosmetologikin sitä hiukan kauhisteli, joten maanantaina on vuorossa kasvohoito (ja kampaaja, tukkakin tuntuu hiukan paahtuneen).

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Mustat silmänaluset?

Eri tilanteisiin sopivat hiukan erilaiset ratkaisut tähän ongelmaan. Tässä on yksi puuterimainen, joka mielestäni pelittää aika hyvin. Toisin kuin monet muut puuterimaiset ratkaisut, tämä ei ole kellertävä vaan hennon punertava, joten se sopii vaaleimmallekin ihonsävyille. Hintakaan ei kaada budjettia.

Kyseessä on siis Laura Gellerin Wonder Wand Eye Brightener.

Pakkauksesta en muuten sanoisi yhtään mitään, ellei se olisi suhteellisen kätevä. Tässä näkymä kun korkki on poistettu.

 Itse tuote on jauhemaisessa muodossa ja levitin on sellainen tavallinen, vaahtomuovipäinen. Toisesta päästä saa hyvän otteen.  
Jauhetta, joka levittyy hyvin, eikä paakkuunnu juonteisiin.
Minulla oli aikoinaan suuri epäluulo sitä kohtaan, kannattaako jauhemaista ainetta laittaa kasvojen silmien alle, sillä olin ihan varma, että se menisi juonteisiin. Joskus aikoinaan New Yorkissa Macy's-tavaratalon kosmetiikkamyyjä kumosi tämän ajatuksen myydessään minulle vastikään ilmestyneen Bare Mineralsin vastaavan tuotteen. Kuten se, niin tämäkin toimii ihan hyvin. Sävy on loistava vaikka kalpealla talvi-iholla, mutta sulautuu päivettyneeseenkin ihoon hyvin.

Aiemmassa kuvassa näkyvässä peukalonkynnessä on muuten Skin Foodin maitokahvinvärinen lakka. Nämä lakat ovat aika kestäviä (no, jos vertaa esim. Essien lakkoihin) ja pidän niistä kovin.

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Myrkytöntä elämää - omatekoiset puhdistusaineet (osa 1)

Luin juuri kirjan, jossa pari asiantuntijaa totesi syöpien olevan suurelta osalta erilaisten haitallisten kemikaalien aiheuttamaa. Vääränlainen ruokavalio tekee asian vieläkin pahemmaksi. Kirjoittelen tästä lisää kunhan ehdin, minulla on nimittäin toinenkin aihetta sivuava kirja kesken.



Olen aiemmin kirjoitellut ympäristön myrkyistä esim. täällä ja täällä. Niitähän on niin joka paikassa, ja niille altistuminen altistaa myös syöville.

Kodin puhdistusaineet ovat yksi riskitekijä, vaikkei niitä ihan ensimmäisenä ajattelisikaan. Kuitenkin niistäkin joutuu kaikenlaista hengitysteihin ja ihon kautta elimistöön ja kukapa sitä ylläolevan kuvan osoittamalla tavalla siivotessaan suojautuisi.

Pesuaineita voi tosin tehdä itsekin. Taannoin jo esittelin, miten tavallista ruokasoodaa voi käyttää puhdistukseen (juttu on täällä, ja silti kannattaa varoa hengittelemästä partikkeleita keuhkoihinsa). Tässä tulee lisää ohjeita, joiden aineksetkin tulevat itse asiassa pidemmän päälle halvemmaksi kuin jos ostaisi kaupasta vastaavia.


Pintapuhdistusaine (suihkupulloon)

5 dl tislattua valkoviinietikkaa
5 dl vettä
muutama tippa tea tree -öljyä (eteerinen teepuuöljy)
muutama tippa haluamaasi eteeristä öljyä (esim. laventeli) hajusteeksi

Sekoita aineet, laita suihkepulloon ja käytä kodin pintojen (esim. keittiön työtasot, kaapit, jääkaapin hyllyt ja lokerot, sälekaihtimet, maalatut seinät yms.) puhdistamiseen. Teepuuöljy toimii antimikrobisesti, eikä tätä pesuainetta tarvitse huuhdella pois, senkun vaan suihkuttaa ja pyyhkii liat pois.

Jos tarvitaan hankausainetta pinttyneempiin likatahroihin, tässä hyvä ohje siihenkin.


