torstai 29. maaliskuuta 2012

Ecotools

Nakojaan sitten ainakin Sokos on alkanut myyda Ecotoolsin meikkisuteja. Hinta on kylla aika suolainen verrattuna iHerbin vastaaviin.

Oikeasti, ne ovat hyvia tuotteita, ekologisuus huomioonottaen!

(kuva seuraa)

Hiuspuutereista

Kavin viime viikolla uudella kampaajalla, ja sain hiukan valistusta muotoilutuotteiden kaytosta. Nain raskaille, paksuille ja pitkille hiuksille kuulemma ei kannata kayttaa muotovaahtoja (ne kuulemma vain latistavat kampauksen), vaan muotoilutuotteina kannattaa kayttaa enemmankin kampausnestetyyppisia aineita.

Kampaaja sitten viimeisteli uuden lookkini hiuspuuterilla, jota kannattaa kuulemma suihkutella kerroksittain leikattujen hiusten kerrosten valiin. Ahaa  - minulla on ihan samaa Four Reasonsin hiuspuuteria, mutta olen kayttanyt sita lahinna kuivashampoomaisesti, mika sekin tietty on OK, mutta muotoilutuotteina noista puutereista saa enemman irti.

Four Reasons, keskella hiuspuuteri. Hyva hinta-laatusuhde, silla maksaa noin kympin verran, iso pullo.

Satuin sitten  - asiasta kiinnostuneena - lukemaan jonkin artikkelin hiuspuutereista, siis lahinna hoitoaineena toimivista sellaisista. Mielenkiintoista. Marssin sitten suoraan kauppaan ja kyselin asiasta, ostinkin sitten koekayttoon kaksi. Maksoivat yhdessa hiukan yli kolmekymppia.

Bodyfying ja shine -hiuspuuterit. Tuolla punaisella pullolla saadaan aikaan nyt niin muodikas matta pinta.
MUOKS: Tuo punaisessa spraypullossa oleva toimi hyvin likaisen tukan kanssa paivan pelastajana. Hieman kuitenkin arvelen, etta sita pitaa harjaamalla harjata hiuksista pois, koska se hiukan nakyi tummassa tukassa vaaleampana (lahti kylla harjaamalla!). Muuten ei ole ollenkaan huono, jos tarvitsee huonon hiuspaivan pelastajaa. Hiuksista tuli hetkessa kuohkeat ja ihanan tuntuiset. Suosittelen!

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

BB-voiteista

Eraalla keskustelupalstalla oli juttua BB-voiteista. BB, siis Blemish Balm, joitakin muita versioita lyhenteesta liikkuu... Siis se on voide, joka parantaa ihoa (akne), taistelee ryppyja vastaan, piilottaa ihon virheet ja varmaan sitten keittaa aamukahvitkin tarpeen mukaan.

Tottakai kiinnostuin aiheesta, ja tilasin mainostettua Misshan voidetta. Se ei tosin ole tassa linkissa saanut ihan taysia pisteita, mutta keskustelupalstan postaaja ylisti sarjaa, varsinkin sen varien puolesta, koska sopiva varisavy (13) on kuulemma todellisille "kalkkilaivan kapteeneille".

Jos nyt joku tasta kiinnostui, niin eBaysta saa tilattua naytteita edullisesti. Minua kiinnostaa erityisesti tuo Gold Snow -sarja, silla siina on kuulemma aitoa kultaa. Niin, en mina siita muuten mitaan ymmartaisi, mutta Ruotsin Miljonaariaidit - sarjassa Agnes-Nicole Winter otti treffeille lahtiessaan lehtikultakasvohoidon. Kuulemma se kosteuttaa ihoa todella hyvin.

Noniin, sita pitaa kokeilla!

BB-voiteet kehitettiin alunperin Saksassa Christine Schrammekin toimesta potilaille, jotka toipuivat ihon laserkuorinnasta. Nykyaan voiteita on monella merkilla, ja niiden kaytto on suurinta Kaukoidassa (Korea jne). Kuitenkin ne ovat nyt myos rantautuneet Suomeen, eli Garnier lanseerasi oman voiteensa askettain.

