maanantai 24. helmikuuta 2020

Taideiltapäiväteetä Merrion-hotellissa

Sunnuntaina iltapäiväteen paikaksi valikoitui perinteikäs ja upea The Merrion, joka lienee paikkakunnan hienoimpia hotelleja. Paikka on tässä aika lähellä Upper Merrion -kadulla, ja se koostuu neljän talon muodostamasta blokista, jotka rakennutti Charles Monck, ensimmäinen Monckin varakreivi. Näistä yrjönaikaisista kauniista taloista yhden, numero 24:n omistaa puoliksi irlantilainen liikemies ja filantrooppi Lochlann Quinn, ja yhdessä rakennuksista toimii omana yrityksenään Dublinin ainoa kahden Michelin-tähden ravintola Patrick Guilbaud.










Hotellissa on aika mittava taidekokoelma, ja iltapäiväteen idea pyöriikin sen ympärillä. Kiva juttu oli myös teen ohella asiakkaille jaettava taidekatalogi, joka esittelee taideteostan tekijät ja tietysti myös teokset. Kauniisti kuvitetun kirjasen saa mukaansa.






Kuten huomaatte, perinteinen Battenberg-kakku on saanut inspiraationa allaolevasta maalauksesta, joka löytyy hotellin käytävältä. 

Sean Scully: Red and Black Stripes.
Clotted creamia, vadelmahilloa ja lemon curdia.



Nämä olivat vasta alkuruoat... Toinen kierros koostui kolmesta pastry chefin valitsemasta leivoksesta. Itse leivoslista oli aika huikea ja jokainen leivos oli jonkin taulun inspiroima.


Taulujen kuvat olivat myös pöydällä tullessani. Minulle osuivat Green Apple Macaroon, Rosewater & Orange Mousse on a White Chocolate Feuilletine ja Chocolate Trinity. Tässä taulut kuvina.





Tässä vielä kaksi noista tauluista "livenä", kolmannen unohdin siinä teen päälle kierrellessäni ja taiteesta nauttiessani kuvata.

John Doherty: The Old Fox, Mount Charles, Co. Donegal 1997

Pauline Bewick: Path Mo'Orea.
Teevalikoima oli myös varsin vaikuttava. Jos halusi, sai jokaisen kupillisen erilaista teetä tai yrttihauduketta. Täällä myös teet laitettiin irtoteestä, ei sii smitään pussiteetä ollut tarjolla!


Eikä tässä ollut edes koko teevalikoima. Maistelin monta teetä, joita ei tällä listalla edes ole.



Koko lysti oli shampanjalasillisen kanssa (HENRIOT BRUT NV) 67,50 EUR ja ilman shampanjaa 55 EUR. Kaupan päälle tuli taide-elämyksiä. Ekan lasin shampanjaa sai siis alennuksella, toinen maksoikin sitten muistaakseni n. 23 EUR.




Nautiskelin siinä sen verran vielä pianonsoitosta ja taiteesta, että tilasin pannun veriappelsiinilla maustettua rooibosta ja pari kylmää teepohjaista drinksua ennen kotiinlähtöä.

Ruoka oli hyvää, ja sitä jäi vielä kotiinvietäväksikin, nätisti pakattuna.

perjantai 21. helmikuuta 2020

Edullinen kosmetiikkamerkki

Suomeenkin voisi tulla enemmän edullisia kosmetiikkamerkkejä. Nythän kärkisijaa pitelevät Essence, Catrice ja Flormar, varmaan sijaa olisi useammallekin. Manhattanista olen kirjoitellut ennenkin täällä.

Ostin Saksasta pari peitevoidetta muutamalla eurolla. Tässä hiukan arviota niistä.





Kuvissa on kaksi sävyä Manhattan Powder Mat Camouflage -peitevoidetta. Sävyt ovat vaaleammasta tummampaan 090 Very Fair ja 200 Light, molemmat kuvattuina vaaleankalpean ranteeni sisäpuolella. Ostin kaksi sävyä, koska kasvoille usein tarvitaan jopa samaan meikkiinkin kahta eri sävyistä peitevoidetta.

Kuten nimi sanookin, voiteet tuottavat samettimaisen matan pinnan, mistä plussaa. Molemmat uppoavat hyvin ihoon, ja levittyvät hyvin, joskaan kuvassa en ole niitä häivyttänyt samalla tavalla, kuin ne kasvoilla häyvyttäisin. Pigmentti on loistava.


Ulkomailla käydessä kannattaa siis pitää silmät auki tämän merkin varalta! Näitä löytää ainakin Müllerin kemppareista Saksasta, hyvin mahdollisesti myös monesta muusta paikasta.

keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Iltapäiväteellä Dún Laoghairessa

Dún Laoghaire, eli Dunleary, on kiva pikkukaupunki Dublinista etelään päin. Hiukan kuin paikallinen "Naantali". Siellä on satama, ja isohko venesatama, ja upeita vanhoja asuinrakennuksia, paljon pieniä kauppoja, pubeja ja baareja. Kaupunki on osa Dublinia.

Täällä sunnuntain iltapäiväteepaikaksi valikoitui perinteikäs hotelli Royal Marine. Hotelli on ihan keskustassa kauppakeskuksen takana ja bussireittien varrella, pienen kävelymatkan päässä Dart-junan asemalta. Varmaan ihan varteenotettava majapaikka Dublinin-kävijöille. Ei netistä katsoen ole kovin hintava, ja siinä on sellaista vanhan maailman tuntua. Paikka on rauhallinen, vaikka se ihan pääkadulla sijaitseekin.














Iltapäivätee oli kohtuullisen hintainen: ilman proseccoa alta 24 euroa. Tarjolla oli isohko pannullinen teetä, kolmiomaisia kylmäsavulohileipiä, sormileipiä (kurkkua toisissa, paahtopaistia ja piparjuurimajoneesia sekä silputtuja herneenversoja toisissa. Iso ja kuohkea teeleipä ja makeita leivonnaisia, joista yksi oli muffinssi muhkealla kuorrutteella. Tarjottimen ylätasolla oli red velvet cake, sitruunatarteletti tuoreilla marjoilla ja suklainen suolakaramellileivos. Teeleivän kera oli clotted creamia ja mustaviinimarjahilloa.

Prosecco oli kylmää, kuten kuuluu ollakin, ja paikka näköjään suosittu, joten oli hyvä, että varasin!