Yrttinen hankausaine

1 dl leivinsoodaa
1 dl kastiliansaippuaa (juoksevaa, castille soap, esim. Dr. Bronner tai ), joka voi olla hajustettua tai hajustamatonta
15 tippaa antibakteerista eteeristä öljyä, kuten salvia tai rosmariini
(1 rkl glyseriiniä)

Sekoita aineet tahnaksi. Ellet aio käyttää koko annosta kerralla, lisää joukkoon glyseriini ja sulje seos tiiviiseen lasipurkkiin. Glyseriini pitää seoksen pehmeänä. Glyseriiniä saa esim. täältä. iHerb myy myös eteerisiä öljyjä edullisesti.


sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Lämmin halloumisalaatti ja johanneksenleipäpuuta jälkkäriksi

Maustetussa oliiviöljyssä paistettu munakoiso pilkottuna, pari valkosipulinkynttä ja tomaatteja. ja proteiinin lähteenä käytetty samassa öljyssä paistettua halloumia. Munakoiso-timaattiseos maustettu ripauksella rouhaistua mustapippuria ja pikkuisen suolaa, jonka kanssa on oltava varovainen, sillä halloumi itsessään on aika suolaista.

Oliiviöljy oli maustettu laittamalla pulloon rosmariininoksa, punainen chilipalko ja valkosipulinkynsi halkaistuna.

Tähän kannattaa käyttää paljon tomaatteja, jotka antavat hiukan kirpeyttä! Se sopii myös tarjota sitruunanlohkon kanssa, joka antaa potkua päälle puristettuna.



Jälkkäriksi voi nakertaa pari luonnollista karkkia, eli karobin (carob, johanneksenleipäpuu) palkoa, joiden ravintoainepitoisuus on hyvä, samoin kuin kuitua siinä on paljon. Karobiahan käytetään paljon suklaan korvikkeena, sillä siinä ei ole teobromiinia (joka on oikeastaan myrkky ja eläimille vaarallinen aine) eikä se ole niin rasvainen kuin kaakaopapu. Sitä tehtyä jauhoa käytetään myös hyydyttämisaineena mm. jogurteissa.



Kannattaa puraista aina pieni siivu kerrallaan ja poistaa siemenet, jotk ovat niin kovia, että voivat rikkoa hampaan niitä puraistessa. Siemenistä voi kasvatella uusia johanneksenleipäpuita ja pieni hauska tieto on se, että sen siemen painaa yhden karaatin.



Johanneksenleipäpuun palkoja kannattaa säilyttää ilmavasti esim. paperipussissa, jossa ne kestävät hyvinä monta kuukautta.


Biotherm Skin Vivo Uniformity -voide

Jösses, mikä yö! Eilen tuli kitattua vuoroin cokista ja vuoroin kahvia niin, että kotiin tullessa oli hiukan väpättävä olo, eikä unikaan tullut silmiin ennenkuin aamulla. Kofeiinin yliannostus.

Luin reissussa Kissiksen blogista suitsutusta tästä CC-voiteesta, ja kun eilen tiirailin naamaani, joka oli auringossa ahavoitunut ja kamalan näköinen, tuli vaan mieleen, että jotakin sille pitäisi tehdä.

Taxfreessä sitten olin jo täysin unohtanut tuossa postauksessa mainitun voiteen nimen, muistin vain, että se oli Biothermin. No, ystävällinen myyjä möi minulle tuon CC-voiteen sijaan Skin Vivo -sarjan voiteen nimeltä Uniformity. Täytyy sanoa, että heti kertalaakista naama näytti varsin tasaväriseltä, vaikkei tuossa voiteessa väriä olekaan.




Mitä lupaa (ote Sokoksen nettikaupan sivuilta):

Anti-ageing hoito, joka auttaa häivyttämään pigmenttimuutoksia ja ihonsävyn epätasaisuutta. Biotherm hoitovoiteessa yhdistyvät viisi toisiaan täydentävää aktiiviainesosaa, (Puhdas Thermal Plankton-uute, Reversol SV- kasviuute ja vitamiinit) jotka häivyttävät ihon sävyn epätasaisuuksia. Ainutlaatuinen aurinkosuojateknologia myös ennaltaehkäisee uusien pigmenttimuutosten ja sävyvirheiden syntyä. Näkyvät tulokset: Maksaläiskät vaalenevat, punaisuus vähenee, samea ihonsävy kirkastuu, ihon pinta silottuu ja ihon kimmoisuus lisääntyy. Tuoteinfo: Aamuisin puhdistetulle iholle.



Purkki on hiukan kuin pääsiäismuna, hopeanvärinen ja sileä. En yleensä kommentoi purkkeja, mutta jos tätä käsittelee hiukan kostein tai voiteisin käsin, luulen, että se saattaa livetä käsistä ja sille käy kuin LilleriLallerille lorussa.

Voide itsessään tuntuu hyvältä ja jos se tehoaa jo yhdestä kertaa näin hyvin, niin odotukset pitkäaikaisesta käytöstä ovat korkealla.