Mina en toisaalta tieda, miten suuri uutuus tama oikeastaan on. Savyttavia paivavoiteita ja hoitavia meikkivoiteita kun on ollut iat ja ajat, maailman sivu. Olen aiemmin talla palstalla kehunut Dermalogican Clean Start -sarjan savytettya paivavoidetta, ja hiukan laimeamman suosion saa taalla aiemminkin mainittu Clarinsin Pore Minimizer/Instant Perfector, jossa on aikalailla tumma savy. Ei ole yhta hyva kuin tuo Dermalogican. Viimeksimainittu on myos hyva sekaiholle, joka pakkaa kiiltelemaan miltei valittomasti meikin tehtyani. Puuterista huolimatta.

Mutta nyt siis tulee naytteita kahmalollinen, eli raportoin niista sitten lahitulevaisuudessa!

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Tiistaipaivaa ja niitanaita

Prinsessa leppyi ja namit & Cesar maistui. Maistui muukin ruoka, nyt kun sai syoda makuuhuoneessa. Hiukan asunnon epajarjestys heratti koissussa ihmetysta, mutta tosiaankin, kunhan saan nuo tyomiesten kamat ulos, niin alkaa tamakin helpottaa.

Selka on viela kipea, mutta huomenna menen fysioterapiaan, jospa sielta saisi avun.

Huomasin nyt sitten myos, etta putkimies oli vetanyt keittiosta kupariputket pintatyona kylppariin! Mita ihm...!!! Kylpparissa kun vesipisteet ovat juuri samassa paikassa kuin ennenkin. Nyt meni tyotason ylapuolella oleva kaakelointi ihan pilalle, ja jopa hanaa oli siirretty, joten yksi putkenpatka jai torrottamaan todella ruman nakoisesti. Tasta aion tehda valituksen.

Ketuttaa! Eihan tallaista saa koolattuakaan, kun tuo seina jatkuu viela ruokailutilaan saakka!!!

Ettei sitten elama ihan yksitoikkoiseksi kavisi, varasin toukokuun lopulle/kesakuun alkuun matkan Vietnamiin. Niin, Madeiralle olin kylla menossa, mutta tama jotenkin nyt lipesi tahan... Voi tietty olla ihan mielenkiintoinenkin matka. Ainakin noista muista Aasian maista olen tykannyt. Vietnam oli se paikka, joka oli aina uutisissa minun lapsuudessani. Noh, sielta varmaan saan ostettua joululahjat, niin ennen joulua on vahemman paanvaivaa.

Ehka eniten kauhistuttaa se, jos siella nakee torilla ruoaksi myytavia koiria. Huhhuh! Siina tapauksessa voi kayda niin, etta tulen kotiin kontillinen koiria mukanani (ja ilman penniakaan pankkitililla).

Kavin muuten juuri "kotikosmetologilla" (taas yksi City Deal - kortti, eli minulla on taas ripsienpidennykset) ja hanella oli kaksi ulkomailta pelastettua, todella suloista koiraa. Toinen, pienempi olikin oppinut varsinaiseksi linssiluteeksi, ja kun han huomasi itsestaan puhuttavan, tuli han oitis ja kellistyi rapsutettavaksi jalkoihini. Ihania!

Espanjantuliainen Pipa rapsutuksia kerjaamassa!
Tama City Deal oli vain 25 euroa, ja joku jo ehti suomi24:n palstoilla haukkua koko jutun. Niin, hinta oli kylla edullinen, mutta ko. tekojalla ei siina ole esim. vuokraa vieritettyna kustannuksena, silla han tekee toita kotonaan. Kyseisella valittajalla oli kuulemma liimattu usea ripsi yhteen pidennykseen, ja han oli kuulemma joutunut ne ottamaan pois heti kotiin paastyaan, silla ne olivat olleen "niin kamalat".

Se kylla on totta, etta ihan kouluttamatonta ihmista ei kannata paastaa ronkkimaan silmiaan ainakaan minkaan liiman kanssa. Tosin ei ainakaan uutisissa ole mitaan katastrofeja ollut tasta asiasta.

torstai 22. maaliskuuta 2012

Paluumuutto

Paluu takaisin omaan kotiin ei sujunutkaan kuin kaavailtu oli. Siis helposti. Ensinnakin sita tavaraa oli kertynyt liki neljan kuukauden aikana tuonne vara-asuntoon ihan huikea maara, ja toisekseen  - niin, koirankarvoja ei saa ihan suitsaitsukkelaan siivottua mitenkaan.

