keskiviikko 13. toukokuuta 2026

Wild and free & muuta

Viimeiset viikot ovat kyllä olleet varsinaista oivallusten ja inspiraation aikaa – ja olen nauttinut vapaudestani tehdä, mitä haluan. Menneisyys on menneisyyttä ja katse on tulevaisuuteen.

Kauanpa se kestikin tajuta tämä.

Enhän minä ole sidottu edes tänne Turkuun, vaikka omistusasuntoni täällä sijaitseekin. Työtkin siirtyvät mukanani vaikka minne. 

Tosin kaikenmaailman headhunterit soittelevat viikoittain, viime viikolla tarjoiltiin 12 kk:n sopimusta Barcelonaan (mikähän farmafirma mahtoikaan sitten olla, onhan niitä siellä paljon). Kerroin, että ei kiinnosta.

Photo by Ralitsa Andreeva on Unsplash

Eilen sattui omituinen juttu. Meillä oli taloyhtiön vuosikokous, johon en ole osallistunut noin kahteenkymmeneen vuoteen. Tämä on ns. kovan rahan talo, eli asukkaat ovat pääsääntöisesti pitkäaikaisia osakkeenomistajia, jotka tunnen. Eilen siellä sitten oli pitkä ja raamikas mieshenkilö, joka oli minulle ihan outo ja kiinnitti katseeni jo ulkomuodollaan. Hän kommentoi kovin läpikäytävää toimintakertomusta ja kommentit olivatkin todella älykkäitä.

Jossain vaiheessa hän vertasi erästä suomalaista systeemiä sveitsiläiseen ja kommentoi asuneensa aiemmin Baselissa. Pakkohan se oli häntä sitten kokouksen jälkeen jututtaa ja paljon juttua riittikin.

Olemme olleet siis Baselissa samoihin aikoihin, asuneet samoilla hollilla vanhassa kaupungissa ja silti emme törmänneet. Luulin ihan, että kaikki Baselin suomalaiset olisivat tunteneet toisensa, varsinkin, kun kaikki yleensä osallistuivat kuukausittaisen drinksuiltaan vanhan kasarmin Kabar-baarissa.

Tosin en minäkään siellä aina ollut, mutta kyllähän tuo mies olisi mieleen jäänyt, jos olisimme jo siellä törmänneet.

Liikuskelin Baselissa aika paljon brittipiireissä ja olihan meillä "Baselin Marttakerhokin". Tämä oli siis naisten epävirallinen humputteluklubi, joka syntyi siitä, kun eräs suomalainen, ahkerasti näissä Kabarin sitseissä käynyt mieshenkilö oli niin "rasittava" humalassa. Päätimme kokoontua erikseen naisporukalla aina silloin tällöin.

Mutta se Baselista. Kiva kaupunki, ja sinne olisin mielelläni jäänyt, ellei sopimukseni olisi loppunut ja firman pipeline ehtynyt, jolloin aika monta vakkariakin sai lähteä firmasta.

Meidän taloyhtiömme takapiha, ei tosin ole ihan tänään otettu kuva. Kirkko on sijainnut A-päädyn alla osaksi. Tässä voisi kukkaketo näyttää kivalta. Tosin väliaikainen ratkaisuhan se tulee olemaan.

Mitä tulee taloyhtiön touhuihin, arkeologiset kaivaukset takapihallamme jatkuvat. Kerroinhan, että meillä on oma, ikivanha hautausmaa siellä ja jonkun 1600-luvun kirkon jäännökset? Kesäksi tehdään ilmeisesti jotakin maisemointia ja ehkä saadaan takapihalle kukkaketo. Onhan se nyt jätetty aika karmeaan kuntoon,  kuten kuvasta näkyy.

Kävin äsken labrassa. TYKSissä on tällainen, parkkihallissa sijaitseva käytännöllinen drive-in -näytteenottopaikka, jossa ilmaiset parkkiruudut. Todella käytännöllinen, joskin tänne pitää mennä sisään, kun entinen tällainen sijaitsi toisessa parkkihallissa ja siihen voi ahaa ihan viereen ja vain ojentaa käsivartensa näytteenottoa varten ulos ikkunasta. Todella hieno systeemi.

Mutta tämä nyt oli hiukan tällainen sillisalaattipostaus. Hain tänään automaatista Stylevanan tilauksen, ja ehkä käydään se läpi huomenna postauksen muodossa. Tänään täällä päässä on ollut draamaa kerrakseen, joten jätän tämän nyt sitten vaan tähän ja toivottelen kaikille mukavaa iltaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!