Sokos näkyy myyvän tätä normaalille ja sekaiholle tarkoitettua voidetta hintaan 80,50 euroa, minä maksoin taxfreessä siitä 57,00 euroa. Stawberrynet näkyy veloittavan 66 euroa.

Voiteessa on UVA/UVB -suoja (apf 15) ja se on kevyesti hajustettu orvokilla, jasmiinilla ja vaniljalla.



lauantai 19. huhtikuuta 2014

Kotimatkalla

Ah, kahdelta aamuyöllä nouto hotellista, lento lähti hiukan yli viisi aamulla ja koukattiin taas Antalyan (vai Alanyan?) kautta.Sieltä lento Tallinnaan ja oi ihanuutta, täällä sitten laatuaikaa klo 21 saakka.

Hotellilta Kyproksella.


Rähjäinen olo jo tässä vaiheessa. Btw, eilisestä luottokorttiongelmasta johtuen on kyllä onni, että on monta luottokorttia mukana, mutta kun yksi niistä on Diners ja toisessa Handelsbankin tunnistuspalvelu  - eikä tietenkään tunnuslukuja mukana, niin homma menee hiukan hankalaksi jos pitää lentokentällä tsekata itsensä sisään toiselle lentofirmalle ja maksaa sillä ainoalla toimivalla netissä matkalaukku.

Eikä siitäkään muuten vielä mitään, mutta kun täällä Tallinnan kentällä ei ole kuin sellainen kökkö "pystynetti" (ei siis normaalia kioskimallista tsekkauspistettä), ja sen käyttö on todella hankalaa.

No ei onnistunut ei, mutta sitten vasta hoksasin, että onhan täälläkin nykyään wifi. Omaa läppistä käyttämällä onnistui ja ehdin josillä välin käteisautomatista tsekata, että siellä on rahaa. No ONHAN siellä, ei onneksi kukaan ole käynyt tiliä tyhjentämässä. Höh.

Nyt sitten kai kaupungille ja nälkäkin kurnii suolissa. Air Balticin tiskillä ei muuten tiedetty, että tarvitaanko printattua boardaria vai ei. Seuraava hermari onkin sitten varmaan baggage dropilla, jossa ei sitten kelpaakaan kännystä näytetty tiketti. Tai sitten kännystä menee vaikka akku.

***

Noniin, ei hätää, sain printit ihan ilmaiseksi, pääätin olla lähtemättä kaupungille ja istun täällä businessloungessa katselemassa telkku.com'iin nauhoitettuja ohjelmia. Mihinpä tässä kiirettä... Ihan vaan tiedoksi, jos Tallinnan lentokentällä muuten joskus joudutte viipymään, niin tuossa ihan ulko-oven vieressä olevasta Welcome-kaffilasta sa muuten todella hyviä puilla lämmitettävässä kiviarinauunissa paistettuja pizzoja. Muukin tarjonta näytti oikein hyvältä.



Laitoin muuten Facebookiin kuvan tuosta katukoirajutusta. Hauska juttu oli myös se, että hotellissa oli flyeri paikallisesta animal rescuesta, ja siinä myös mainittiin, että jos lähtee lenkille niin sieltä voi hakea nelijalkaisen lenkkeilykaverin mukaan. Facebookissa olikin muutama heti uumoilemassa, että joku niistä koissuista lähtisi sieltä mukaan.  No kivahan se olisi ollut ottaa ne kaikki, mutta niiden sijasta hotellin filippiiniläinen työntekijä alkoi kovasti tehdä parempaa tuttavuutta eilisiltana, halusi minun yhteystietoni ja kuulusteli, millaisista miehistä pidän.

Karkasin pakkaamaan, sillä siinä nyt olisi mennyt kotirintamalla asiat täysin sekaisin, jos tällainen kaksijalkainen "tuliainen" yhtäkkiä pöllähtäisi kotiovelle soittelemaan ovikelloa.

Muuten hotellissa oli erittäin kivaa ja huumorintajuista äijäporukkaa pitämässä huolta päivittäisten asioiden sujumisesta. Se oli tuollainen pieni, vain 18 huoneen boutiquehotelli. Voisin vaikka itse pöllähtää sinne uudelleenkin.


perjantai 18. huhtikuuta 2014

Kaikki hyvä loppuu aikanaan

Viimeinen ilta täällä. Tai oikeastaan se vimppa ilta menikin jo, mutta sain lentoni vaihdettua aika monimutkaiseen koreografiaan täältä Turkkiin, sitten Tallinnaan ja sieltä Riikaan ja sieltä Turkuun. Paljon ällöä kentillä istumista, mutta käyhän se niinkin. Sainpa hiukan lisää aikaa täällä viettää ihan ilman lisäkorvauksia.