Koissuparka ei voinut ymmartaa koko juttua. Toisekseen, remppamiehet olivat jattaneet taakseen ihan mielettoman kaaoksen, sahkojohdot oli irroiteltu seinista ja minun tavaroitani oli sotkettu reippaasti pitkin lattiaa. Ei taalla mitaan siistis ollut lahtiessani, mutta nyt tilanne on viela pahempi. Kunhan selkani paranee (sain eilen selkani todella kipeaksi tavaroita raahatessani), alan tyhjentaa roskia taalta omasta asunnostani. Mihin jatekerayslaatikkoon kuuluvat esim. tavalliset tiilet?

Kylla koissua nyt nukuttaa, yolla piti pitaa emantakin vakisin hereilla, kiekkaamalla edestakaisin seka sangyssa, etta sen ulkopuolella.
Koiruus oli levoton koko yon, kai ihmetteli tata asuntoa. Keittioon ei paase, koska siella on vedetty pesukone paikoiltaan, ja kaikki muut tavarat on heitelty poydilta hujan hajan. Nyt viela kivistaa selkaa ja kasia sen verran, etten pysty asialle mitaan tekemaan, mutta ehka viikonloppuna.

Koissun vesikuppi on nyt valiaikaisesti kaytannon syista makkarissa. Sitakin piti ihmetella yolla moneen otteeseen.

Kavin aamulla kampaajalla ja sitten kasvohoidossa, ja kotiin tultuani tarjoilin koissulle Cesaria. Ei kelpaa. Eivatka kelpaa namit.

Toivottavasti Prinsessa nyt leppyy pian.

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Kahvista

Huomasin ilokseni viime viikolla, etta Pauligin Juhlamokkaa saa pienissakin pusseissa. Sopii tallaisille satunnaisille kahvinjuojille paremmin. Olen kahvinjuontikiellossa (verenpaine!!!), mutta taalla evakkoasunnossa kun on kahvinkeitin...niin vahasen olen repsahtanut. Nyt kun muutan takaisin kotiin, niin asia korjaantuu, koska siella juon vain satunnaisesti capuccinoa (minulla ei ole ns. tavallista kahvinkeitinta).

Nyt kun tuosta kahvit keitin, niiin pistipa se irvistelemaan. Paahto on liian vaalea minun makuuni.

Huomasin tosin sitten tanaan, etta tuosta on tulossa markkinoille myos tummapaahtoinen versio, mika on hyva juttu. En ymmarra, miksi Suomessa tuo vaalea paahto on niin suosittua, tumma kun on sikali lempeampaa vatsallekin, koska siita on parkkihapot poltettu pois.

100 g pussi Juhlamokkaa.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Uneksi luovasti

Monet keksinnot ovat syntyneet unien kautta. Ihminen ratkaisee monia arvoituksia unissaan. Aivojen luomisvoima on siis kaytossa unissakin. Tai voisiko sita sanoa, etta varsinkin silloin.

Pidan ristisanatehtavista, ja joskus niiden tayttaminen jaa harmillisesti kiinni yhdesta tai kahdesta sanasta. Eika ole yksi, eika kaksi kertaa, kun heraan keskella yota ahaa-elamykseen: Sehan se on!

Luin joskus nuorempana Patricia Garfieldin kirjan nimelta "Luovaan unennakoon". Ihminen voi myos ohjailla uniaan.

Nyt loysin www.antikka.net 'ista saman kirjan muutamalla eurolla. Hyva sijoitus.

Loistava kirja!
Unet ovat mielen kuvia, joilla on meille jokaiselle yksilollinen viesti ja symbolien merkitykset ovat henkilokohtaisia. Ei ole olemassa mitaan yleispatevaa unikirjaa, josta voisimme hakea tulkinnan omille unillemme ja siina esiintyville hahmoille.

Siina mielessa jokaisen on loydettava ne kytkokset itse. Kirjan tekija on itse tata kirjaa kirjoittaessaan kirjannut ylos uniaan 25 vuoden ajalta ja on analysoinut niita oman elamantilanteensa kulloisessakin valossa. Han suosittelee kirjaamaan unet ylos teemoineen  - vaikkapa vain piirroksin ja ranskalaisin viivoin - heti herattya, oli se sitten aamu tai yo.

Uniaan voi oppia ohjaamaan. Olen itse huomannut, etta voin "kaskea" itseani heraamaan kesken painajaisen, tai vain tiedostaa, etta se on painajaisuni, eika totta. Tai vain ohjata uneni miellyttavampaan muotoon.

Unet voivat myos olla mielikuvaharjoittelua hankalia tilanteita varten. Kukapa ei olisi kuullut tilanteista, joita tulevaisuudessa jannitetaan, ja joista nahdaan painajaisia jo ennen kuin mitaan on tapahtunutkaan. Tuttu tilanne? Jos tilanteen oppii hallitsemaan unissaan, se taito kantaa myos valveilla.

Alitajunnalla on todella vahva merkitys.

Edelleen ihohuokosten pienentamisesta

Olen tullut siihen tulokseen, etta suuret ihohuokoset johtuvat myos siita, etta iho ei saa tarpeeksi ravintoa, vaikka mita lisaravinteita, ja vaikka kuinka ravinteikasta ruokaa soisi. Liikunta ja kunnon verenkierto kasvoilla pienentaa huokosia selvasti.

Lisana voin mainita tuon aiemmin "mainostamani" Bio-Strathin, josta jo aikoinaan eras iakkaampi ystavattareni minulle mainitsi. Hanella oli tosiaan ikaisekseen upea iho.

Jossain keskustelipalstalla joku mainosti ostaneensa Clarisonic Mian, ja saaneensa silla mustapaat ja suuret ihohuokoset haviamaan. Ebaysta noita saa joskus kaytettyina aika edullisesti. Myos Riolla on vastaava, jota myydaan Suomessakin.

Mina kuitenkin paadyin kokeilemaan ensin hiukan halvempaa, kasikayttoista versiota. Ostin sen taalta. On nakojaan miehille tehty juttu, mutta hyvin toimii. Minulla on ollut jo aiemmin tuontapainen harja, joten tiedan jo valmiiksi sen tehon. Noita ei vaan tahdo loytaa mistaan.

Hyva kasvojen puhdistusharja, joka saa veren kiertamaan!
Kaytan sita itse kemiallisen kuorinnan kanssa, mutta jos on oikein herkka iho, kannattaa varmaankin kayttaa sita meikinpoiston yhteydessa jonkin kevyen perusvoiteen kanssa.

lauantai 17. maaliskuuta 2012

No eihan siita sitten mitaan tullut...

Kavin viikolla hakemassa viimeisia tarvikkeita kylpparia varten, ja totesin, etta alka 80-senttisia pyyhetankoja on erittain hankala loytaa. Paivan kierros alan myymaloissa, ja loysin ne sitten. Ei tosin ihan sellaisia, kun olin ajatellut (olin ajatellut hiukan modernimman suoraviivaisia), mutta kunhan nyt loytyivat. 50 cm kun on se maksimi, mika sinne mahtuu jarjelliseen paikkaan

Ns. "lopputarkastus" (lue: viimeisten vikojen etsinta) suoritettiin eilen aamulla, ja siella on viela sen verran tekemista, etta muutan vasta keskiviikkona.  Sinansa hyva, silla minulla on alkava poskiontelontulehdus, ja jos aloitan mikrobilaakekuurin nyt, niin se alkaa jo siihen mennessa talttua.

Remontin tulos on kylla aika hieno. Nyt pitaisi vaan saada boordissa olevien vedenvaristen kivien savyiset pyyhkeet. Vanhat ovet nayttivat hiukan kulahtaneilta, mutta niille en nyt aio tehda mitaan. Serkkuni oli havainnut Stockalla haalean vedenvarisia pyyhkeita, ja siita minulle tiedotti. Netista katsoin, etta saattaisivat ollakin etsimani varisia, mutta sitten pitaisi loytaa myos matto. Tosin nykyinen valkoinenkin kylla menettelee. Saisivat olla vahan tamansorttisen varisia, sinivihreaa. Tummanruskeita (kalusteiden varisia) pyyhkeita minulla onkin jo ennestaan, kuten vaaleanpunaisiakin, nekin kaiketi ovat ihan hyvan nakoisia siina kylpparissa.