Tänään iski pieni paniikki kun mikään kolmesta mukana olevasta luottokortistani ei toiminut. Dinersiä en ihmetellyt, sillä kortti on suljettu aina hyvin nopsaan, jos sitä on vinguteltu ympäri maailmaa lyhyen ajan sisällä. Tällöin kyllä saattavat soittaa, että onko kortti varastettu. Nyt on puhelin ollut viikon kiinni, joten en tiedä, onko sieltä yritetty soitella.

Mukana olevat kaksi muuta luottokorttia eivät toimineet nekään täällä hotellissa, joten säikähdin jo joutuvani tiskaamaan laskuni vastineeksi seuraavan viikon :)  Hehheh. Pankkiautomaatteja täällä ei ole hyvinkään tiuhaan, joten kävelyetäisyydellä ei ollut yhtäkään, ja minun bussien käyttötaitoni kyllä tunnetaan.... Eilenkin tulin taksilla Kyreniasta, koska kadotin bussin. Höh.

Olisin varmaan kadonnut itse sillä pankkiautomaatinetsintäreissulla, ellei ystävällinen hotellin työntekijä loppujen lopuksi tuli tuomaan minut sinne automaatille omalla autollaan. No toimivathan nekortit, eli vika ilmeisimmin oli hotellin omassa korttimaksulaitteessa.

Koirakavereita riitti tienpielessä. Tämä yksi retkotti lopulta sylissä rapsuteltavana revittyä leikkisästi mekkoni helmaa ja perhoshihoja. Lopulta niitä pyöri ympärillä niin monta, että katsoin parhaimmaksi häippäistä paikalta, sillä leikki kävi jo aika raisuksi ja kaikkia olisi pitänyt rapsutella ja pitää sylissä.

Hiukan toisenlaista (juttu)seuraa, yliopisto-opiskelijoita Nigeriasta.


Kyrenian satama ja vanha venetsialainen linnoitus.

Loma-selfie au naturel ;)ti

torstai 17. huhtikuuta 2014

Liikuntapäiväkirja - 36 viikkoa takana

Hiukan heikko viikko. Tosin välillä pitää hellittääkin. Viikon jumppa on ollut lähinnä takamuksen kohentamista painovoimaa vastaan. Tässä yksi hyvä liike.


olen huomannut, että yleisimmin jaksetaan kohottaa kestävyyttä (juoksu) tai esimerkiksi käsivarsia (hauiskännöt), mutta takareidet ja takamus jäävät huomiotta.

OK, kyykyt eivät ole miellyttäviä, mutta tekevät tehtävänsä. Täällä on muuten paljon brittinaisia, joiden nousu bussiin näyttää todella epätoivoiselta. Syy varmaankin pääasiassa kehnoissa perslihaksissa. Ongelma, joka tulee tässä vastaan on liikuntakyvyn huononeminen/menetys vanhetessa.

Kuka siitä haluaisi luopua? Sanotaan, että "aina menee jompikumpi pää ensin", mutta tarvitseeko niistä kummastakaan luopua?



"If it swims, we have it!"


Paikallisen kalakaupan ovessa oli tämä lause. Kuulosta hyvältä. Pääsiäisen ruokalista näyttää sitten kuitenkin olevan halloumia ja paikallisia herkkuja.
Carob-palkoja.

Kolokos. Tästä ei paljoa löytynyt netistä tietoa noinnkiinkuin äkkiä hakemalla. paikallinen kokki kuitenkin selitti, että se kuoritaan ja pilkotaan pieneksi ja paistetaan oliiviöljyssä, valkosipulissa ja tomaatin plus kananpalojen kanssa. Btw, tämä on taaro tai taro.




Carob-puun paloista tehtyä melassia.
Aprikooseja (enpä olisi arvannut...).

Sucuk, ei, nyt ei olla Tampereella, vaan tämä on tehty hedelmistä. On todella hyvää.

Valkosipuli-chilioliiviöljyä.

Halloumia sitten syödään koko pääsiäinen! Herkullistahan se on!


Turkkilaisia karkkeja nuo kirjavat ja pistaaseja oikealla. Valitettava heikkouteni nämäpistaasit. varsinkin jos ne paahtaa kuivalla pannulla arabialaisittain ja puristaa hiukan sitruunamehua päälle.

Taikinantapaista herkkua. Luulin ensin hedelmänahaksi, mutta ei se sitä ollutkaan. 

Hyvää kuitenkin. Joskus ostin Kanadassa ollessani  Inniskillinin jääviinitilalta hedelmänahkoja, jotka oikeasti olivat siis kuivatuista hedelmistä tai siis niiden soseesta tehtyjä levyjä. 
Ei täällä ainakaan laihtumaan pääse :)

Lomanaama täysin au naturel.