Eteinenkin oli todella tyylikas: samaa vanhaa kalanruotoista lasikuitutapettia seinissa, mutta lattia oli ihanaa, tummaa ja rosopintaista laattaa.

Mutta kamalan sotkun se aijalauma oli siella saanut aikaiseksi, siita huolimatta, vaikka sekaista siella oli minun lahtiessanikin.

Joskaan ei IKEAsta loytynyt kuin pitkia pyyhetankoja, niin naita sielta aina jaa kateen:

IKEAn ihana prinsessaleivos.
Vahan turhaa sokerin syontia, mutta...eipa noita tule kovin usein syotya. Tosin myonnan, etta se maistui hyvalta kahvin kanssa jalkiruokana tanaan.

Jos jotakin makeaa tekee mieli, iHerb myy muuten aika hyvia tikkareita. Ilman lisaaineita (joita noissa prinsessaleivoksissa on varmaan roppakaupalla), ja vari ja makukin vain luonnollisesti hedelmista. USDA Organic -merkilla varustettuja, ja pussissa on 50+ pienta tikkaria. Yhdella jo saa makeannalan talttumaan, koska sen verran kauan kestaa sen imeskely.

Makeannalkaan! Merkki on Yummy Earth.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Pizzaa ja paluumuuttoa!

Oujee, viikonloppuna paasen taas omaan kotoseen (kaiken kaaoksen keskelle). Seru paasee myos pentukotiinsa!

Koissulle ei saa kertoa, mutta ostin uutisen kunniaksi pizzan (hanen hannakkyytensa rakastaa Dennisin Alla Susua). Ja taas haistaan valkosipulille!

Ravinnekoyhaa ruokaa, mutta silti NAM!

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Salaatista soppaa

Salaatistakin saa hyvaa soppaa, kunhan sen vaan oikein tekee. Salaatinlehdet on laitettava tuoreina blenderiin liemen kanssa, silla jos niita kypsentaa, lehtiruodit saattavat kayda sitkeiksi ja tukkivat blenderin teran. Tallaisen viherkeiton (joka tosin tuli kivan pinkiksi sisaltamiensa punaisten lehtien takia) voi vallan mainiosti tarjota vaikka mukista talvipakkasilla. Niin, ja voihan sen vaikka pakata termokseen pilkkiretken tms. evaaksi.

Tarvitaan siis mesclun-tyyppista salaattia maun mukaan. Tamanpaivaisessa sopassa on tallaista:

Mesclun-salaattia, eli pienilehtista sekasalaattia.

Naita saa nykyaan kaupoista jos jonkinmoisia.
Tietty tahan keittoon voi kayttaa kaikenlaisia yrtteja, sipulia, valkosipulia jne. ja voidaan kayttaa vesi- tai maitopohjaa. Tassa kaytetty luomutaysmaitoa.

Mausteena sipuleitten kanssa valko- ja mustapippuria ja persiljaa.

Tulos oli kauniin pinkki!
En laita tahan ohjetta, silla jokainen tehkoon sen tavallaan!

Lisaravinteista ja terveellisesta ravinnosta

On toki totta, etta nykyajan pizza- ja hampurilaiskulttuuri on tuottanut sukupolven, joka ei ehka saa tarpeeksi ravinteita ruoastaan. Jos koulussakin syodaan spagettia ja kastiketta ja kasvisruoat eivat kovin hyvin tee kauppaansa (nain olen ymmartanyt), on ehka syytakin huolestua.

Olen kuitenkin ajatellut asian psykologista puolta. Miksi niin luontaistuotteet kuin vitamiinitkin tekevat niin hyvin kauppansa? Sen viela kylla ymmarran, etta peraankuulutetaan puhdasta ja kasittelematonta lahiruokaa, mutta miksi ravinnosta keskusteleminen on nyt todella muotiasia?

Vaitan, etta tama on yksi oman elaman hallinnan keino. Ihan niinkuin anorektikot kontrolloivat sita ainoata, mika on heidan hallussaan (eli kroppaansa), ortorektikot pyrkivat (kontrolloimaan) parantamaan (suorituskykyaan) terveyttaan ja kuntoaan kaikin mahdollisin tavoin "ortodoksisen" ruokavalion ja elamantavan kautta). Toisille se on armotonta urheilua, toisille tiukkarajaista ruokavaliota ja toisille kaikkia mahdollisia ravintolisia, ettei mitaan vaan jaisi suinkaan puuttumaan. Joillekin hyva elama vaatii huomioimaan nama kaikki, eika sekaan riita.

Vaite voi kuulostaa hassulta, mutta eiko vaan nykymaailmassa ole tarkeata olla nuori, kaunis ja terve?

"Ystavia, menestysta ja vaikutusvaltaa" purkista (viitaten vanhaan Dale Carnegien menestyskirjaan).
Eika siina kaikki. Pitaisi myos elaa ikuisesti. Kuolema on taysin nounou, ja siksipa kuolevat ja sairaat piilotetaankin (voisi sanoa, etta jopa joissain tapauksissa eristetaan) muusta yhteiskunnasta. Tassa viittaan esim. vanhusten hoitoon laitoksissa. Kuolemaa ja sairautta ei osata enaa kasitella sellaisena, kuin se oli perhepiirissa ennenvanhaan. Niin kuolema kuin syntymakin, ja kaikki silta valilta kuuluivat normaaliin ihmisen elamankaareen. Toki ne kuuluvat nytkin, mutta kuolema, niinkuin sairauskin, on jollain tavalla tabu, eika niista asioista mielellaan puhuta.

Mikaan ei ole yhta varmaa kuin se, etta me elamme kuollaksemme joskus pois.

One of these nights...

Tassa taas yo, jolloin en saa unta. Nivelia kivistaa, ja kipulaakemaksimi on jo otettu, joten keitanpa kunnon kaffeet ja teen jotakin jarkevampaa kuin sangyssa makaaminen.

Kahvi naisen tiella pitaa! Pikku kupponen aamulla, ja paiva on pelastettu!
Kipulaakkeet sitten pahensivat narastysta, johon on laakityksena omepratsolia, ja jostakin juuri luin, etta omepratsoli nimenomaan saattaa nostaa verenpainetta (tassa mielessa kannattaa pitaa mielessa, etta ylipainoisilla ihmisilla on kasittaakseni varsin helposti narastysta jo fysiikkansa vuoksi, ja ylipainoon aika usein myos liittyy kohonnut verenpaine). Johon sitten on laakityksensa siihenkin.

Nyt taytyy kylla myontaa, etta loppuillasta loysin vajaan levyn Pandan tummaa suklaata ja vedin sen naamaani (silla lienee osansa tassa olotilassa, osa johtuu laakkeista, samaten kuin unettomuus: jalleen on menossa saatamista silla saralla). Eika se edes maistunut hyvalle; on liian makeaa minun makuuni. Tulipa nyt ahmittua.

Narastys on kummallinen juttu. Tassa lisaa asiasta, jos kiinnostaa. Joskus minullakin se on parantunut, kun syon suolahappokapselin. Joskus taas siihen ei auta vaikka tekisi mita. Magnesiamaito on ehka kuitenkin se paras ja vahiten rankka hoito. Valitettavasti vaan tuollaista pulloa ei voi kuljettaa kasilaukussa jo siitakin syysta, etta se ison kokonsa lisaksi on myos sailytettava viileassa.

Piima ja jaakylma vesi helpottavat mahalaukun poltetta myos aika hyvin.

Vanhenemisesta

Aika tekee tehtavansa meihin jokaiseen. Vanheneminen lienee tosin nykyaan hitaampaa kuin se oli vaikka sata vuotta sitten. Johtuneeko sitten ruoasta ja kosmetiikasta (tai kauneuskirurgiasta).

Ollapa kaksikymppisen kroppa ja viisikymppisen aivot. Taman allekirjoitan tyystin.

Nain sita rypistytaan!
Niin, kaikki me tiedamme, etta hyvat geenit, ravinteikas ruoka, liikunta ja tarpeellinen lepo ovat hitaan vanhenemisen perustekijoita. Tahan voisi tietty lisata positiivisen elamanasenteen ja stressittoman elamantavan.

Hiusten harmaantumiseen vaikuttavat ainakin B-ryhman vitamiinit (B-12 ja B-6 etunenassa), tai siis niiden puute. Niin, ja sokerihan on myrkkya, joka vanhentaa ennen aikojaan...

Ahvenfileita, sieni-sipulimuhennosta, tomaattia ja punajuuria sinihomejuustolla. Hyvaa kalaproteiinia ja antioksidantteja.
Iho vanhentuu ja rypistyy niin ulkoisista kuin sisaisistakin tekijoista. Ulkoisista tekijoista pahin lienee ilmasto yleensakin, lampotilan vaihtelut ja liika aurinko. MBA-kurssimme kavi CERNissa, ja siella saimme kuulla avaruussateilyn olevan myos syy vanhenemiseen. Jos ihminen elaisi kokonaan n. 100 m maan alla, vaikkapa jollain CERNin asemalla, niin vanheneminen hidastuisi. Paikan nayttelyhallissa (suosittelen muuten kaymaan, jos joku Genevessa pain liikkuu) oli seinama, joka valkehti sen mukaan, miten siihen osui avaruussateilya, ja se kuvasti hyvin tilannetta, missa maan pinnalla asujina olemme. Mielenkiintoista.

Kehon liialla happamuudellakin vaitetaan olevan tekemista vanhenemisen kanssa. Nailla tipoilla voi korjata asiaa (iHerb).
Nuorempana tuota liiallisen auringonoton vaaraakaan ei ymmartanyt. Onneksi naita valovaurioita saa jossain maarassa korjattua ihoa uudistavalla tretinoiinisalvalla. Tama on reseptitavaraa, ja sita kayttaessa voi varautua siihen, etta iho uusiutuu niin voimakkaasti, etta hodetut kohdat nayttavat suorastaan kalannahalta suomuineen. Silti lopputulos on hyva. Myos kosmetologeilla on kuorivia hoitoja, ellei ihotautilaakarin pakeille jostain syysta halua menna.

Kollageenia ja hyaluronihappoa ulkoisesti iHerbista.

Body Shopin suklaantuoksuinen ja erittain kosteuttava kausituote.

Kollageenia sisaisesti ruoasta saadun lisaksi (iHerb)

Vanhenemiseen liittyy viela yksi ainakin minua naurattava asia: Yleinen nuorekkuus. Teini-ikaisena sita ajatteli, etta MIKSI ihmeessa keski-ikaiset (lue: ikaloput) pukeutuvat niin vanhanaikaisesti. Mutta kun ympari kaydaan niin yhteen tullaan...muoti on syklittaista.

Kun olin teini-ikainen, aitini 50-luvun vanhoista vaatteista loytyi kummasti muodikasta paallepantavaa. Nyt taas on muodissa moni tyyli MINUN nuorudestani.

Mutta menepa laittamaan paalle joku 70-luvun hippiasu, niin jopa naytat fossiililta! Mutta kun joku teini pukee samat hepenet ylleen, se on vain "cool".

Enka mina(kaan) koskaan kuvitellut kauhistelevani jotain teini-ikaisten nykypaivan tempauksia voivottelemalla, etta "silloin kun MINA olin nuori...". Vaan mita vanhemmaksi sita tulee, sen useammin se paasee suusta.

Sita se on, se vanheneminen. Onneksi kuitenkin elamankokemus on se, mika tassa iassa on plussaa. Mietin vaan, etta ajattelenkohan kahdeksankymppisena sita, mika hupakko olinkaan tassa iassa? No, ehka se jaa nahtavaksi.

torstai 8. maaliskuuta 2012

Ymparistomyrkyista (ja vahan muustakin)

Ruotsinkielisella kanavalla tuli ohjelma ymparistomyrkyista. Viljat ovat kuulemma niiden suurin lahde, jos ihmiskroppaa ajatellaan. Eika mikaan ihme. Sen verran minakin tiedan, etta niiden viljelyyn syydetaan todella suurella rahalla kemikaaleja aina lannoitteista tuholaismyrkkyihin. Kukapa noita viimeksimainittujakaan niista jyvista pois pesisi ennen jatkojalostusta jauhoiksi, rehuksi, olueksi tai vaikkapa siemenviljaksi, joka sitten viela peitataan.

Siinakin on yksi syy olla kayttamatta viljoja. Mista sen tietaa, vaikka nama ymparistomyrkyt olisiva syyna yha vain yleistyviin suolisto-ongelmiin? Niiden vakuutetaan olevan vaarattomia, mutta niinhan sita DDT:stakin luultiin. Vaikutukset eivat tule heti ilmi.

Siita ehka saamme kuitenkin olla onnellisia, etta vaikka Itameri onkin saastunut, saamme kuitenkin ravintomme mukana vahemman lisaaine- ja ymparistomyrkkyja kuin kuka tahansa Pohjois-Amerikassa asuva keskivertoihminen. Kuulemma siella altistutaan noin kymmenen kertaa enemman ymparistomyrkyille ja lisaaineille.

Tasta tuleekin mieleen eras amerikkalainen (miespuolinen) vaihto-oppilas, joka aikoinaan Suomessa ollessaan oli aivan varma, etta sangyissa on luteita sun muuta, ja suihkutteli itsensa tata varten jollakin aineella iltaisin. Asia ei varmaan olisi muuten tullut ilmi, elleivat hanen kayttamansa lakanat menettaneet varinsa taman hanen kayttamansa kemikaalin takia.

Ohjelmassa sivuttiin myos teollisuuden saastutusta. Lansimaissa asiaa on ainakin yritetty saada kuntoon, mutta halvan tyovoiman maissa paastot luontoon ovat edelleen mita ovat. Milloinkohan tuohonkin kunnolla herataan.

Mutta asiasta toiseen. Laitoin tanaan uuniperunoita. Putkahti vaan mieleen, etta niistakin saisi matalahiilihydraattisempia, jos kaivelisi hiukan keskustaa (ja laittaisi sita vaikka koiran ruokaan sekoitukseksi muiden keitettyjen kasvisten kanssa). Itse asiassahan se kuori niissakin perunoissa parhaimmalle maistuu. Jos paistaisi perunat uunissa puolikkaina, kaivaisi hiukan sisusta pois ja sitten laittaisi siihen taytetta ison annoksen.

Laitoin joka tapauksessa tanaan useamman kuin yhden perunan. Huomenna kun niita lammittaa, on niiden glykeeminen indeksi matalampi, eli yhden tuollaisen pienehkon perunan voi kylla silloin talloin syoda hyvalla omallatunnolla.

Taytteeseen hulahti niin paljon tuoretta valkosipulia, etta maistuu varmaan suussa viela huomennakin. Nam!


keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Keskiviikon kokkailuja ja kaynti omassa asunnossa

Kavin tanaan omalla asunnollani, ja siella alkaa jo olla jotain valmista:

Tummanruskeat puukalusteet vaaleitten seinien kontrastiksi.

Saumauksia viela tekematta. Nyt pitaisi loytaa boordiin sopivat vedenvihreat pyyhkeet....
Ehka paluumuutto menee ensi viikon alkupuolelle.

Tanaan alkoi sitten olla hilliton himotus pinaattikeittoon. Toinen himokki on musta makkara. Lieneeko syyna se, etta hemoglobiinini oli viime viikolla suhteellisen alhainen. Pinaattia loytyikin pussillinen pakkasesta, ja aloitin kuullottamalla runsaasti sipulisilppua voissa. Kun sipulit olivat pehmenneet tarpeeksi, lisasin hiukan valkopapujauhoja suurusteeksi, litran luomumaitoa ja ne pinaatit kiehumaan. Lopuksi Bamixilla kaikki sileaksi, mukaan hiukan valkopippuria ja suolaa. Tarjolle keitetyn kananmunan kanssa.

Aika paljon laitoin pinaattia, mutta mikas siina. Eipa noita vihreita rehuja koskaan voi liikaa syoda.

Omatekoista pinaattikeittoa.
Jalkiruoaksi sitten keittelin paarynoita teepussien kanssa.




sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Keittioveitset ja vedenkeitin

Tassa on siis kaksi asiaa, joihin olen tottunut taalla evakkoasunnossani. Taalla on IKEAn veitsisetti, ja nyt vasta huomaan, miten tarkeaa ruoanlaitossa ne ovat. Minulla kun ei omalla asunnollani ole kunnon veitsia (fileerausveitset sun muut jaivat aikoinaan avioerossa exalleni).

Nyt ostin City Dealin kautta veitsisetin.

Veitsisetti keraamisilla terilla.
Toisekseen olen ihmetellyt, miten nain massiivisella teenjuonnilla onkaan tullut toimeen ilman vedenkeitinta. Ehka sellainenkin pitaa hankkia.